Kuulin tänään kappaleen forever yong ja heilahduksia muistoissani jonnekin vuoteen 1996...olin silloin 12-13 vuotias.
Oli maaliskuinen perjantai-ilta. Olimme isäni ja pikkusiskoni kanssa Seinäjoella laskettelemassa odotellessamme äitiämme joltain kurssilta. Oli pimeää ja sohjoista märkää lunta. Oli kaukana siintäviä katuvaloja ja laskettelurinteet valot maalasivat maisemaa oranssiksi...
Rinteessä kuulin tuon kappaleen ja siinä lasketellessani ja kappaletta kuunnellessani tunsin itseni haikeaksi ja yksinäiseksi.
Kotiin lähtiessä haimme koko perhe muistaakseni grilliltä hampurilaiset...
Kotimatkalla kappale soi jossain vaiheessa myös auton radiossa. Muistan kuinka auton takapenkillä käänsin pääni taaksepäin niin, että näin auton takalasista öisen tähtitaivaan. Mietin millainen olisin aikuisena. Mietin kuinka se hetki jäisi yhä kauemmas eiliseen.
Nyt tuosta hetkestä on jo 18 vuotta. Äitini kuoli 14 vuotta sitten pari päivää siskoni rippijuhliin jälkeen. Isäni on maailman hyväsydämisen ihminen ja korvaamattoman rakas. Hän osasi auttaa meitä jatkamaan elämäämme vaikka äitimme kuollessa olimme siskoni kanssa yläaste- ja lukioiässä. Isäni ääni lohduttaa vielä näin aikuisenakin kun on huono päivä. Onneksi hän löysi rinnalleen uuden kumppanin, olen varma sitä äitinikin olisi toivonut.
Vuosien myötä olen huomannut, että Aika kuluu liian nopeasti. Älkää tuhlatko elämäänne. Huominen muuttuu eiliseksi ennen kuin ehdit hengittää sisään ja ulos.
Kun rakastat, kerro se.
Kun välität, näytä se.
Kun kaipaat, osoita se.
Kun ihastut, katso silmiin ja hymyile. Sillä mitä voit menettää?
Kun joku on kanssasi, muista, että teot kertovat enemmän kuin sanat.
Muista hassutella ja nauraa itsellesi.
Rakasta itseäsi joka ikinen päivä.
Oli maaliskuinen perjantai-ilta. Olimme isäni ja pikkusiskoni kanssa Seinäjoella laskettelemassa odotellessamme äitiämme joltain kurssilta. Oli pimeää ja sohjoista märkää lunta. Oli kaukana siintäviä katuvaloja ja laskettelurinteet valot maalasivat maisemaa oranssiksi...
Rinteessä kuulin tuon kappaleen ja siinä lasketellessani ja kappaletta kuunnellessani tunsin itseni haikeaksi ja yksinäiseksi.
Kotiin lähtiessä haimme koko perhe muistaakseni grilliltä hampurilaiset...
Kotimatkalla kappale soi jossain vaiheessa myös auton radiossa. Muistan kuinka auton takapenkillä käänsin pääni taaksepäin niin, että näin auton takalasista öisen tähtitaivaan. Mietin millainen olisin aikuisena. Mietin kuinka se hetki jäisi yhä kauemmas eiliseen.
Nyt tuosta hetkestä on jo 18 vuotta. Äitini kuoli 14 vuotta sitten pari päivää siskoni rippijuhliin jälkeen. Isäni on maailman hyväsydämisen ihminen ja korvaamattoman rakas. Hän osasi auttaa meitä jatkamaan elämäämme vaikka äitimme kuollessa olimme siskoni kanssa yläaste- ja lukioiässä. Isäni ääni lohduttaa vielä näin aikuisenakin kun on huono päivä. Onneksi hän löysi rinnalleen uuden kumppanin, olen varma sitä äitinikin olisi toivonut.
Vuosien myötä olen huomannut, että Aika kuluu liian nopeasti. Älkää tuhlatko elämäänne. Huominen muuttuu eiliseksi ennen kuin ehdit hengittää sisään ja ulos.
Kun rakastat, kerro se.
Kun välität, näytä se.
Kun kaipaat, osoita se.
Kun ihastut, katso silmiin ja hymyile. Sillä mitä voit menettää?
Kun joku on kanssasi, muista, että teot kertovat enemmän kuin sanat.
Muista hassutella ja nauraa itsellesi.
Rakasta itseäsi joka ikinen päivä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin, mutta ennenkaikkea, ota häneen yhteyttä, soita tai kirjoita.Muuten menee haaskuuseen rakastajat ja rakastettavat.