Kertokaa pliis, te jo synnyttäneet, että kuinka isoja vauvoja olette onnistuneet synnyttämään alateitse? Itselläni vielä 2kk h-hetkeen, mutta jo nyt lääkäri arvioi vauvan "suureksi" ja huomaan hänen päässänsä pyörivän, vaikkei sitä ääneen vielä sano, että menis siksi suoraan leikkaukseen. Vauvan turvallisuuden takia tietenkin menen leikattavaksi jos niikseen tulee, mutta halu olisi kova puskea se pieni ulos ihan normaalisti. Eli minkä kokoisia vauvoja olette onnistuneet "pyöräyttämään" ilman leikkausta?!? (Tiedän, että lantion koostakin riippuu, mutta...)
arvioitu koko ja synnytystapa
kertokaa
202559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Lapsen koolla ei niinkään suurta merkitystä. Se ratkaisee eniten et miten äippä antaa periksi. Eli normaali kokoinen vauva voi ahdaslanteiselle naiselle olla vaikeasti synnytettävä kun taas tilavampilanteisen on helpompi synnyttää isojakin taaperoita. Äipän pituudella ja painolla ei ole myöskään merkitystä. Ite painan 54kg ja olen 160 pitkä, eli aika pikkuinen olen. Silti mulla on kuulemma oikein "synnyttäjän lantio" vaikkei se päälle päin mitenkään normaalia leveämmältä näytä. Esikoiseni painoi syntyessään 3790 ja synnytys oli mielestäni tosi helppo (en tarvinu kivunlievitystä tms).
synnyttänyt 4,5 kg ja 53cm vauvan,eikä se vielä tuntunut "isolta" mutta enemmän olenkin huolestunut suuren lapsen hyvinvoinnista synnytyksessä,eräällä tuttavallani syntyi 5kg painoinen vauva joka sai hapenpuutteesta johtuen lievän aivovaurion kun jäi "jumiin" synnytksessä,toisen äidin lapselta vääntyi käsi samasta syystä,en halua pelotella eikä näin tietenkään käy usein ja saattanee käydä pienemmällekkin lapselle,mutta mielestäni on tarpeetonta odotuttaa hyvin paljon yli siitä lasketusta ajasta ainakaan,itselläni meni myös se kaksi viikkoa yli ja kun perjantaina kävin polilla ultrassa vauva arvioitiin "vain" 3,9 kg,maanantaina käynnistettiin synnytys,(jota olisi vielä voinut siirtää niin halutessani) ja vauva painoi tuon 4,5kg.
olen myös itse hyvin pienikokoinen 50 kg ja 160 cm pitkä ja koko raskaudenajan minua peloteltiin sillä, että esikoiseni olisi suuri kokoinen. synnyttämään mennessä kätilö vielä koitteli ja arvioi, että olisi noin 3 kg painava vauva.. yllätys, yllätys.. lapsi painoikin sitten 3, 750 kg. ja mulla ei ainakaan mikään leveä lantio ole ja aivan hyvin mahtui tulemaan. eikä jäänyt mitään traumoja synnytyksestä ! että tsemppiä vaan sinulle !
eka oli 3910g/52cm ja toinen 4495g/55cm ja itse olen 58kg/163cm ja hyvin meni.
Kiitoksia teille vastauksista!
Itekin oon tuon 58kg/163cm ja vaikka lantio ei kovin iso olekaan, tuntuu, että saattaisi silti "joustaa" sen verran. Hyvä tietää, että muilla on onnistunut! Odottelen nyt sitten lopullista kokoarviota ja sen mukaan sitten. Kiva kun sain toivoa alatiesynnytykseen teiltä! Otan kyllä sitten sen vauvankin turvallisuuden huomioon, onhan se tärkein.
Omistani isoin oli esikoinen, 4920g ja 53,5cm. Alakautta syntyi, nopea ja raju synnytys, kieltämättä. Ponnistusvaihe kesti 9 min, ja "rutiinieppari" tehtiin. Tuohon aikaan tehtiin suurimmalle osalle ensisynnyttäjiä eppari, mutta ehkä mun kohdalla se oli ihan aiheen, mene ja tiedä. Repeämiä ei tullut.
Saman aikaan mun kanssa vo:lla oli äiti, jonka lapsi oli painanut 5,3 kg, mutta en tiedä miten synnytys oli mennyt, tai miten äiti ja lapsi oikeasti voivat. Alalkautta jokatapauksessa syntyi.
Ai juu, mun kohdfalla ei lääkäri pitänyt mitenkään tarpeellisena tarkkailla seuraavan/ seuraavien painonkehitysta raskauden aikana. Meinasi vaan että kun se ekakin helposti tuli... Mutta toisikosta tehtiin viimemetreillä vielä kokoarvio (joka meni metsään), ja uuteen arvioon oltaisiin otettu jos olisi mennyt yli, aika pian. Nämä arviot mun vaatimuksesta. Mutta nuo nuoremmat lapset ovat sitten olleet jonkin verran esikoista pienempiä.
