Marjeta Sharman kirjassa

Lainaus kirjasta: Marjeta muutti lieksaan 15 vuotta sitten. Hän tietää omakohtaisesti, että suurissa sisäsiittoisissa suvuissaan kasvaneet lieksalaiset ovat vaikeasti lähestyttäviä, kestää vuosia, ennen kuin muualta tulleet pystyvät luomaan heidän kanssaan luottamuksellisia suhteita. Lieksa on kaukana kaikesta, Pielisen perällä, vieraita karsastetaan. - Että sikäli on pakko kyllä myöntää, että Lieksa on hankala paikka asuttaa maahanmuuttajia.

Hyviä vaalilauseita Marjeta heittää...Lieksalaiset kyllä muistavat nämä puheet...

Tämä Leena Sharman kirjassa oleva lainaus kertoo Marjetasta paitsi sen, että hän halveksii hämmästyttävän paljon omia äänestäjiään myös sen, että hän tuntee kotikaupunkinsa historian todella huonosti. Lieksa on kahden riikin riitamaana ollut aina melkoisen monikulttuurinen ja kaikkea muuta kuin sisäsiittoinen. Seuraa pitkäpiimäinen historian luento, pahoittelen:

Ennen Ruotsin miehitystä alue kuului Novgorodille ja myöhemmin Moskovalle ja alueella asui ainakin niin karjalaisia, venäläisiä kuin saamelaisiakin. Ruotsin miehitettyä alueen osa ortodokseista jäi alueelle (suuri osa pakeni julmuuksia Tveriin, josta he saivat turvapaikan Moskovan prinssiltä.) Tilalle tuli savolaisia uudisraivaajia ja ruotsalaisia sotilaita. Ihan kuin olisin jostain lukenut myös viittauksen Simo Hurttaan? Hänhän oli skotlantilaista alkuperää, Affleckien sukua.

Ruotsin miehityskaudella 1600-luvulla alueelle asutettiin myös romaneja, jotka taatusti ovat jättäneet verenperimäänsä paikallisiin. Heistä suurin osa lähti lipettiin, mutta joku myös jäi ja assimiloitui.

Suuren pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa Pielisjärvi (siis nyk. Lieksa) oli venäläisten miehittämä. Moniko paikallinen nainen raiskattiin ja näin "geeniperimää laajennettiin" ei ole tiedossa. Sama tilanne vuonna 1808.

Venäjän vallan aikana yhteydet emämaahan olivat vilkkaat. Laukkuryssät kulkivat ja lieksalaiset veivät tavaraa Pietariin. Esim. Maurojen suku on alunperin venäläisiä kauppiaita. Pakolaisia tuli Lieksaan myös 1920-luvulla, kun neuvosto-Venäjä alkoi tappaa omia kansalaisiaan. On arvioitu, että pakolaisia kulki tuolloin Lieksan läpi n. 2500 eli noin 16 % silloisesta väkiluvusta.

Ja toisen maailmansodan jälkeen tietysti oman maan evakoita asutettiin. Ortodoksit eivät ole paljon vaatineet - päin vastoin. Talkoilla ovat kirkkonsa rakentaneet ja kiviset peltonsa raivanneet. Mutta tämähän on sitä vääränlaista monikulttuurisuutta.

Media on leimannut Lieksan joksikin rasistiseksi takapajulaksi, vaikka se on kaikkea muuta. "Kaukana kaikesta" Lieksa on ollut vain kylmän sodan aikana, kun itäraja suljettiin - tosin silloinkin oli yhteyksiä Neuvostoliittoon uiton merkeissä.
20258
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Talvisodassa saksalaisgeenejä. Lieksassa oli saksalaistukikohta.

Äänestä
  • Sakut tulivat vasta myöhemmin, ei talvisodassa.

    Äänestä

  • Anteeksi virhe, tarkoitin kuitenkin samaa.

    Äänestä

  • Jälkel... kirjoitti:

    Anteeksi virhe, tarkoitin kuitenkin samaa.

    Saksalaisten jälkeläisistä tulikin usein hyviä tyyppejä. Käyneekö samoin s....n kanssa?

    Äänestä

  • haenel kirjoitti:

    Saksalaisten jälkeläisistä tulikin usein hyviä tyyppejä. Käyneekö samoin s....n kanssa?

    Epäinen hiukan :) Kun somalien kotimaan tilaa katsoo.

    Äänestä

  • haenel kirjoitti:

    Saksalaisten jälkeläisistä tulikin usein hyviä tyyppejä. Käyneekö samoin s....n kanssa?

    Somalit yleensä ottavat puolisokseen toisen somalin. Näin on käynyt joka paikassa. Vain harvoin puoliso on suomalainen.

    Äänestä

Monella lieksalaisella on venäläinen vaimo.

Äänestä

" Lieksalaiset ovat vaikeasti lähestyttäviä, kestää vuosia....yms.yms..
Juuri niinkuin helsinkiläiset.

Äänestä
  • Lieksalainen on helposti lähestyttävä. Jos olet AITO, saat kaiken ylitsevuotavan ystävällisyyden yllesi.

