On kuin veitsi olisi pisteetty rintaani,
sydämen syvimpiin osiin,
kierretty siellä ympäri.
Vaimeasti vielä hengitän,
silmiesi katsetta kaipailen,
ääntäsi muistelen.
Viereesi olisin halunnut,
aivan lähellesi,
kuunnella sydämesi ääntä,
tuntea lämpöisen kehosi vasten omaani.
En mitään muuta nyt toivoisi,
että sinut jos näkisin,
antaisit anteeksi sanani,
vaikka totuutta ne olikin.
En sua voi pakottaa mihinkään,
en rakkauteen enkä vihaan,
mutta toivon,
että ymmärrät,
en koskaan sua unohtaa voi ja
rakastan sua yhä vielä
sydämen syvimpiin osiin,
kierretty siellä ympäri.
Vaimeasti vielä hengitän,
silmiesi katsetta kaipailen,
ääntäsi muistelen.
Viereesi olisin halunnut,
aivan lähellesi,
kuunnella sydämesi ääntä,
tuntea lämpöisen kehosi vasten omaani.
En mitään muuta nyt toivoisi,
että sinut jos näkisin,
antaisit anteeksi sanani,
vaikka totuutta ne olikin.
En sua voi pakottaa mihinkään,
en rakkauteen enkä vihaan,
mutta toivon,
että ymmärrät,
en koskaan sua unohtaa voi ja
rakastan sua yhä vielä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Selvä tämä.
Kenelle?
Miehelle, johan tuo aloituksessa sanottiin.
H miehelle
Kiitos Minna kauniista runosta.
Kiitos että olet olemassa