pelottaa?
Ehkä se, jos joku todella osaa katsoa ja näkee kaiken? Sen ihastumisen tunteenkin? Tuhmat ajatukset?
Epärehellisyyden? Heikon ihmisen? Vikoineen päivineen?
Miksi se on niin pelottavaa?
Ehkä se, jos joku todella osaa katsoa ja näkee kaiken? Sen ihastumisen tunteenkin? Tuhmat ajatukset?
Epärehellisyyden? Heikon ihmisen? Vikoineen päivineen?
Miksi se on niin pelottavaa?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tai sit on vaan Asperger, niin kuin minä. Ei mulle ole koskaan annettu virallista diagnoosia...oen muuten vaan vaikea ihminen, joka ei ymmärrä sanatonta viestintää eikä pysty katsomaan toisia normaalisti silmiin.
Ja sit vielä ne omituiset kiinnostuksenkohteet :D
Mitä ne omituiset kiinnostuskohteet on muuta kuin tämä palsta?
Aspergerilaisilla ole erikoisen hyvä muist,i voivat almanakankin
muistaa ulkoa, tai monimutkaisia laskusuorituksia ,mihin ei tavallinen pulliainen välttämättä pysty.
Autistisilla voi olla noita ominaisuuksia, mutta ne ovat silti äärimmäisen harvinaisia. Vain jotain prosentin luokkaa kaikista autistisista.
Asberger on autismin lievä muoto. Ilmenee esim. ylivilkkautena ja epäsosiaalisuutena. Asbergeriin ei liity noita erityistaitoja.
Oletteko vieraantuneet ihmisestä? Ettekö katso ihmistä silmiin? Kun ette vastaa tähänkään?
Kyllä pitäisi nostaa pää ylös ja oikeasti katsoa. Ihmiseen. Häneen.
Kai joillakin on se kyky nähdä pintaa syvemmälle ja se saattaa aluksi pelästyttää. Ei kaikkien kohdalla tietty käy niin.
Siitä vaan tuntee itsensä tosi avuttomaksi kun joku näkee syvemmälle kuin muut. Ehkä.
En tiiä, odotan sähköpostia ties monettako vuotta. Voi olla etten pääse tästä enää ylös jos vielä monta vuotta joutuu
Ei ole tapana paljoa silmiin katsoa. Puhuessa kyllä,ja sitä teen melko vähän.
Mitä sitä tuijottamaan, eikö äiti opettanut jo pienenä ettei saa tuijottaa, niin
Vaikka se rampa örveltäjä hauskalta näyttäisi, Ei pidä liian kauan jäädä kuitenkaan
Nainen on peto. Tuijottaa saa, mutta taidolla.
Tai silmistä näkyy toisen kylmyys ja tunteettomuus, viha. Kukapa haluaa joutua vihaisen, kylmän katseen kohteeksi. Kerran näin toisen silmistä suunnatonta vihaa mua kohtaan, jos katse vois tappaa, olisin kuollut. Epärehellinen ihminen ei voi katsoa toista silmiin puhuessaan toisen kanssa.
on yleisesti tehty tulkinta että epärehellinen ei katso silmiin. Jos joku haluaa vaikuttaa rehelliseltä, tuijottaa silmiin luonnottomasti ja laskelmoidusti, Tuli heti tuollaisen kohdatessani tunne että hän on jotenkin kummallinen tuijotellessaan. Nainen paljastui täysin epärehelliseksi ja häiriintyneeksi.
täytyy lisätä että imartelu ja matkiminen olivat myös keinoinaan pyrkimyksissään miellyttää ja äpärehellisien tarkoitusperiensä salaamiseen.
Pelottaa se katseen yhteys, joka aiheuttaa ns. joka päivä, ja jokaikinen yö-syndrooman.
Hänen värikalvonsa on kuin kehys taulussa. Todella kaunis, mutta keskityn itse maalaukseen. Ja se maalaus on pupilli -musta läikkä keskellä silmää, joka päästää valoa verkkokalvolle. Inhoan sanontaa silmät ovat sielunpeili, mutta..
Jätän tämän nyt avoimeksi, ja menen selvittelemään ajatuksiani.
Mikä se sellainen syndrooma oikein on?
Martti Syrjä tainnut laulaa siitä joskus jossain bändissä..
Pelkään mitä sieltä pystyy lukemaan. Pelkään sitä mitä kerron silmilläni. Katson vain kun keskustelen.
Hyvin sensitiivinen, kuten minä, näen...liki kaiken ihmisestä. Silmistä eniten. Jotkut sen vaistoaa, joillekin vihjaan, kerron.
silmistä näkee sen, mitä oikeasti ajattelee. Hmm. Tai jos yritti joskus peitellä jotain, se näkyi varmasti silmistä. Ehkä silmiä on vaikea "suojata".
Siksi silmät on.
Silmiin katsominen on kumma juttu. Itse katson helposti tiukasti silmiin ihmisiä, joista en niin piittaa tai vaikka asiakkaita. Ihanaa miestä taas on niiiin vaikea katsoa taukoamatta silmiin. Välillä täytyy katsoa muualle, kun ne silmät on vaan niin henkeäsalpaavan kauniit ja himokkaat :)
Olen oppinut, että silmiin kyttääjät ovat niitä pahimpia valehtelijoita, jotka väittävät kuitenkin silmiinkatsomisen olevan rehellisyyden merkki.
En kyllä usko ainuttakaan juttua jos kertoja katselee muualle koko ajan .Puhumattakaan jos kääntää kasvonsa kokonaan piiloon.
jos koko ajan, niin se on jo outoa.
Moni katsoo silmiin kuitenkin aika-ajoin puhuessaan, mut kääntää katseensa enemmän jonnekin pois ja sisäänpäin hakiessaan sanoja ja samalla pohtien,miten asiaansa kerotoisi.
On helpompi keskittyä ja kuunnella, kun ei katso. Joskus näin.
Tai sitten kohteliaisuuttaan ei katso, kun omassa mielessä on tuhat muuta asiaa, ehkä kiireellistä ja painavampaa mietittävää ja ei halua paljastaa katseellaan toiselle, et anna jo olla ja mene muualle pliis.
Ei siis ole välttämättä epärehellisen merkki siinä perinteisessä mielessä, mut tavallaan on toisessa mielessä, kun ei heti suorilta sano toiselle, et suksi kuuseen just nyt.
mä katselen vain kauniita ja miellyttävän näköisiä...vastenmielistä, rumaa, lihavaa naamaa ja silmiä en pysty katsomaan.
Ei pelota yhtään mikään ja katson aina suoraan silmiin - kaikkia.
Minä en viitsi tai välillä halua katsoa toista silmiin, koska silloin pystyn lukemaan toista ihmistä, enkä halua tehdä sitä. Jotkut luulee sitä epärehellisyydeksi, jos ei katso toista silmiin, mutta eise niin ole. Toki joskus ujostuttaakin..