kun on tullut koettua niin paljon hyvää, että voi rauhallisesti puuhailla kaikkea, mitä haluaa eli arjen pikkuaskareita. Ei tarvitse matkustaa, ei hakea kumppania, kun kaikkea on tullut koettua. Elämä on levollista.
Tämä ikä on hyvä,
leppoilija
9100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi kun pääsisikin tuohon tilanteeseen - ei toiveen häivää moisesta. Kottero hajoamassa, muija löysi pystyvämmän ja mallaskin maittaa.
En pir matkustamisesta, siinä vaan rähjääntyy, reissussa. Rahapelit veisivät viimeisetkin kivet tyynyn alta, mutta kun en pelaa, mutta en pelkääkään.
Tulis vaan syksy ja saisi taas nauriita ja herneenpalkoja, tomaatteja kaakon seinustalta pienestä kasvihuoneesta.
Puutarhassa puuhastelu on minusta hauskaa. Ehkä taas viljelen papuja, jos vaikka onnistuisi. Pikkuinen maaplättini on ollut monta vuotta kääntämättä, joten työtä riittää. Omena- ja luumupuut ja marjapensaat ovat antaneet satoa melkein vaivatta.
Aina epäilin jotaa fuulla tai jekkuu kun kaikki maailman puutarhanharrastajat puhuvat ja kirjoittavat puutarhan hyvästä vaikutuksesta mielelle.
Puutarhan olivat vallanneet vatut, nokkoset,ohdakkeet, vuohenputket ja voikukat. Marjapensaiden alustoilta vuohenputkia oli vaikea poistaa kokonaan, koska ne kasvavat pensaiden juurien alle.
Innostuin mylläämään koko pienen puutarhapläntin, muutaman aarin kokoisen. Siinä huomasin, että jaksoi tehdä pitkääkin päivää väsymättä tyyten.
Yks puutarhanhoitoon hurahtanut sanoi syynä maan lähellä työskentelyyn olevan hyvä pienilmasto. En käsittänyt mutta jotain siinä on.
Vuohenputki on vallannut isohkon hedelmäpuutarhani niin, että niitän kasvuston viikatteella kerran kesässä vuohenputken ja niittykukkien kukkimisen jälkeen. Viime vuonna ei tarvinnut, kun kaikki kuivui. Moni hoitaa plänttejään koneilla, mutta esim. vuohenputken juuret pillkkoutuvat pieniksi ja kasvi leviää entistä enemmän. Itse käännän lapiolla ja talikolla ja nypin juuret pois.
Osaahan tätä eläkkeellä oloa arvostaa. Saa aamulla rauhassa venytellä ja valmistautua päivän puuhiin. Pakkoa ei ole mihinkään. Aina voi aamulla miettiä, mikä olisi mukavinta tänä päivänä.
Tietysti nuo harrastukset lohkaisevat päivästä aina jonkun tunnin, mutta kyllä aikaa jää vapaavalintaisellekin ohjelmalle.
Tänään kävimme kuuntelemassa Metroinfoa ja oli todella mielenkiintoista. Arvostan taas eri tavalla suunnittelijoita ja rakentajia. Niin moninaiset asiat pitää ottaa huomioon, ennen kuin on turvallinen ja käyttökelpoinen tunneli ja kulkuneuvot kaikkine rakenteineen. Hyvin asiansa osaavat.
On kiva, kun on valinnanvaraa. Mulla on juuri nyt lapsenlapsi ja äitinsä luonani, joten omat ohjelmat on jäähyllä.Itselläni ei pääkaupunkiin ole sellaista asiaa usein, että metrolla ajelisin. Hyvä on olemassa, välttyy ruuhkilta.
Suorastaan innostuin vuohenputkijuurien repimisestä siirtolapuutarhan tontilla, jossa niitä ei oltu koskaan juurineen revitty.
Kuten leppoilija sanoo, ne lähtee kuten juolavehnän tai isokierron, sen valkeajuurisen ja valkokukkaisen köynnöskasvin juuret vaikka sentin pätkästä kasvamaan.
Laitan rikkaruohojen juuret muovisaaviin, jossa ne mätänee kun vettä sataa päälle. Sitten ne voi kompostoida.
Vanhempi veljeni teini-iässä sanaili, onpa niin leppoisa olo. Nyt 55v myöhemmin hänelläkin jo terveyteen liittyviä vaivoja, proteeseja siellä täällä.
Niin itselläkin. Jo kolmas polviproteesi. Ortonin asentamana se antaa luvan liikkumiseen, joskus nipistelee, mutta tyytyväinen pitää olla.
Alkaa olemaan viimeisiä aikoja leikata omenapuita. Nyt oksista ei viellä valu mahlaa. Leikkauspinnat kuivuvat hyvin. En ole suojamaalia ennenkään käyttänyt isompien sahauspintojen suojaamiseen.
Sekin hyvä puoli tässä 70 iässä on ettei tarvi toista samanpituist matkaa tehä. Nuorena sitä atomimaailmaa pelkäsi, nyt sitä jo odottaa.