Naapurisovun maksimoimiseksi olisi järkevintä, että kaikki asukkaat olisivat arvoiltaan, ajatusmaailmoiltaan, aatteiltaan, harrastuksiltaan, roduiltaan jne. mahdollisimman lähellä toisiaan.
Tyhjän kerrostalon löytäminen ei vaan ole yksinkertaista. Mutta entäpä jos asukkaat rakennuttasivat itse uuden? Lajitovereiden etsintää varten voisi perustaa vaikka ryhmiä facebookiin. Hipeille oma, ituhipeille oma tjsp.
Mutta saako kerrostaloja valmispaketteina? Rakennuslupa lienee myös hankalampi haettava? Rakentajan löytäminen luulisi kuitenkin olevan suhteellisen helppoa.
Tyhjän kerrostalon löytäminen ei vaan ole yksinkertaista. Mutta entäpä jos asukkaat rakennuttasivat itse uuden? Lajitovereiden etsintää varten voisi perustaa vaikka ryhmiä facebookiin. Hipeille oma, ituhipeille oma tjsp.
Mutta saako kerrostaloja valmispaketteina? Rakennuslupa lienee myös hankalampi haettava? Rakentajan löytäminen luulisi kuitenkin olevan suhteellisen helppoa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tällainen kuvio on menossa Helsingin Jätkäsaaressa, josta Hem i stan-yhdistys on saanut vuokrata (tai ostaa, en ole varma) tontin, jolle se suunnittelee (tietysti arkkitehtiä käyttäen) talon, jonka se myös rakennuttaa itse. Missään ei tietääkseni ole kertonut miten tällaisen tontin saaminen hyvin halutulta paikalta on mahdollista.
Tampereella on myös yksi esimerkki. Tosin ovat saaneet tontin lahjoituksena.
http://tupsula.tontut.fi/historia/
Onhan ne hyvätkin tontit julkisessa myynnissä/vuokrauksessa. Jos kaavotus vaan on oikea kohteelle niin kyllä tontin saa. Tietysti pitää rahoituskin saada kuntoon...
Varmaan se rahoituksen hankkiminen lienee yksityiselle kerrostalon rakennuttajalle haastavin juttu.
Meidän kerrostalomme täällä Porissa maksoi 9 miljoonaa euroa.
Edes pieni rakennusfirma ei vie läpi kerrostalohanketta, yksityishenkilöstä puhumattakaan.
Pysäköintihallia varten kannattaa varata 4-5 miljoonaa euroa. Sillä saa 300 paikkaisen, kylmän betonisen parkkihallin.
Mikäs siinä, kunhan kaikilla osakkailla riittää rahat iman pankkilainoitusta/on tarpeeksi muita vakuuksia lainan saantiin. Noita omatoimisia asunto-osakeyhtiöitä vastaan kun ei saa lainaa.
Lisäksi kannattaa miettiä miten projeksti viedään loppuun jos esim. 10 % osakkaista joutuu maksukyvyttömiksi ennen kuin rakennus on valmistunut.
Ainakin Helsingissä meidän talohankkeeseemme oli pitkä jono kiinnostuneita, jotka pääsivät tasan luopuvan osakkaan maksamalla summalla mukaan, jos joku luopui. Luopujia ei ollut montaa. Nyt varsin heterogeeninen joukkomme asuu ihan tyytyväisinä uusissa kodeissamme.
Osakkaat saavat tietenkin lainaa vakuuksiensa mukaan ja nykyään varmaan jo as-oy:kin, kun hanke edistyy.
Ei saa AsOy rakennusaikaista lainaa olematta RS kohde, eikä noista sellaista saa tehtyä.
Eli varakkaiden korkeariskinen leikkikenttä, ei muuta.
Meidän talomme 1.puolisko rahoitettiin osakkaiden yksityisillä lainoilla, toisen puolen rahoitti valmistumiseen asti rakennus yhtiö.
Valmistumisen jälkeen voi miettiä, haluaako maksaa as-oyn vai omaa lainaansa. Verovähennyskelpoisia ovat yksityislainat.Riskin voi välttää hyvällä suunnittelulla ja asiantuntijoiden kanssa tehdyillä sopimuksilla.
Oma "luksus"-talomme tuli halvemmaksi kuin saman alueen muut vapaarahoitteiset.Yhteisiä tiloja on paljon enemmän, ja jokainen sai itse päättää oman asuntonsa koosta ja valinnoista. Kiinteistönvälittäjiä ei työllistetty ollenkaan, paitsi ehkä vanhojen asuntojen myyntiin.
Ja höpön höpön. Kun ensimmäiset talot ovat osoittautuneet onnistuneiksi hankkeiksi, myös pankit ovat alkaneet suhtautua myönteisemmin lainahakemuksiin. Luotettava rakennusyhtiö tietysti helpottaa lainan saantia.