    Äänestä

Islamin maissa kuten Itä-Maat ja Somalia on monilla pakko mennä serkun kanssa naimisiin, isän puolen serkun.
Näin ollut jo vuosisatojen ajan.
Onko tämä sisä- vai ulkosiittoista, Marjetalle kysymystä nyt.

Äänestä

Saksalaisten jäämistöstä Lieksaan on ainakin yksi komea tyttölapsi,
Roswitha Utriainen(Möhring). Saksalainen upseeri, tehtaanomistaja oli seurustellut kampaaja Utriaisen kanssa.

Äänestä

Lieksassa oli oli enimmillään saksalaisia noin 3000 miestä.

Äänestä
  • Anteeksi kooste, ei ollut tarkoitus toistaa.

    Äänestä

Kuka vaihtaisi 400 somppua 400 saksalaiseen?

Äänestä

Kahden maan rajalla elävät eivät voi olla sisäsiitoisia. Lieksassa on rajan takaa haettu aina puolisoita.

Lieksa on vanhan kauppareitin keskus.

Äänestä

Minä en vaihda kumpaankaan. Näen, koen, toivon. Että Lieksa on somppu sekä sakemannivapaa. Puhumattakaan Putinista. Hah Hah... Kaippa Marjetakin kasvaa mieheksi.

Äänestä
  • Somppu on kirosanasuodatettu. Kertokaa miksi???

    Äänestä

Geeneistäni löytyi erittäin harvinainen jopa Suomessa. Ählämimaista kotoisin, joka lähti vaeltamaan kohti silloista Eurooppaa.

Äänestä

Lieksan veri vaihtuu jostakin syystä nopeaan.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


M Koistinen kirjoitti:

Lainaus kirjasta: Marjeta muutti lieksaan 15 vuotta sitten. Hän tietää omakohtaisesti, että suurissa sisäsiittoisissa suvuissaan kasvaneet lieksalaiset ovat vaikeasti lähestyttäviä, kestää vuosia, ennen kuin muualta tulleet pystyvät luomaan heidän kanssaan luottamuksellisia suhteita. Lieksa on kaukana kaikesta, Pielisen perällä, vieraita karsastetaan. - Että sikäli on pakko kyllä myöntää, että Lieksa on hankala paikka asuttaa maahanmuuttajia.

Hyviä vaalilauseita Marjeta heittää...Lieksalaiset kyllä muistavat nämä puheet...

Tämä Leena Sharman kirjassa oleva lainaus kertoo Marjetasta paitsi sen, että hän halveksii hämmästyttävän paljon omia äänestäjiään myös sen, että hän tuntee kotikaupunkinsa historian todella huonosti. Lieksa on kahden riikin riitamaana ollut aina melkoisen monikulttuurinen ja kaikkea muuta kuin sisäsiittoinen. Seuraa pitkäpiimäinen historian luento, pahoittelen:

Ennen Ruotsin miehitystä alue kuului Novgorodille ja myöhemmin Moskovalle ja alueella asui ainakin niin karjalaisia, venäläisiä kuin saamelaisiakin. Ruotsin miehitettyä alueen osa ortodokseista jäi alueelle (suuri osa pakeni julmuuksia Tveriin, josta he saivat turvapaikan Moskovan prinssiltä.) Tilalle tuli savolaisia uudisraivaajia ja ruotsalaisia sotilaita. Ihan kuin olisin jostain lukenut myös viittauksen Simo Hurttaan? Hänhän oli skotlantilaista alkuperää, Affleckien sukua.

Ruotsin miehityskaudella 1600-luvulla alueelle asutettiin myös romaneja, jotka taatusti ovat jättäneet verenperimäänsä paikallisiin. Heistä suurin osa lähti lipettiin, mutta joku myös jäi ja assimiloitui.

Suuren pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa Pielisjärvi (siis nyk. Lieksa) oli venäläisten miehittämä. Moniko paikallinen nainen raiskattiin ja näin "geeniperimää laajennettiin" ei ole tiedossa. Sama tilanne vuonna 1808.

Venäjän vallan aikana yhteydet emämaahan olivat vilkkaat. Laukkuryssät kulkivat ja lieksalaiset veivät tavaraa Pietariin. Esim. Maurojen suku on alunperin venäläisiä kauppiaita. Pakolaisia tuli Lieksaan myös 1920-luvulla, kun neuvosto-Venäjä alkoi tappaa omia kansalaisiaan. On arvioitu, että pakolaisia kulki tuolloin Lieksan läpi n. 2500 eli noin 16 % silloisesta väkiluvusta.

Ja toisen maailmansodan jälkeen tietysti oman maan evakoita asutettiin. Ortodoksit eivät ole paljon vaatineet - päin vastoin. Talkoilla ovat kirkkonsa rakentaneet ja kiviset peltonsa raivanneet. Mutta tämähän on sitä vääränlaista monikulttuurisuutta.

Media on leimannut Lieksan joksikin rasistiseksi takapajulaksi, vaikka se on kaikkea muuta. "Kaukana kaikesta" Lieksa on ollut vain kylmän sodan aikana, kun itäraja suljettiin - tosin silloinkin oli yhteyksiä Neuvostoliittoon uiton merkeissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu