Kovasti olen pähkäillyt aurinkopaneelin mallia ja kokoa veneeseen.
Kunnollisen kehyksellä oleva olisi siinä mielessä hyvä, että kerta-asennuksella paneeli olisi paikoillaan. Toisaalta se olisi vaaka-asennossa ja virtamäärä ei niin suuri kuin toisessa vaihtoehdossani - vai onko kaltevuudella niin merkittävä vaikutus?
Siten olen ajatellut näitä taipuisia paneeleita, joita voi asentaa auringon mukaan ja kierrättää paikasta toiseen. Mutta onko ne niin kestäviä jakuvaan vääntelyyn ja kenties kolhimiseen?
Kunnollisen kehyksellä oleva olisi siinä mielessä hyvä, että kerta-asennuksella paneeli olisi paikoillaan. Toisaalta se olisi vaaka-asennossa ja virtamäärä ei niin suuri kuin toisessa vaihtoehdossani - vai onko kaltevuudella niin merkittävä vaikutus?
Siten olen ajatellut näitä taipuisia paneeleita, joita voi asentaa auringon mukaan ja kierrättää paikasta toiseen. Mutta onko ne niin kestäviä jakuvaan vääntelyyn ja kenties kolhimiseen?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Aikani pelasin noiden pehmyt paneelien kanssa kunnes kyllästyin niiden siirtelyyn ja hankin kiinteän.
Itse laitoin viime kesänä vanhan taipuisan 40w paneelin kaveriksi 140w "mökki"paneelin.
Paneelit asennettu kiinteäksi, eli ei siirtelyjä. Siellä ne köllöttää katolla vaakatasossa ja virtaa tulee.
Omien mittausten mukaan vaakasuorassa olevasta kiinteästä paneelista saa virtaa suunnilleen puolet siitä, mitä oikein suunnatusta tulisi. Auringon suuntaan käännetystä ei tosin muutaman tunnin päästä tule mitään, jos sitä paneelia ei muista kääntää päivän mittaan. Päätin tyytyä kiinteään paneeliin, latausteho pienempi mutta paljon yksinkertaisempaa niin.
Etelän suuntaan kallistetusta panellista luulisi päivän mittaan tulevan enemmän virtaa yhteensä kuin vaakatasoon asennetusta?
Veneessä kompromissina ja olosuhteiden pakosta vaakataso taitaa olla luontevin.
Olen huomannut tärkeimmäksi, että panelin saa aamuaurinkoa kohti lähes pystysuorana. Jääkaappi lopettaa toiminnan aikaisessa vaiheessa jännitteen laskiessa, mutta käynnistyy heti kun aurinko nousee ja osuu paneliin.
Suomenlahden yleisimmissä tuulissa so. lounaistuulissa veneessä ollaan useimmin perä auringonnousuun joten jääkaappi on hurahtanut aamuvarhaisella käyntiin vain kun paneli on peräkaiteessa pystyssä. Siitä sitten pikakoukuilla siirto sivukaiteeseen tarvittaessa tai jos on rantauduttu keula itään, niin kaiteen sisäpuolelle sitten.
Tuo kokemus edellisestä veneestäni. Nykyisessä veneessä on kiinteä vaakapaneli ja se on aivan liian varjoisassa paikassa. Ostan toisen kaiteeseen tai siirrän tuon.
En ymmärtänyt lounaistuuleen selitystäsi, että Suomenlahdella veneen perä olisi siksi aamuaurinkoa päin. Eikö seilata kaikkiin suuntiin ja aurinko on milloin perässä, kylhessä, keulassa.
Paneelien siirtely on hankalaa. Minusta on helpointa sijoittaa useita aurinkopaneeleita sinne, mihin ne sopivat: ruffin katolle, p.lautan päälle, peräpeiliin, mantoogiin… Jos haluaa keveitä paneeleita, jotka voi asentaa kaarevalle alustalle, tässä yksi esimerkki: http://www.ebay.de/itm/10W-20W-30W-40W-50W-60W-80W-100W-12V-Semi-Flexible-Solarmodul-solar-panel-thin-/380843879371?pt=Solaranlagen&var=&hash=item58ac106bcb
Hyvä kiinteän paneelin paikka olisi "targakaaren" päällä, jos sellaisen häkkyrän tarvitsee tutka-antennin yms kaman takia.
40watin paneelista saisi aurinkoisena päiväna tyypillisesti 2-3A, niinkö?
Sillä lataisi 10 tunnissa 20 -30Ah?
Korvaako aurinkosähköllä yöllisen webaston pyörityksen?
Ideaalitapauksessa saat keskimäärin 4-5 tunnin maksimivirtaa vastaavan latuaksen kesä-heinäkuussa. Ideaalitapauksella tarkoitetaan etälään 45 astetta kallistettua paneelia, jonka edessä ei ole mitään varjostavaa. Maksimivirta taas on 40 W paneelilla ~2,3 A. Eli sijoittamalla sen ko. tavalla saat keskimäärin ~10 Ah/vrk. Jos käytätä MPPT-säädintä, saat varaustilasta riippuen 15-30% enemmän.
Pilvettömänä päivänä voit ehkä saada lähes tuplasti tuon. Toisaalta vaakatasossa olevalla paneelilla, jota vielä puomi tms. varjostaa välillä tuotto jää puoleen eli vain pilvettömänä päivänä voit saada edes 10 Ah/vrk.
Yöllinen Webaston käyttö voi viedä mallista ja lämmitystarpeesta riippuen 2-50 Ah yössä, joten ei tuohon voi suoraan vastata. Yleensä kuitenkin jääkaappi on se suurin kuluttaja, koska se on aina päällä.
Webaston at3900 vie parhaimmillaan yli 70Ah vuorokaudessa. Pitää olla hyvät paneelit, että jaksaa pitää päällä. Ehkä tuo juuri voi riittää.
Mielestäni kaikki aurinkosähkön tuotto veneessä on pelkästään eduksi, vaikka paneelin teho ei aivan riittäisikään korvaamaan "yöllistä webaston pyöritystä". Mitä enemmän aurinkoenergiaa, sitä vähemmän tarvitset muita keinoja sähkön tuottoon (moottorin laturi, laiturisähkö, tuuli/vesigeneraattori, polttokenno).
Latausvirta riippuu tietysti paneelien tehokkuudesta ja niihin osuvasta valosta, mutta myös akkujen varaustilasta. Omassa veneessäni akut ovat aurinkopaneelien (50W) ansiosta "tyypillisesti" täyteen varattuja, jolloin latausvirta on enää vähäinen.
Niinkuin joakim totesi, lämmitintä käytetään vähemmän kuin jääkaappia. Lisäisin tähän sen, että jääkaapin sähkönkulutus voi alentua, jos sen lämpöeristystä parannetaan.
Jos veneessä on nestekaasuhella, voisi harkita nestekaasulla toimivaa jääkaappia - mikäli sähkön riittävyydestä on tullut ongelma.
"Niinkuin joakim totesi, lämmitintä käytetään vähemmän kuin jääkaappia. "
Kaikissa matkaveneissä ei ole jääkaappia, lämmitin on.
"Kaikissa matkaveneissä ei ole jääkaappia, lämmitin on."
Monessa matkaveneessä, myös omassani, lämmitin toimii kokonaan ilman sähköä! Jääkaappini toimii sähköllä.
Sähkön tuottaminen kai suunnitellaan sähkön tarpeen mukaan. Eikö vain?
Mulla on molemmat, ne sulkevat toisensa pois alku- ja loppusesongista, kun tarvitset lämmitystä, et tarvitse jääkaappia. Kesällä se on toisinpäin, kun tarvitset jääkaappia, et tarvi lämmitystä. Olen jäistä jäihin veneilijä
"Mitä enemmän aurinkoenergiaa, sitä vähemmän tarvitset muita keinoja sähkön tuottoon (moottorin laturi, laiturisähkö, tuuli/vesigeneraattori, polttokenno)."
Koska akut kuluvat joka latauskerralla, niin aurinkokennon käyttäminen kuluttaa enemmän akkuja kuin lataaminen pelkällä maasähköllä, jos akkuja ei saa aurinkokennolatauksella kerralla täyteen.
2 1:n esittämälle väitteelle ei sitten kyllä lähdettä löydy. Lyijyakut menettävät kapasiteettiaan ollessaan vajaassa lataustilassa. Sitä enemmän kapasiteettia menetetään mitä pidempään vajaa lataustila jatkuu ja mitä vajaampi lataustila on.
"2 1:n esittämälle väitteelle ei sitten kyllä lähdettä löydy."
http://en.wikipedia.org/wiki/Lead–acid_battery
"
Sulfation occurs in lead–acid batteries when they are subjected to insufficient charging during normal operation
"
Suomeksi tarkoittaa että sulfatoituu kiun ei ole täyteenladattu eli lataustila on vajaa.
Niinhän aurikonpaneelin kanssa voi käydä, lataustila jää vaajaaksi.
Ilman panelia akku saattaa jäädä tyhjäksi veneen käytön jälkeen mikäli on muutakin kulutusta kuin moottorin käynnistys. Paneli korjaa tilanteen ja jatkaa akun ikää.
Maasähköä löytyy satamista, niin akut saa ladattua, jos on tarvetta.
Alunperin väitettiin latauskertojen kuluttavan akkuja.
http://www.batterystuff.com/kb/articles/battery-articles/battery-basics.html#8
"Life span depends on usage"
"8.... Only 30% of batteries sold today reach the 48-month mark. In fact 80% of all battery failure is related to sulfation build-up.
"