1%

Saharan koko aurinkoenergian tuotannon havainnollistamiseen on aika abstrakti.

Jos ja kun hajautettu energiantuotanto olisi parempi, energiaa pitäisi tuottaa itse asiassa mahdollisimman kaukana Saharasta, koska Saharassa ( noin Euroopan kokoinen alue) asuu vain 2,5 miljoonaa ihmistä.

Saharan hyvä puoli olisi se, että siellä ei ole pilviä ja asutus ei haittaa suurten peilien rakentamista.
Infra sen sijaan puuttuu ja energian siirto on ongelmallista.

Emmehän me nytkään tuota Suomessa kaikkea sähköä, vaan sitä ostetaan pohjoismaista ja Venäjältä. Miksi tämä siirtäminen on aina aurinkosähkön kohdalla ongelma?

UPDATE_10146774 kirjoitti:

Emmehän me nytkään tuota Suomessa kaikkea sähköä, vaan sitä ostetaan pohjoismaista ja Venäjältä. Miksi tämä siirtäminen on aina aurinkosähkön kohdalla ongelma?

Energian siirron ongelmat koskien aurinkosähköä kulminoituvat siinä, että energian tuotto tapahtuu eri aikaan ja eri paikassa kuin kulutus ( siis painopisteet)
Jos auringon tuottamaa energiaa aletaan siirtämään pelkästään johtimia pitkin, koko homma kaatuu.
Mutta, jos energiaa siirretään osaksikin esim. vedyn muodossa, asia on toinen.
Sähköautoilla, kuten muillakin autoilla ajetaan valtaosa ajosuoritteista päivällä.
Tällöin niiden lataus tehtäisiin enimmäkseen yöllä. Yöllähän energiaa muutenkin kuluu vähemmän eli sähköauto tasaisi kulutusta.

auringo kirjoitti:

Energian siirron ongelmat koskien aurinkosähköä kulminoituvat siinä, että energian tuotto tapahtuu eri aikaan ja eri paikassa kuin kulutus ( siis painopisteet)
Jos auringon tuottamaa energiaa aletaan siirtämään pelkästään johtimia pitkin, koko homma kaatuu.
Mutta, jos energiaa siirretään osaksikin esim. vedyn muodossa, asia on toinen.
Sähköautoilla, kuten muillakin autoilla ajetaan valtaosa ajosuoritteista päivällä.
Tällöin niiden lataus tehtäisiin enimmäkseen yöllä. Yöllähän energiaa muutenkin kuluu vähemmän eli sähköauto tasaisi kulutusta.

Kyllähän se on selvä, että sähköntarve vaihtelee vuodenajan/vuorokaudenajan mukaan. Kannattaa ajatella laajemmin. Aurinko paistaa aina jossain. Tehokkailla siirtoverkoilla voitaisiin "lainata" sähköä etelästä silloin kun oma tuotanto ei riitä. Meneehän Suomenlahden alitse jo kaksi valtavaa sähkönsiirtolinjaa, joten en näe mitään ongelmaa sähkönsiirrossa. Myös tuhansien kilometrien pituisia kaasuputkia on vedetty ympäri maailmaa.
Tietysti aurinkokennojen yhteydessä tulee olla säätimet ja muuntajat, joilla voidaan ohjata tarvittavaa tehoa. Eihän hiilivoimalatkaan polta koko ajan täydellä teholla koksia?

UPDATE_10146774 kirjoitti:

Kyllähän se on selvä, että sähköntarve vaihtelee vuodenajan/vuorokaudenajan mukaan. Kannattaa ajatella laajemmin. Aurinko paistaa aina jossain. Tehokkailla siirtoverkoilla voitaisiin "lainata" sähköä etelästä silloin kun oma tuotanto ei riitä. Meneehän Suomenlahden alitse jo kaksi valtavaa sähkönsiirtolinjaa, joten en näe mitään ongelmaa sähkönsiirrossa. Myös tuhansien kilometrien pituisia kaasuputkia on vedetty ympäri maailmaa.
Tietysti aurinkokennojen yhteydessä tulee olla säätimet ja muuntajat, joilla voidaan ohjata tarvittavaa tehoa. Eihän hiilivoimalatkaan polta koko ajan täydellä teholla koksia?

Suurten sähkömäärien siirrot aiheuttavat suuret tehohäviöt ja siihen hukkaantuu energiaa paljon. Eikä ole muuten kaapelienkaan veto mitään halpaa lystiä tiukkaan asutun seudun läpi.

Ihanko olet tosissasi ? Pulloihinko meinasit sen veden varastoida ja tuulen jätesäkkeihin. Voi hyvää päivää.
Kertoisitko yhdenkin vesivoimalan missä ei kokoajan suoriteta ohijuoksutuksia ??? Ei sitä vettä voi loputtomiin varastoida pahan päivän varalle.
Toi erotus 3300 gwh. On jo niin paljon ettei siitä parilla tuulimyllyllä selviä. Ilman sähköäkö meinasit sen lämmön maasta / järvestä merestä ottaa ?
Vaikka kaikki energia saataisiin hetkellisesti tuotettua juhannuksena ihan luonnon antimista. Tarvitaan kuitenkin huippukulutuksen verran varavoimaa. Eli homma on yhtä tyhjän kanssa.
Miten ihmiset voi ajatella esim ettei sähköautosta tule mitään päästöjä ? Pyhällähengelläkö se kulkee ? Jossainhan se sähkö on tuotettava ja siirrettävä kulutuspaikalle.

Tämä on siitä hankala yhtälö, että jo nyt sähköntarpeen vähäisyys kesällä on pikemminkin ongelma Suomessa.

Vaikka tämä kuulostaa suorastaan absurdilta ajatukselta, kun ottaa huomioon miten valtavista energiamääristä puhutaan, niin näin se nyt vaan kuitenkin menee. Meillä on jo niin paljon tuotantoa jonka päästöt ovat olemattomia ja kustannusrakenne sellainen että olisi järkevintä käyttää niitä mahdollisuuksien mukaan aina kun voi.

Vesivoiman suhteen on aivan selvää, että sen käyttö vuodenaikatasaukseen tulee lisäämään ohijuoksutuksia. Ja tässä suhteessa ajaudutaan sitten sellaiseen yhtälöön, että käytännössä vesivoiman kustannukset nousevat ja samalla lisätään verkkoon erittäin kallista tuotantoa. Vaikutukset sähkön hintaan ovat laajemmassa mittakaavassa suorastaan järkyttäviä ja käytännön vaikutukset jäävät todennäköisesti kuitenkin pieniksi. Uusien altaiden rakentaminen ei sekään ole missään nimessä täysin ongelmaton ajatus. Käytännön tasolla edes suhteellisen pienten tekojärvien rakentaminen ei ole onnistunut, vaikka se olisikin ehkä ollut järkevää. Jo valjastettujen jokien virtaamien tarkempi sääntely ei välttämättä ole ehkä edes mahdollista jo senkin takia että moni niistä saattaa kulkea asuttujen alueiden keskellä. Sopivia paikkoja riittävän suurille altaille ei välttämättä ihan heti löydy.

Tässä kohtaa on ehkä syytä muistaa, että erään 20-luvulla rakennetun, ja tämän päivän mittakaavassa onnettoman pienen vesivoimalan läpi virtaa sen täydellä teholla useampi tonni vettä sekunnissa. Pienenkin joen virtaaman säilöminen edes tunnin ajalta vaatisi tuhansien kuutioiden varastotilavuutta. On todella helppo sanoa että ollaan käyttämättä vettä, mutta jos käytännössä esitetään että pitäisi varastoida kokonaisen joen virtaama useammalta kuukaudelta, on selvää että puhutaan sellaisista mittakaavoista joita useimpien on oikeasti vaikea käsittää.

Palvelinsalit ovat oikeasti järkevä idea, jo senkin takia, että kysymys ei ole siitä että rakennetaanko niitä vai ei, vaan siitä mihin ne sijoitetaan. Internetin alkuaikoina iso osa palvelinsaleista sijoitettiin aurinkoiseen Californiaan, mikä on ehkä mukavaa työntekijöiden kannalta, mutta muutenkin sähkösyöppöjen palvelinkoneiden jäähdyttäminen kuumassa ilmastossa tuntuu suorastaan typerältä, nyt kun ajattelee että täällä pohjoisessa selviää luonnonvesiä pumppaamalla. Veden pumppaamiseen kuluva energia on pelkkä murto-osa siitä mitä saman lämmön siirtämiseen tarvittaisiin kylmäkoneilla. Tässä kohtaa voisi vertailun vuoksi ajatella, että kilowattien tehoinen maalämpöpumppu kierrättää keruunesteitä ~sadan watin, ehkä allekin, tehoisella pumpulla.

Aurinko-vety-järjestelmiä haikailevien olisi syytä muistaa se käytännön tosiasia, että aurinkosähkö on kalliimman puoleista jo itsessään. Mitkään varastointitekniikat eivät tee siitä yhtään halvempaa. Jos halutaan pysyä edes jossain määrin kohtuullisissa kWh-hinnoissa, täytyisi säilöttävän energian olla suhteellisen edullista. Tieliikenteen osalta ehdot saattavat ehkä nipin napin täyttyäkin, näiden nykyisten moottoreiden huonojen hyötysuhteiden takia.. Tai huono ja "huono".. pahahan se on mennä huonoksi moittimaan kun hyötysuhteet alkavat olla samaa luokkaa teoreettisen lämpövoimakoneen kanssa. Merkittävät parannukset hyötysuhteissa vaatisivat joko muutosta fysiikan lakeihin tai sitten huomattavaa nostoa palolämpötiloihin, mikä taas vaatisi moottoreilta jo aivan uusia materiaaleja teräs ja alumiini eivät sellaista kestäisi.

Ja meinaat sitten että rannasta kilometrien päähän ulottuvat paneelirivistöt pysyvät siellä ihan itsekseen, kunhan kiinnittää jonkun kellukkeen ja vähän ankkuroi?

Kun ottaa huomioon, että meri on ympäristönä hieman haastavampi kuin amme, kun on kaikenlaisia myrskyjäkin ja muuta pientä.. Alkaa pikkuhiljaa selvitä että urakasta ei selvitä ihan styroksilla. Muutenkin veden pinnassa lilluvan paneelin suuntaus olisi aivan väärä. Jos taas aletaan puhua suuremmista rakenteista, niin sitten kyse olisikin off-shore-rakentamisesta jonka mittakaavat olisivat moninkertaisia tämänpäivän off-shore-rakentamiseen verrattuna. Ja oikeastaan "moninkertainen" kuulostaa jo vähättelyltä. Asian ehkä ymmärtää, kun menee ihan konkreettisesti katsomaan merta. Ihmisen merelle pystyttämät rakenteet ovat niin harvassa että niitä on oikeastaan jo vaikea löytää, jos umpimähkään hakee. Rannikkoalueiden peittäminen kilometrien levyiseltä kaistaleelta (pituuksista en viitsi edes mainita) olisi sellainen urakka joka saisi Kiinan Muurin rakentamisen vaikuttamaan viikonlopun puuhastelulta.

Jos aurinkoenergia on muutenkin suhteellisen kallista, niin lisätäänpä päälle vielä off-shore-rakentamista niin sitten mennäänkin jo kerralla sellaisiin sfääreihin että tuskin edes tarvitsee ottaa laskinta kouraansa.

Ja lopulta herää kysymys, että miksi niitä pitäisi viedä kilometrien päähän merelle? (ja samalla tehdä rakentamisesta ja huoltamisesta vaikeaa) Kun johan meillä on valtavasti esimerkiksi kattopintaa, josta olisi paljon helpompi aloittaa.

Paistaa enemmän, mutta Saharassa ei ole pilviä toisin kuin Suomessa.

Pilvessä kirjoitti:

Paistaa enemmän, mutta Saharassa ei ole pilviä toisin kuin Suomessa.

Toisaalta, Saharassa on enemmän hiekkaa ja pölyä.

Neliökilometrien laajuisten aurinkovoimaloiden pitäminen edes jotakuinkin toimivina olisi valtava haaste jokatapauksessa.. Toisaalta ylipäätään aavikolle rakentaminen on paljon vaikeampaa kuin moni kuvittelee. Ei ole mitenkään sattumaa että aavikoiden kansat eivät juuri hautaa kuolleitaan.

"Tuulesta sen verran että Suomessa tuulee joka päivä (20-50 m korkeudessa) tuulettomia tunteja saataaa päivässä esiintyä muutamana päivänä vuodessa"

Eli kaikki on hyvin, jos voimalan napakorkeus on vähintään 30 metriä?

Ja sittenkin, vaikkei ole täysin tuuletontakaan, niin isoillakin tuulivoimaloilla tuotanto jää yleensä jonnekin 25% tietämille nimellistehosta, vaikka niitä yleensä pyritään ajamaan sen mukaan mitä niistä lähtee, ja mukauttamaan kaikki muu niiden oikkujen mukaan.

ultrahyvä kirjoitti:

"Tuulesta sen verran että Suomessa tuulee joka päivä (20-50 m korkeudessa) tuulettomia tunteja saataaa päivässä esiintyä muutamana päivänä vuodessa"

Eli kaikki on hyvin, jos voimalan napakorkeus on vähintään 30 metriä?

Ja sittenkin, vaikkei ole täysin tuuletontakaan, niin isoillakin tuulivoimaloilla tuotanto jää yleensä jonnekin 25% tietämille nimellistehosta, vaikka niitä yleensä pyritään ajamaan sen mukaan mitä niistä lähtee, ja mukauttamaan kaikki muu niiden oikkujen mukaan.

No pienviumaloilla päästään parempaan hyörysuhteeseen koska tomivat pienemmillä tuulennopuksilla. Laskekaapa kuinka monta pienvoumalaa olisi saatu olkiluodon hinnalla. Miljoona tai kaks, eikä sähkö kuluisi siirrossa eikä sähköntuotannossa.

tuulijani kirjoitti:

No pienviumaloilla päästään parempaan hyörysuhteeseen koska tomivat pienemmillä tuulennopuksilla. Laskekaapa kuinka monta pienvoumalaa olisi saatu olkiluodon hinnalla. Miljoona tai kaks, eikä sähkö kuluisi siirrossa eikä sähköntuotannossa.

Miljoonalla pientuulivoimalalla saadaan optimioloissa ehkä luokkaa 500-700 MW huipputehoa.. Minkäsverran tehoa olikaan tarkoitus puristaa OL-3 yksiköstä? 1600 MW.

Ja vaikka pientuulivoimala nipinnapin lähtisi pyörimään pienimmästäkin tuulenhenkäyksestä, niin olemattomasta tuulesta ei ihmeitä rutisteta. Todennäköisesti tuottoaste jää silti jopa näitä varsinaisia tuulivoimaloita heikommaksi. Eli käytännössä tehoa irtoaa keskimäärin suuruusluokkaa vähän päälle 100 MW. Vaikka tuon tuplaisi, niin ei silti olla lähelläkään ydinvoimalan tuottoa. Ja juuri tästä syystä jopa moninkertaisesti budjettinsa ylittänyt ydinvoimala saadaan kannattavaksi vaikka sähkö myydään halvimmalla mahdollisella hinnalla "perussähköksi", ja (pien)tuulivoimalla on vaikeuksia yltää edes kuluttajahintojen tasolle.

"Maalämmön käyttö vähentää sähkön kulutusta koska energiaa saadaan ilmaiseksi suoraan maasta, sitä ei tarvitse tuotta voimalaitoksessda toisin kuin sähkölämmiteisen talon energia."

Niin, mutta tämä pätee vain siinä tapauksessa että maalämmöllä korvataan yksinomaan sähkölämmitystä. Käytännössä näin tapahtuu kuitenkin melko harvoin, koska maalämpö vaatii nestekiertoisen lämmityksen, jota ei suorasähkötalossa yleensä ole. Lämmönjakoremontin ja maalämmön yhdistelmä on puolestaan niin järkyttävän kallis, että suorasähkölämmittäjä miettii herkästi kaikki muut vaihtoehdot ensin.

Käytännön tosiasia on siinä, että maalämmöllä korvataan aika usein ihan muita energiamuotoja kuin sähköä. Eli usein sähkönkulutus lisääntyy maalämpöön siirtymisen myötä, vaikka energiaa sinänsä ehkä säästyisikin.

"Sähköauton CO2 päästöt on 20g/100km, kun otetaan huomioon sähköntuotanto, toisaaltas eihän bensaautojen päästöihinkään otetaan bensanvalmistuksen ja kuljetuksen päästöjä huomioon."

Toisaalta sähköntuotannon päästöihin ei taideta laskea esimerkiksi hiilenlouhinnassa syntyviä päästöjä... Joten tässä suhteessa taidetaan olla tasoissa. Käytännön tosiasiahan on, että sähkö on pelkästään energiansiirtotapa, ei erillinen energiamuoto. Fossiiliset energianlähteet, kuten öljy, eroavat tässä siten, että öljy on de-facto energianlähde. Öljyn energiasisältöä ei jouduta erikseen tuottamaan.

fgh547 kirjoitti:

"Maalämmön käyttö vähentää sähkön kulutusta koska energiaa saadaan ilmaiseksi suoraan maasta, sitä ei tarvitse tuotta voimalaitoksessda toisin kuin sähkölämmiteisen talon energia."

Niin, mutta tämä pätee vain siinä tapauksessa että maalämmöllä korvataan yksinomaan sähkölämmitystä. Käytännössä näin tapahtuu kuitenkin melko harvoin, koska maalämpö vaatii nestekiertoisen lämmityksen, jota ei suorasähkötalossa yleensä ole. Lämmönjakoremontin ja maalämmön yhdistelmä on puolestaan niin järkyttävän kallis, että suorasähkölämmittäjä miettii herkästi kaikki muut vaihtoehdot ensin.

Käytännön tosiasia on siinä, että maalämmöllä korvataan aika usein ihan muita energiamuotoja kuin sähköä. Eli usein sähkönkulutus lisääntyy maalämpöön siirtymisen myötä, vaikka energiaa sinänsä ehkä säästyisikin.

"Sähköauton CO2 päästöt on 20g/100km, kun otetaan huomioon sähköntuotanto, toisaaltas eihän bensaautojen päästöihinkään otetaan bensanvalmistuksen ja kuljetuksen päästöjä huomioon."

Toisaalta sähköntuotannon päästöihin ei taideta laskea esimerkiksi hiilenlouhinnassa syntyviä päästöjä... Joten tässä suhteessa taidetaan olla tasoissa. Käytännön tosiasiahan on, että sähkö on pelkästään energiansiirtotapa, ei erillinen energiamuoto. Fossiiliset energianlähteet, kuten öljy, eroavat tässä siten, että öljy on de-facto energianlähde. Öljyn energiasisältöä ei jouduta erikseen tuottamaan.

Olipa lämmitys sitten sähköllä, tai öljyllä, niin lämmitysmuodon vaihto maalämpöön tuskin kannattaa, jos talo on kovin vanha.
Vanhan talon lämmitystä uusittaessa asiaa kannattaa miettiä ja laskea tarkkaan..

Omakotitalon keskimääräinen käyttöikä liikkunee 60 vuoden tuntumissa ja pelkät maalämmön investoinnit voivat vaatia parikymmentä vuotta takaisinmaksuaikaa. Lisäksi maalämpö on parhaimmillaan matalalämpöratkaisuissa, kuten lattialämmityksen lämmönlähteenä. Vanha talo, vanhalla patteriverkostolla, niin syviä reikiä joutuu usein tekemään kaksin kappalein ja se maksaa.

