Lueskelin pohjaksi käytyjä keskusteluja otannalla eri aiheista ja tein ei niin hyvän havainnon, että helposti keskustelijat sortuvat kinasteluun ja sanansäilään, kuka osaa parhaiten laukoa. Tässä on se vaara, että itse asia jää taka-alalle ja tärkeintä on kirjoittaa "toinen suohon". Tämä vie paljon energiaa ja tuo vähän villoja. Inhimilliseltä kannalta on ymmärrtettävää, että keskustelun tuoksinassa tunteet voivat kuumeta ja sanamuodot kovenevat. Tässä on se vaara, että alkuperäinen aihe jää taka-alalle ja nokittelu saa liian suuren roolin.
Suomessa on vähän kuntia, joilla menee hyvin talludellisella puolella ja kunnan kehittäminen on tällöin vaikeaa. Ennen vuotta 1995 oli kansallinen päätöksenteko ja käytössä olivat aluetuet eli joka-alueelle osoitettiin tietty rahapotti, jonka sitten kunnat käyttivät parhaalla katsomallaan tavalla. EU:n myötä pelisäännöt muutrtuivat, nyt on lähdettävä liikkeelle kunnasta päin ja osoitettava EU:n byrokraateille, että uudella idealla on onnistumisen mahdollisuudet, jos meinaa saada rahaa EU:n kukkarosta. Silti rinnalla pyörii myös kansallista päätösvaltaa, joka näkyy lähinnä kuntien velvoitteina järjestää kaikille kuntalaisille tietyt tasapuoliset palvelut. Lieksa kuuluu reuna-alueisiin eli täällä ei luonnostaan väki lisäänny(maahanmuuttajat poikkeuksena), vaan nuoret joutuvat lähtemään Lieksasta opiskelemaan muualle ja opiskelujen päätyttyä tie vie useimmin isommille paikkakunnille ja pääkaupunkiseudulle. On tehty tutkimuksia, joissa nuoret ilmaisevat halunsa palata kotiseudulleen, kun vain olisi työtä tarjolla. Jokainen uusi työpaikka lähtee liikkeelle ideasta, jota sitten jalostetaan ja tutkitaan, onko syntynyt idea toteutuskelpoinen vai ei. >Jos on, silloin käännytään seuraavaksi rahoittajien puoleen, jossa hyvänä apuna ja koko yritysprosessissa mukana on alusta alkaen hyödynnettävissä Pikes, ELY-keskus, Finnvera jne. Näitä palveluja kannattaa ja pitää hyödyntää täysimääräisesti, ne on luotu sitä varten. Sitten on koluttava yhteinen EU:n kukkaro, josko sieltä kyseiseen hankkeeseen olisi saatavilla selvää riihikuivaa rahaa eli yhteenvetona EU:n aikakautena mitään ei tuoda ulkopuolelta valmiiksi, vaan kaikki on omissa käsissä. Tällöin myös kaupungin virkamiesten ja naisten ja poliittisten päättäjien asenne on äärimmäisen tärkeä. Nykyinen yleistaloudellinen tilanne on huono niin EU:ssa kuin laajemmin koko maailmassa, jota sotkevat lisää erilaiset selkkaukset, niinkuin nyt Venäjä/Ukraina/Krim vastaan läntinen maailma. Suomi on Venäjän rajanaapuri ja meille on äärimmäisen tärkeä, olkoonpa EU:n päättämät talouspakotteet ja muut sanktiot mitä hyvänsä, samoin kuin Usan vastaavat, pitää kahdenkeskiset suhteet Venäjän kanssa niin poliittisesti kuin kaupankäynnin kannalta mahdollisimman hyvällä ja vakaalla tasolla. Tässä suhteessa avainasemassa ovat presidentti, ulko- ja puolustusministeri ja sitä mukaa kaikki muut politiikot.
Venäjä on tärkeä Suomen kauppakumppani, muutoin voimasuhteet ovat muurahainen vastaan elefantti, tämä meidän on pakko hyväksyä reaaliteettinä, kun lausumme tai muutoin pidämme yhteyttä yllä Venäjään. Lieksa on suorastaan Venäjän rajakaupunki.