Oma äitini on pienikokoinen (164 cm) ja pienin lapsi, jonka hän on synnyttänyt, olen minä (4780 g). Veljeni olivat yli 5-kiloisia syntyessään. Kun yksi lapsistani oli vastasyntyneitten teholla, oli hänellä vieruskaverina vauva, jonka syntymäpaino oli 5,7 kg. Vauva syntyi normaalisti alakautta eikä hänen äitinsä mikään jättiläinen ollut. Lapselta vain jouduttiin sokereita tarkkailemaan. Minun isoin lapseni ei kovin suuri ollut, kuitenkin yli 4-kiloinen, mutta ei hänen synnytyksensä ollut yhtään vaikeampi kuin puoli kiloa pienempien. Ulospäin ei voi oikeastaan arvioida, minkä kokoinen äidin sisälantio on. Se on kuitenkin ratkaisevampi kuin äidin ulkomitat.
Entäs kuinka todennäköistä on että tulee isompi mukula kun minä ja mieheni olemme kummatkin olleet syntyessämme 3150g ja 50 cm? oon kyllä vasta raskauden alkutaipaleella, mutta lantio ei ainakaan ulos päin ole todellakaan leveä..painan nyt 53..pelottaa että menee sektioon..
Sillä, miltä lantio näyttää päällepäin, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, minkälainen on lantion ala-aukeama, joka on tärkein mitta, kun arvioidaan, mahtuuko vauva tulemaan ulos normaalisti.
Ei myöskään vanhempien painosta voi juurikaan päätellä tulevan vauvan painoa.
kuten sanottu, niin mulla on lapset olleet kookkaita. Ja geenit tulee kai mun puoleltani sen suhteen. Itse olin hyvin keskikokoinen, n. 3,8 kg. Omista lapsistani vain ennenaikainen, se pienin on ollut tämän kokoinen. Muut reippaasti isompia.
Eli ei voi sun painosi, tai miehesi painon perusteella tuudittautua täysin siihen uskoon, että tulokas olisi samaa kaliperiä. Mutta eipä nuo lantion ulkomitatkaan mitään kerro, olennaista synnytyksen kannalta on lantoin sisämitat, ja niitä ei paljaalla silmällä voi mittailla. Ja sen lisäksi esim. häntäluun asento ja myötäileväisyys.
Mutta kyllä se lapsi sieltä usein miten ,mahtuu tulemaan, usko pois. Yksi hyvä merkki lapsen ja äidin epäsuhdasta muuten on se, että lapsi ei mahdu laskeutumaan, jos se on kovin iso sun lantioosi nähden.
Olisi varmaan aika mennä jo nukkumaan :P
Ei se ala-aukeama ole se tärkein mitta vaan myös ylämitta on tärkeä, että mahtuuko lapsi ylipäätään lähtemään sieltä kohdusta mihinkään. Mulla on ylämitta ihan mini ja alamitan mukaan mahtuis isompikin jässikkä mutta leikkaus siitä tuli kumminkin juuri LIIAN AHTAAN YLÄMITAN TAKIA!
3410g, 3850g ja tämä viimeisin potra poika uskomattomat 5080g...kaikki alateitse. 11h, 11h ja 3h. Eli ns. helppoja synnytyksiä kaikki. Viimeisintä synnytystä ennen lantio kuitenkin kuvattiin varmuuden vuoksi.
jollain ultralla vai miten?
Lantio kuvataan tarvittaessa röntgenillä. Röntgensäteet ei oo vauvalle hyväksi, joten kuvaus tehdään vain tarvittaessa ja mahdollisimman myöhäisillä viikoilla.
Mitä haittaa röntgenistä voi tulla vauvalle?
ainakin epämuodostumariski, jos röntgentutkimus tehdään aikaisilla viikoilla. Mulle kieltäytyi lääkäri tekemästä röntgentutkimusta rv 7, rv 12 jälkeen olisi voinut mun tilanteessani tehdä. Mieluummin ei lainkaan koko raskausaikana. Mutta tietyissä tilanteissa on pakko tehdä, esim. juuri kokoarviossa. Mutta silloin tutkimus tehdäänkin mahdollisimman myöhään, jolloin sikiöllä ei ole mikään tärkeä kehitysvaihe enää kesken, lähinnä enää kerää painoa.
Röntgenhän on säteilyä, joka läpäisee kudokset. Ja osa tästä säteilystä jää tutkittavan kehoon. Siksi yleisestikin ei röntgentutkimuksia voida tehdä kuin tietty määrä tietyn ajan sisällä. Ja röntgenissä työskentelevillä on toisinaan säteilylomia, kun ovat altistuneet säteilylle liian kauan. Tältä säteilyltä halutaan syntymätön lapsi säästää.
Tuli tästä keskustelusta sellainen mieleen, että ystävälleni oli sanottu että toinen lapsi usein on kookkaampi kuin ensimmäinen. Onko tässä mitään perää? Ja miksi näin jos on?
Olen törmännyt samaan sanontaan. Omani eivät, luojan kiitos, ole noudattaneet tätä uskomusta. Esikoinen oli isoin, muut selkeästi pienempiä.
Ja saman suuntaista olen kuullut muualtakin, joten ei se seuraava välttämättä, todellakaan ole isompi.
1. lapseni oli 3450g ja 52cm, ja 2. 2650g ja 45,5cm. Hassusti niin päin että isompi syntyi alakautta ja pienempi sektiolla.