Mönkijä metsätöissä

"Mutta suunnittelee köröttelevänsä mönkijällä?."


Tuskinpa se nyt sitä suunnittelee. Pääseehän niille kaukaisille metsäpalstoille nykyään ihan autokyydilläkin.

Ja ovathan auton perässä hinattavat peräkärrytkin jo keksitty. Eiköhän se mönkijä siirry sen peräkärryn lavalla sinne metsäpalstalle.

Mönkijä on mahdollista rekisteriödä tieliikennekäyttöön
mutta tuo härpäke on kallis verrattuna käytettyyn Fiiattin
kuormaajakärryllä.
Traktorin menot voi vähentää jos tulojakin joskus muodostuu
mutta verottajan ei missään pidä hyväksyä leluja poistoihin.

Eläkää helvettisoikoon sekaantuko kiinalaisiin! Niistä ei voi koskaan tietää mitä niille tapahtuu ku käynnistää ja takuu ei toimi! Tutulla oli ja siinä ei koskaan ollu muuta ku ongelmaa. Olihan se halpaki...

totta joka sana!

Niin ....onhan nuo palstan mallit menny jo reilussa kolmessa vuodessa vanhaksi

Kyllä se mönkijä pikkutöissä ja hankalissa paikoissa on ihan paikallaan. Telat ja vinssit varusteena säästää työmiestä kummasti.

ihanonok kirjoitti:

Kyllä se mönkijä pikkutöissä ja hankalissa paikoissa on ihan paikallaan. Telat ja vinssit varusteena säästää työmiestä kummasti.

Mönkijään telat ja vinssit, niin koko helahoito maksaa hyvän käytetyn nelivetoisen traktorin hinnan!

Tuossa on ollut järkeä! Kunnollista käytettyä kalustoa saa ostaa ihan järkevällä rahalla. Jo pelkkä mönkijä maksaa hyvän käytetyn nelivetoisen traktorin hinnan.

Noinkin, riippuu aika paljon siitä mitä haluaa ja mikä on tavoitteena. Perin itse 40 hehtaarin metsätilan 11 vuotta sitten. Keskinen Suomi ja maapohjat helpot eli ei ole kyntämällä pilattu. Muutin tuolloin tilalle ja ostin "tuekseni" pari vuotta vanhan mönkijän sekä kärrin. Hankintahinta oli nykyrahassa noin 7 000. Sen jälkeen on kapineella ajettu kaikki polttopuu sekä taloon että mökille. Kiinnon verran tulee kuormassa, kun täyteen laittaa. Muutama pieni (30-50 mottia ) hankintakauppa ja hieman lumitöitä päälle. Varsinaiset harvennukset hoitaa moto. Huolto-ongelmia on ollut magneeton kiilan, vetonivelen suojakumin ja öljynvaihtojen ( suodattimien) verran. En oikein hoksi, että olisiko traktori antanut mitään lisäarvoa puuhasteluilleni. Nyt on tosin traktori tulossa ostoon, kun joudun jatkossa avaamaan 700 metriä tietä talvisaikaan. Mönkijällä moinen homma normitalvena juuri ja juuri voisi onnistua, mutta turhaa temppuilua se vaatisi.

Päädyin mönkijään ja kärryyn koska asun omakotitalossa taajama-alueella. ja metsät on kymmenen kilometrin päässä. Haluan kuten myös naapurit, että pihat on siistejä ja traktoria olisi joutunut säilyttämään ulkona tai rakentamaan ruman pressukatoksen. Samoin traktorin työkoneet olisi pitkin pihoja. Mönkijä kärryineen mahtuu talon pieneen autotalliin.
Polttopuut tulee hyvin metsästä ja tuli jo aiemmalla takavetoisella mönkijällä.
Suuret puut otetaan metsäkoneella sitten kun aika on.
Mökijällä tulee ajettua myös ihan virkistysajoa retkeillen pitkin metsäautoteitä ja joskus käytyä kaupassa, mitä ei varmasti traktorilla voi virkistäväksi sanoa ja näyttäisihän se juntilta ajella kauppaan traktorilla. Traktorilla ajo on myös melkoista köröttelyä mönkijään verrattuna.

taajamajuppi kirjoitti:

Päädyin mönkijään ja kärryyn koska asun omakotitalossa taajama-alueella. ja metsät on kymmenen kilometrin päässä. Haluan kuten myös naapurit, että pihat on siistejä ja traktoria olisi joutunut säilyttämään ulkona tai rakentamaan ruman pressukatoksen. Samoin traktorin työkoneet olisi pitkin pihoja. Mönkijä kärryineen mahtuu talon pieneen autotalliin.
Polttopuut tulee hyvin metsästä ja tuli jo aiemmalla takavetoisella mönkijällä.
Suuret puut otetaan metsäkoneella sitten kun aika on.
Mökijällä tulee ajettua myös ihan virkistysajoa retkeillen pitkin metsäautoteitä ja joskus käytyä kaupassa, mitä ei varmasti traktorilla voi virkistäväksi sanoa ja näyttäisihän se juntilta ajella kauppaan traktorilla. Traktorilla ajo on myös melkoista köröttelyä mönkijään verrattuna.