Tässä muutamia ajatuksia taustoiksi ja puitteiksi ilman konkreettisia ideoita ja toimenpide-esityksiä, joihin minulla ei ole kykyä antaa selviä ehdotuksia ja esityksiä.
Suomessa on vähän kuntia, joilla menee hyvin talludellisella puolella ja kunnan kehittäminen on tällöin vaikeaa. Ennen vuotta 1995 oli kansallinen päätöksenteko ja käytössä olivat aluetuet eli joka-alueelle osoitettiin tietty rahapotti, jonka sitten kunnat käyttivät parhaalla katsomallaan tavalla. EU:n myötä pelisäännöt muutrtuivat, nyt on lähdettävä liikkeelle kunnasta päin ja osoitettava EU:n byrokraateille, että uudella idealla on onnistumisen mahdollisuudet, jos meinaa saada rahaa EU:n kukkarosta. Silti rinnalla pyörii myös kansallista päätösvaltaa, joka näkyy lähinnä kuntien velvoitteina järjestää kaikille kuntalaisille tietyt tasapuoliset palvelut. Lieksa kuuluu reuna-alueisiin eli täällä ei luonnostaan väki lisäänny(maahanmuuttajat poikkeuksena), vaan nuoret joutuvat lähtemään Lieksasta opiskelemaan muualle ja opiskelujen päätyttyä tie vie useimmin isommille paikkakunnille ja pääkaupunkiseudulle. On tehty tutkimuksia, joissa nuoret ilmaisevat halunsa palata kotiseudulleen, kun vain olisi työtä tarjolla. Jokainen uusi työpaikka lähtee liikkeelle ideasta, jota sitten jalostetaan ja tutkitaan, onko syntynyt idea toteutuskelpoinen vai ei. >Jos on, silloin käännytään seuraavaksi rahoittajien puoleen, jossa hyvänä apuna ja koko yritysprosessissa mukana on alusta alkaen hyödynnettävissä Pikes, ELY-keskus, Finnvera jne. Näitä palveluja kannattaa ja pitää hyödyntää täysimääräisesti, ne on luotu sitä varten. Sitten on koluttava yhteinen EU:n kukkaro, josko sieltä kyseiseen hankkeeseen olisi saatavilla selvää riihikuivaa rahaa eli yhteenvetona EU:n aikakautena mitään ei tuoda ulkopuolelta valmiiksi, vaan kaikki on omissa käsissä. Tällöin myös kaupungin virkamiesten ja naisten ja poliittisten päättäjien asenne on äärimmäisen tärkeä. Nykyinen yleistaloudellinen tilanne on huono niin EU:ssa kuin laajemmin koko maailmassa, jota sotkevat lisää erilaiset selkkaukset, niinkuin nyt Venäjä/Ukraina/Krim vastaan läntinen maailma. Suomi on Venäjän rajanaapuri ja meille on äärimmäisen tärkeä, olkoonpa EU:n päättämät talouspakotteet ja muut sanktiot mitä hyvänsä, samoin kuin Usan vastaavat, pitää kahdenkeskiset suhteet Venäjän kanssa niin poliittisesti kuin kaupankäynnin kannalta mahdollisimman hyvällä ja vakaalla tasolla. Tässä suhteessa avainasemassa ovat presidentti, ulko- ja puolustusministeri ja sitä mukaa kaikki muut politiikot.
Venäjä on tärkeä Suomen kauppakumppani, muutoin voimasuhteet ovat muurahainen vastaan elefantti, tämä meidän on pakko hyväksyä reaaliteettinä, kun lausumme tai muutoin pidämme yhteyttä yllä Venäjään. Lieksa on suorastaan Venäjän rajakaupunki.
Tässä muutamia ajatuksia taustoiksi ja puitteiksi ilman konkreettisia ideoita ja toimenpide-esityksiä, joihin minulla ei ole kykyä antaa selviä ehdotuksia ja esityksiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.