Uuteen taloon ehdottomasti kyllä, maalämmön mekin valitsimme. Tai pitäisikö hieman lieventää ja sanoa, ehkä kyllä. Me mietittiin myös vesi-ilmalämpöpumppua, joka olisi tullut ainakin perustamiskustannuksiltaan melkoisen paljon halvemmaksi. Maalämpöön kuitenkin päädyttiin ja ehkä se joskus tulevaisuudessa voi olla jonkinmoinen myyntivalttikin. Ei maalämpö ainakaan talon arvoa laske.

maalämmittäjä kirjoitti:

Olipa lämmitys sitten sähköllä, tai öljyllä, niin lämmitysmuodon vaihto maalämpöön tuskin kannattaa, jos talo on kovin vanha.
Vanhan talon lämmitystä uusittaessa asiaa kannattaa miettiä ja laskea tarkkaan..

Omakotitalon keskimääräinen käyttöikä liikkunee 60 vuoden tuntumissa ja pelkät maalämmön investoinnit voivat vaatia parikymmentä vuotta takaisinmaksuaikaa. Lisäksi maalämpö on parhaimmillaan matalalämpöratkaisuissa, kuten lattialämmityksen lämmönlähteenä. Vanha talo, vanhalla patteriverkostolla, niin syviä reikiä joutuu usein tekemään kaksin kappalein ja se maksaa.

Uuteen taloon ehdottomasti kyllä, maalämmön mekin valitsimme. Tai pitäisikö hieman lieventää ja sanoa, ehkä kyllä. Me mietittiin myös vesi-ilmalämpöpumppua, joka olisi tullut ainakin perustamiskustannuksiltaan melkoisen paljon halvemmaksi. Maalämpöön kuitenkin päädyttiin ja ehkä se joskus tulevaisuudessa voi olla jonkinmoinen myyntivalttikin. Ei maalämpö ainakaan talon arvoa laske.

"Omakotitalon keskimääräinen käyttöikä liikkunee 60 vuoden tuntumissa"

Tuohan tarkoittaisi käytännössä sitä, että suurin osa 50-luvulla rakennetuista taloista olisi pitänyt jo purkaa.. Ja mikäli minkäänlainen satunnaishajonta pitää paikkaansa, niin jopa 60-luvun rakennuksista huomattava osuus olisi purettu..

Eiköhän se purku riipu enemmän talon rakenneratkaisuista ja kunnosta kuin iästä. Tuskinpa hyväkuntoisen 60-luvun talon omistajan kannattaa tässä vaiheessa ruveta pelkäämään, että tuleeko nyt seuraavan 10 vuoden sisällä eteen se purku.. Jos nyt sitten ollaan oikeasti siinä pisteessä että purku on edessä, niin eiköhän se yleensä ole jo hyvissä ajoin selvillä.. Yleensähän ennen purkua joudutaan nimenomaan valitsemaan laajan peruskorjauksen ja purkamisen väliltä ja purkupäätökset syntyvät aika usein siinä vaiheessa kun korjaaminen todetaan liian kalliiksi. On sitten toki joitain tapauksia kun purkuun päädytään hieman nopeammin, esimerkiksi kosteusvaurioiden seurauksena.

Toisaalta, mikäli kosteus johtuu rakenteista, niin ongelmat yleensä tulevat ilmi reilusti lyhyemmässä ajassa kuin 30-40 vuotta.. Jos 40 vuotias rakennus on kuiva ja homeeton, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä se on sitä jatkossakin, kunhan huolehditaan siitä että katto pitää, vesiputket eivät vuoda, ilma vaihtuu ja salaojat vetävät. Laiminlyönnit onkin taas toinen asia millä talo saadaan pilattua, mutta siinäkin tapauksessa ongelmia voi tulla ihan yhtä hyvin vaikka 90-luvun taloon. Ei voida kategorisesti sanoa että tietynikäinen talo olisi purkukypsä.

"Vanha talo, vanhalla patteriverkostolla, niin syviä reikiä joutuu usein tekemään kaksin kappalein ja se maksaa."

Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että vanhemmat talot ovat usein myös pienempiä.. Tietysti poikkeuksen muodostavat tavallista suuremmat rakennukset, kuten vaikkapa vanhat koulut ja rautatieasemat joista osa on päätynyt yksityiskäyttöön.