Lue lisää

Kovin on sinulla rukkasen jälkiä niissä polttopuissa sen mönkijän kanssa. Ja tielläkin pidempi matka mönkijällä ajella on aika tuskaa. Aika lailla leikkimistä on mönkijällä! Traktorilla metsässä ja Harrikalla sitten maantiellä vapaa-aikana. Traktorilla voi käydä ihan hyvin kaupareissuillakin.
Muutenkin se mönkijällä ajelu metsäteillä on niin ja näin, ellei ole osakas, niin tulee vastaan maastoajoneuvolaki, kun pitää olla maanomistajan taikka (jos tiekunta) niin tiekunnan lupa ajamiseen.
Ja mikä pakko niitä kaikkia koneita on kotipihalla säilyttää, voihan niitä säilyttää siellä metsäpalstalla, jos ei ole kunnollista katosta (jota pressukatos ei todellakaan ole) tontilla säilytellä.

Harrikakuski kirjoitti:

Kovin on sinulla rukkasen jälkiä niissä polttopuissa sen mönkijän kanssa. Ja tielläkin pidempi matka mönkijällä ajella on aika tuskaa. Aika lailla leikkimistä on mönkijällä! Traktorilla metsässä ja Harrikalla sitten maantiellä vapaa-aikana. Traktorilla voi käydä ihan hyvin kaupareissuillakin.
Muutenkin se mönkijällä ajelu metsäteillä on niin ja näin, ellei ole osakas, niin tulee vastaan maastoajoneuvolaki, kun pitää olla maanomistajan taikka (jos tiekunta) niin tiekunnan lupa ajamiseen.
Ja mikä pakko niitä kaikkia koneita on kotipihalla säilyttää, voihan niitä säilyttää siellä metsäpalstalla, jos ei ole kunnollista katosta (jota pressukatos ei todellakaan ole) tontilla säilytellä.

Lue lisää

Rukkasen jäljet polttopuissa vähenee vasta sitten oleellisesti kun on hankkinut metsäkärryn kuormaimella tai juontokouran. Vanhalla takatuuppari traktorilla puunajo on ihan yhtä rukkasia vaativaa. Eikä sellainen tukkikärryä kunnolla vetäisi ja sitten kun sen upotat, niin saat kävellä kotiin. Mönkijästä löytyy vinssi jolla voi pahasta paikasta itsensä kiskoa.
Tietysti voi ostaa uudehkon nelivetotraktorin ja metsäperävaunun, mutta turha investointi se on pelkkien polttopuiden ajoon. Ja saahan mönkijäänkin perävaunuja kuormaimella ja vedolla.
Jos siihen hintaan millä mönkijän ostin olisin etsinyt traktoria, niin vaihtoehtoina olisi 70-80luvun takavetoisia ja usein kopittomia "öljypolttimia" jotka on ajettu loppuun maatilan kakkoskoneina.
Jos asuisi maalla ja olisi aurattavaa pihaa ja tien pätkää, niin sitten tietysti traktori.

taajamajuppi kirjoitti:

Rukkasen jäljet polttopuissa vähenee vasta sitten oleellisesti kun on hankkinut metsäkärryn kuormaimella tai juontokouran. Vanhalla takatuuppari traktorilla puunajo on ihan yhtä rukkasia vaativaa. Eikä sellainen tukkikärryä kunnolla vetäisi ja sitten kun sen upotat, niin saat kävellä kotiin. Mönkijästä löytyy vinssi jolla voi pahasta paikasta itsensä kiskoa.
Tietysti voi ostaa uudehkon nelivetotraktorin ja metsäperävaunun, mutta turha investointi se on pelkkien polttopuiden ajoon. Ja saahan mönkijäänkin perävaunuja kuormaimella ja vedolla.
Jos siihen hintaan millä mönkijän ostin olisin etsinyt traktoria, niin vaihtoehtoina olisi 70-80luvun takavetoisia ja usein kopittomia "öljypolttimia" jotka on ajettu loppuun maatilan kakkoskoneina.
Jos asuisi maalla ja olisi aurattavaa pihaa ja tien pätkää, niin sitten tietysti traktori.

