Olen 16 vuotias ja tällä hetkellä vielä 9. luokkalainen, olen ollut koko lukukauteni ahkera ( ehkä vähän liianki ), tunnollinen ja hoitanut kaikki antamat tehtävät. Olen viime viikkojen aikoina tulkinnut itseään ja tätä mitä teen, mutta miksi teen niin paljon? Lukukauden aikana on ollut elämänkertaa ( äidinkielen esse ), TET-paikan metsästystä, kokeita, kertaamista, lukemista, lopputyötä, on pitänyt lukea joka kuukausi parisadan sivuinen kirja, yhteishaun miettimistä, etsimistä ja tutustumista.
Perhe-elämässä on taasen ollut riitoja ja yksin olemista, on joutunut itse ostamaan ruokaa, hoitaa kodin, tiskit, kissan, siisteyden, aina väliajoin jolloin joudun olemaan yksin. On ollut myöskin paljon riitaa isän ja äidin ja isäpuolen kanssa on ollut riitaa ja eroa on uhkailtu ja tämä tietenki vaikeuttaa minun toisen asteen opintojani sielä paikkakunnassa.
Kun koulusta tulen rytkähdän samantie sänkyyn ja kerään voimia, nukun noin 8h joka yö, untaki on nykyään todella vaikea saada kun koko ajan mietin kouluprojekteja, perhe-elämää, suhteita.
Perhe-elämässä on taasen ollut riitoja ja yksin olemista, on joutunut itse ostamaan ruokaa, hoitaa kodin, tiskit, kissan, siisteyden, aina väliajoin jolloin joudun olemaan yksin. On ollut myöskin paljon riitaa isän ja äidin ja isäpuolen kanssa on ollut riitaa ja eroa on uhkailtu ja tämä tietenki vaikeuttaa minun toisen asteen opintojani sielä paikkakunnassa.
Kun koulusta tulen rytkähdän samantie sänkyyn ja kerään voimia, nukun noin 8h joka yö, untaki on nykyään todella vaikea saada kun koko ajan mietin kouluprojekteja, perhe-elämää, suhteita.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Löysääppä vähän tahtia ja mieti mitä tulevaisuudeltasi haluat. Jos stressaat asioista noin paljon tuossa vaiheessa, et tule työelämästä selviämään. Itse muistelen haikealla mielellä kuinka 16-vuotiaana ei tarvinnut stressata mistään. Nyt sitten kolmekymppisenä asiantuntijana tilanne onkin hieman eri..
Ymmärrän sinua täysin olen 7. Luokalla kokoajan kokeita, paljon läksyjä ja mutsi ja faija ragee kaikesta.