Ja toisen kaivon poraaminen vanhojen pattereiden takia on älyttömyyttä. Pattereiden vaihto uudempiin on helppoa ja nopeaa. Eikä se lisäkaivojen poraaminen paljoa edes auta. Jos kovimmilla pakkasilla tarvitaan 70 asteista vettä, niin siinä ei hirveästi auta vaikka olisi kolme kaivoa, lämpöpumpuille sellaiset lämpötilat ovat työn ja tuskan takana, kertoimet tippuvat ja käytännössä useimmat luovuttavat ja jättävät työn vastuksille.

dbge56 kirjoitti:

"Omakotitalon keskimääräinen käyttöikä liikkunee 60 vuoden tuntumissa"

Tuohan tarkoittaisi käytännössä sitä, että suurin osa 50-luvulla rakennetuista taloista olisi pitänyt jo purkaa.. Ja mikäli minkäänlainen satunnaishajonta pitää paikkaansa, niin jopa 60-luvun rakennuksista huomattava osuus olisi purettu..

Eiköhän se purku riipu enemmän talon rakenneratkaisuista ja kunnosta kuin iästä. Tuskinpa hyväkuntoisen 60-luvun talon omistajan kannattaa tässä vaiheessa ruveta pelkäämään, että tuleeko nyt seuraavan 10 vuoden sisällä eteen se purku.. Jos nyt sitten ollaan oikeasti siinä pisteessä että purku on edessä, niin eiköhän se yleensä ole jo hyvissä ajoin selvillä.. Yleensähän ennen purkua joudutaan nimenomaan valitsemaan laajan peruskorjauksen ja purkamisen väliltä ja purkupäätökset syntyvät aika usein siinä vaiheessa kun korjaaminen todetaan liian kalliiksi. On sitten toki joitain tapauksia kun purkuun päädytään hieman nopeammin, esimerkiksi kosteusvaurioiden seurauksena.

Toisaalta, mikäli kosteus johtuu rakenteista, niin ongelmat yleensä tulevat ilmi reilusti lyhyemmässä ajassa kuin 30-40 vuotta.. Jos 40 vuotias rakennus on kuiva ja homeeton, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä se on sitä jatkossakin, kunhan huolehditaan siitä että katto pitää, vesiputket eivät vuoda, ilma vaihtuu ja salaojat vetävät. Laiminlyönnit onkin taas toinen asia millä talo saadaan pilattua, mutta siinäkin tapauksessa ongelmia voi tulla ihan yhtä hyvin vaikka 90-luvun taloon. Ei voida kategorisesti sanoa että tietynikäinen talo olisi purkukypsä.

"Vanha talo, vanhalla patteriverkostolla, niin syviä reikiä joutuu usein tekemään kaksin kappalein ja se maksaa."

Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että vanhemmat talot ovat usein myös pienempiä.. Tietysti poikkeuksen muodostavat tavallista suuremmat rakennukset, kuten vaikkapa vanhat koulut ja rautatieasemat joista osa on päätynyt yksityiskäyttöön.

Ja toisen kaivon poraaminen vanhojen pattereiden takia on älyttömyyttä. Pattereiden vaihto uudempiin on helppoa ja nopeaa. Eikä se lisäkaivojen poraaminen paljoa edes auta. Jos kovimmilla pakkasilla tarvitaan 70 asteista vettä, niin siinä ei hirveästi auta vaikka olisi kolme kaivoa, lämpöpumpuille sellaiset lämpötilat ovat työn ja tuskan takana, kertoimet tippuvat ja käytännössä useimmat luovuttavat ja jättävät työn vastuksille.

Täytyy myös muistaa että eihän porkaivon ikä liity talon ikään tai siihen milloin talo puretaan, jos ja kun tilalle rakennetaan uusi talo, vanhaa lämpökaivoa voidaa tietysti käyttää myös uudisrakennuksessa.

Älä valehtele.
Mä en esittänyt että paneelit vietäisiin Saharaan vaan annoin esimerkin mittasuhteista, auringon määrästä maapallosta ja tarvittavasta paneelipinta-alamäärästä.