Lieksalaisten tahtotila ja asenteet

Kuten yksityisellä ihmisellä niin koko Lieksalla on oma tahtotila. Haluan pohdiskella nimenomaan lieksalaisten tahtotilaa, millaiseksi lieksalaiset tahtovat oman kaupunkinsa kehittyvän ja onko yhteistä tahtotilaa lainkaan. Mielestäni yhteinen tahtotila on varsin hatara. Olen surukseni saanut lukea ja huomioida negatiivista tahtotilaa. Ei tietenkään ole paikkakuntaa, jossa ei riitaa ja eripuraa olisi, mutta valitettavasti se vie vain paikkakuntaa taaksepäin. Riitelyjen aiheet ovat mielestäni voittopuolisesti lasten hiekkalaatikkoleikkejä. Näyttää olevan tärkeintä, kuka sanoo viimeisen sanan, kun pitäisi olla yhteenhiileen puhaltamisen henki ja siihen vaikuttavat keskeisesti ihmisten asenteet. Meidän ei kannata menettää niitä mahdollisuuksia, mitä Lieksalla on, vaikka Lieksa luetaan reuna-alueisiin, minusta koko käsite reuna-alue on ihmeellinen, ymmärrän reuna-alueen vain siinä merkityksessä, että tahtotila on olla joka suhteessa reunalla, ja kun ollaan jonkin reunalla, siinä on vaara pudota. Lieksassa on tietty toiminta-aste taloudellisessa mielessä, hyvä niin ja kaikki kunnia kaikille lieksalaisille yrittäjille. Toisaalta Lieksassa on vähän samanlainen yleisvaikutelma kuin 60-luvulla, jolloin Lieksassa oli suorastaan kohtalon hetket. Teollisuuskylä oli ilmeisimmin selkeä suunnan kääntäjä. Suomi on tasavalta, valta kuuluu kansalle, joka äänestämällä valitsee valtakunnan päättäjät eli eduskunnan ja kunnissa valitaan valtuutetut. Virallinen valta kuuluu näille elimille. Sitten on virkamieskoneisto sektoreittain, jonka vallan käyttö riippuu virkamiesten ja virkanaisten vahvuudesta suhteessa valtuustoon/hallitukseen, tarkoitan nyt kuntatasoa. Saammeko Lieksaa kehitettyä paremmaksi ja taloudellisesti vahvemmaksi, riippuu meistä kaikista. Missään ei ole yhtä ihmistä ja yhtä viisastenkiveä, joilla kaikki hoidettaisiin kuntoon ja hyvin. Yhteistyökyky ja yhteen hiileen puhaltaminen hyvän kehityksen
aikaansaamiseksi tarvitsee Lieksassa selvää rytminmuutosta. Pitää päästä pois lillukanvarsista ja tyhjänpäiväisistä kinasteluista, syyttelyistä ja hyökkäyksistä ja on pystyttävä muodostamaan mahdollisimman paljon kannatusta saava yhteinen strategia, mihin Lieksa haluaa mennä jatkossa. Lieksalla ei ole varaa nurkkakuntaisiin ja itsekkäisiin asenteisiin, mikäli sellainen linja voimistuu, Lieksa menee taaksepäin jokaisesta tyhjänpäiväisestä kinastelusta. Oikeanlainen kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan on myös yksi tärkeimmistä perustekijöistä onnistumisille. Vallankäytön suhteen kaikki lähtee poliittisista päättäjistä, sieltä virkakoneiston kautta tullaan ruohonjuuritasolle eli tavallisiin lieksalaisiin ihmisiin. Valitusvirsien jatkuva esittäminen ja asioiden huonon tilan voivottelu ei auta, on toimittava. Vastuu on meidän kaikkien lieksalaisten yhteinen. Eikö pelin henki voisi olla sellainen, että mehän pärjäämme ja kehitämme Lieksaa täydellä höyryllä eteenpäin. Näin toimien voisimme vaikka jonakin Juhannuksena hyvän Lieksan kunniaksi viettää yhteisen lieksalaisen juhannuskokkoillan. Kokko on tällöin suuri ja näyttävä. Esimerkiksi matkailussa on pelivaraa vaikka kuinka, yhteistyötä matkailuyrittäjien välillä on tehtävä, ajan kanssa sato ropisee jokaisen yrittäjän laariin, kun taas lyhytnokkaisessa tyylissä ei yhteistyö onnistu, ajattelu on silloin sellainen, kunhan minun yritykseni menestyy, muista viis. Kannattaa ajatella matkailijan kannalta asiaa, joka tuo sen rahan yrittäjälle. Mielekästä yhteistyötä' tekemällä matkailija voi käytännön järjestelyin saada matkastaan Lieksaan paljon enemmän irti, kuin yksi yrittäjä pystyy matkailijalle tarjoamaan. En mene nimimerkin taakse. Tämän kirjoitti Esko Pyykkö, syntynyt Pielisjärven maalaiskunnassa ja Pielisjärven ja Lieksan yhdistyttyä olen siitä saakka ollut ja olen paljasjalkainen lieksalainen, lukuunottamatta 2 vuotta työskentelyä Nurmeksessa, sen etemmäksi ei ole tarvinnut onneksi leivän perässä mennä.