...Viimeinkin auto pysähtyi ovelleni, katse
seurasi kättäni joka oven aukaisi muttei sanonut
mitään. Miten hän voisikaan, tuntemattomalle
ihmiselle. kysyin kuskilta mitä olisin velkaa
mutta vierestäni kuului ääni joka käski minun
olla huolehtimatta mistään. pikainen ajatus
päässäni tiesi että tuon miehen kanssa naisen ei
tarvitsisi mistään huolehtiakaan. tuo mies oli
luotu naista varten.
kiitin kohdaten nuo silmät ja nousin autosta.
taksi lähti eteenpäin jatkaen matkaa eikä se
hidastanut matkaansa. katse siirtyi taksin
perävaloihin ja piti minua otteessaan seisomassa
ulkona oveni edessä. huokaisten aukaisin
oven,ensimmäiset lumihiutaleet laskeutuivat
maahan vieläkin masentaen olotilaani. kirosin
kohtaloani.
avasin oven ja olin sytyttämässä ovea kun tajusin
ettei ovi takanani mennyt kiinni. sitten tunsin
sen taas, sen polttavan katseen joka osui
selkääni, vedin käden pois katkaisimelta koska
valot olisivat pilanneet tämän salaperäsyyden
mikä tässä hetkessä kiehtoi. käsi laskeutui
olkapäälleni ja siitä se valui kohta tarttuen
käteeni kehottaen minua johdattamaan pidemmälle.
muutama porras ja asuntoni ovi auki. vanhasta
tottumuksesta olin laittamassa valoja sinnekin
mutta käsi takanani esti sen. minulta riisuttiin
takki ja sen jälkeen tunsin pehmeiden
sormenpäiden hivelevät melkeimpä paljaita
olkapäitäni, kaulaani ja hyväilevän hiuksiani.
käännyin ja näin läheltä ne silmät. kiihkeät
mutta hellät, riisuvat tummat silmät. pian olimme
makuuhuoneessa, valonkaje ulkoa sai huoneen
sävyttymään hieman hämäräksi että ääriviivat
erottuivat kehoistamme. se katse hypnotisoi ja
kaaduttuamme sängylle hellästi minä hänen allaan
tunsin viimeinkin ne huulet omillani. pehmeät
aistikkaat samettiset huulet jotka vaativat
paljon myöskin antaen paljon. hetkien päästä
lämmin keho päältäni nousi riisumaan vaatteita
sängyn päätyyn, samaa odottettiin minulta
sängyllä. vaate kerrallaan ne lähtivät päältäni,
katse joka kangasta seurasi sai riisuutumisen
tuntumaan maailman eroottisimmalta
toimitukselta...
ääh, tämän päivän fantasia arkkuni tyhjeni, ehkä
huomenna lisää..
seurasi kättäni joka oven aukaisi muttei sanonut
mitään. Miten hän voisikaan, tuntemattomalle
ihmiselle. kysyin kuskilta mitä olisin velkaa
mutta vierestäni kuului ääni joka käski minun
olla huolehtimatta mistään. pikainen ajatus
päässäni tiesi että tuon miehen kanssa naisen ei
tarvitsisi mistään huolehtiakaan. tuo mies oli
luotu naista varten.
kiitin kohdaten nuo silmät ja nousin autosta.
taksi lähti eteenpäin jatkaen matkaa eikä se
hidastanut matkaansa. katse siirtyi taksin
perävaloihin ja piti minua otteessaan seisomassa
ulkona oveni edessä. huokaisten aukaisin
oven,ensimmäiset lumihiutaleet laskeutuivat
maahan vieläkin masentaen olotilaani. kirosin
kohtaloani.
avasin oven ja olin sytyttämässä ovea kun tajusin
ettei ovi takanani mennyt kiinni. sitten tunsin
sen taas, sen polttavan katseen joka osui
selkääni, vedin käden pois katkaisimelta koska
valot olisivat pilanneet tämän salaperäsyyden
mikä tässä hetkessä kiehtoi. käsi laskeutui
olkapäälleni ja siitä se valui kohta tarttuen
käteeni kehottaen minua johdattamaan pidemmälle.
muutama porras ja asuntoni ovi auki. vanhasta
tottumuksesta olin laittamassa valoja sinnekin
mutta käsi takanani esti sen. minulta riisuttiin
takki ja sen jälkeen tunsin pehmeiden
sormenpäiden hivelevät melkeimpä paljaita
olkapäitäni, kaulaani ja hyväilevän hiuksiani.
käännyin ja näin läheltä ne silmät. kiihkeät
mutta hellät, riisuvat tummat silmät. pian olimme
makuuhuoneessa, valonkaje ulkoa sai huoneen
sävyttymään hieman hämäräksi että ääriviivat
erottuivat kehoistamme. se katse hypnotisoi ja
kaaduttuamme sängylle hellästi minä hänen allaan
tunsin viimeinkin ne huulet omillani. pehmeät
aistikkaat samettiset huulet jotka vaativat
paljon myöskin antaen paljon. hetkien päästä
lämmin keho päältäni nousi riisumaan vaatteita
sängyn päätyyn, samaa odottettiin minulta
sängyllä. vaate kerrallaan ne lähtivät päältäni,
katse joka kangasta seurasi sai riisuutumisen
tuntumaan maailman eroottisimmalta
toimitukselta...
ääh, tämän päivän fantasia arkkuni tyhjeni, ehkä
huomenna lisää..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hmmm... Hyvää jatkoa, mutta kirjota nyt se
edes loppuun saakka, kun tä oli jo toka osa.
Eikä vielä ole päästy oikein asian ytimeen...?