Lue lisää

Takatuuppari traktori ja juontokoura, hyvin pärjää, ei tule rukkasenjälkiä polttopuihin paljoa, koska metsästä saa tuotua puut rankakasaan suoraan ja siitä suoraan klapikoneeseen > häkkiin/säkkiin ja kuivana sitten tarvitsee koskea käsin. Ei siihen mitään kalliita kuormaajia tarvita! Ja juontokouralla saa tehtyä kuorman perävaunuunkin, jolloin takatuupparilla saa kerrasta kuljetettua suuremmankin kuorman pidemmäkin matkan puita.
Traktorit on halpoja ja kunnollisilla hyteillä, eikä loppuunajettuja ole pakko ostaa. Uudet nelivetotraktorit ja metsäperävaunut on mönkijän kanssa samaa luokkaa, välineurheilua ja turhuutta, jos polttopuiden kanssa omaan käyttöön vain touhuilee. Saa niitä ostamallakin polttopuita tai hankkii maalämmön mökkiinsä, niin tulee halvemmaksi!

taajamajuppi kirjoitti:

Rukkasen jäljet polttopuissa vähenee vasta sitten oleellisesti kun on hankkinut metsäkärryn kuormaimella tai juontokouran. Vanhalla takatuuppari traktorilla puunajo on ihan yhtä rukkasia vaativaa. Eikä sellainen tukkikärryä kunnolla vetäisi ja sitten kun sen upotat, niin saat kävellä kotiin. Mönkijästä löytyy vinssi jolla voi pahasta paikasta itsensä kiskoa.
Tietysti voi ostaa uudehkon nelivetotraktorin ja metsäperävaunun, mutta turha investointi se on pelkkien polttopuiden ajoon. Ja saahan mönkijäänkin perävaunuja kuormaimella ja vedolla.
Jos siihen hintaan millä mönkijän ostin olisin etsinyt traktoria, niin vaihtoehtoina olisi 70-80luvun takavetoisia ja usein kopittomia "öljypolttimia" jotka on ajettu loppuun maatilan kakkoskoneina.
Jos asuisi maalla ja olisi aurattavaa pihaa ja tien pätkää, niin sitten tietysti traktori.

Lue lisää

Täytyy vaan ihmetellä, että miten ne ennen sai puut metsästä noilla takavetoisilla traktoreilla, kun ei ollut mönkijöitä... http://aijaa.com/AHLje5

jupinfulaa kirjoitti:

Täytyy vaan ihmetellä, että miten ne ennen sai puut metsästä noilla takavetoisilla traktoreilla, kun ei ollut mönkijöitä... http://aijaa.com/AHLje5

Lue lisää

Täytyy vaan ihmetellä miten ennen on saatu rangat kärryyn ilman juontokouria tai kuormaimia.
Nyt tuntuu että jos joutuu rukkasen jälkiä vähänkään enemmän puihin jättämään, niin ennemmin jätetään puut metsään. Tai ainakin siltä tuntuu kun lukee keskusteluja aiheesta.
Sehän se vasta mukavaa puuhaa on kun sahailee ja aisaa rangat pieniin kasoihin. Myöhemmin sitten mönkijän siistejä ja kapeita ajouria myöten keräilee rangat kyytiin. Metsän reunassa sitten pätkii sopiviksi ja heittää häkkeihin kuivumaan. Sitten syksymmällä hakee auton peräkärryllä pihaan ja pihassa hydraulihalkaisijan kautta varastoon.
Itse en vielä niin seniili ole, ettekö polttopuiden eteen voisi vähän hikoilla.
Traktori on myös siitä hankala itselle, ettei sitä saa nostettua auton peräkärryyn ja ajeltua pohjoiseen mönkijäsafareille tai metsästysreissuille

Nuo Valmettien myyntikuvat on kyllä välillä huvittavia. Tuo yhdistelmä ei kulje kunnolla edes tiellä, eikä varsinkaan pysähdy.

taajamajuppi kirjoitti:

Täytyy vaan ihmetellä miten ennen on saatu rangat kärryyn ilman juontokouria tai kuormaimia.
Nyt tuntuu että jos joutuu rukkasen jälkiä vähänkään enemmän puihin jättämään, niin ennemmin jätetään puut metsään. Tai ainakin siltä tuntuu kun lukee keskusteluja aiheesta.
Sehän se vasta mukavaa puuhaa on kun sahailee ja aisaa rangat pieniin kasoihin. Myöhemmin sitten mönkijän siistejä ja kapeita ajouria myöten keräilee rangat kyytiin. Metsän reunassa sitten pätkii sopiviksi ja heittää häkkeihin kuivumaan. Sitten syksymmällä hakee auton peräkärryllä pihaan ja pihassa hydraulihalkaisijan kautta varastoon.
Itse en vielä niin seniili ole, ettekö polttopuiden eteen voisi vähän hikoilla.
Traktori on myös siitä hankala itselle, ettei sitä saa nostettua auton peräkärryyn ja ajeltua pohjoiseen mönkijäsafareille tai metsästysreissuille

Nuo Valmettien myyntikuvat on kyllä välillä huvittavia. Tuo yhdistelmä ei kulje kunnolla edes tiellä, eikä varsinkaan pysähdy.

Lue lisää

Tuo Valmetin myyntikuva on muuten ihan totta!! Tuollaisilla yhdistelmillä ajettiin paljon puuta ennen metsistä ja jopa tehtaille perävedolla työntämällä. Usein tosin traktorit olivat Fordson Majoreita taikka Nuffieldeja, mutta kyllä näitä Valmet 565 traktoreitakin nähtiin tienpäällä. http://aijaa.com/AHLje5
Tuossakin kuvassa on kuorma-auton perästä tehty tuo tukkikärry, jossa oli kuorma-auton vaihteisto ja yleensä yksi vaihde oli yhtä traktorin kanssa metsässä liikuttaessa, eli yhdistelmästä saatiin useammalla pyörällä vetävä. Tiellä ajettiin perävedolla "työntämällä" melkoisia nopeuksia, yleensä n. 60km/h. Kärryissä oli tuollainen Joutsa-vaijerikuormain, kuten kuorma-autoissakin, jonka joutsalainen "Alska" Österberg kehitti http://aijaa.com/zlJBwZ

taajamajuppi kirjoitti:

Täytyy vaan ihmetellä miten ennen on saatu rangat kärryyn ilman juontokouria tai kuormaimia.
Nyt tuntuu että jos joutuu rukkasen jälkiä vähänkään enemmän puihin jättämään, niin ennemmin jätetään puut metsään. Tai ainakin siltä tuntuu kun lukee keskusteluja aiheesta.
Sehän se vasta mukavaa puuhaa on kun sahailee ja aisaa rangat pieniin kasoihin. Myöhemmin sitten mönkijän siistejä ja kapeita ajouria myöten keräilee rangat kyytiin. Metsän reunassa sitten pätkii sopiviksi ja heittää häkkeihin kuivumaan. Sitten syksymmällä hakee auton peräkärryllä pihaan ja pihassa hydraulihalkaisijan kautta varastoon.
Itse en vielä niin seniili ole, ettekö polttopuiden eteen voisi vähän hikoilla.
Traktori on myös siitä hankala itselle, ettei sitä saa nostettua auton peräkärryyn ja ajeltua pohjoiseen mönkijäsafareille tai metsästysreissuille

Nuo Valmettien myyntikuvat on kyllä välillä huvittavia. Tuo yhdistelmä ei kulje kunnolla edes tiellä, eikä varsinkaan pysähdy.

Lue lisää

Mikä hemmetin taajamajuppi olet, kun et tiedä mistään mitään! Jo Valmet 20 piikkilangankiristäjällä vietiin melkoisia kuormia. https://www.youtube.com/watch?v=VKCEU7aZna8

jupinfulaa kirjoitti:

Tuo Valmetin myyntikuva on muuten ihan totta!! Tuollaisilla yhdistelmillä ajettiin paljon puuta ennen metsistä ja jopa tehtaille perävedolla työntämällä. Usein tosin traktorit olivat Fordson Majoreita taikka Nuffieldeja, mutta kyllä näitä Valmet 565 traktoreitakin nähtiin tienpäällä. http://aijaa.com/AHLje5
Tuossakin kuvassa on kuorma-auton perästä tehty tuo tukkikärry, jossa oli kuorma-auton vaihteisto ja yleensä yksi vaihde oli yhtä traktorin kanssa metsässä liikuttaessa, eli yhdistelmästä saatiin useammalla pyörällä vetävä. Tiellä ajettiin perävedolla "työntämällä" melkoisia nopeuksia, yleensä n. 60km/h. Kärryissä oli tuollainen Joutsa-vaijerikuormain, kuten kuorma-autoissakin, jonka joutsalainen "Alska" Österberg kehitti http://aijaa.com/zlJBwZ

Lue lisää

Meillä on vetävä perävaunu kuorma-auton vaihteistolla ja mekaanisella kipillä, eikä sillä kyllä kuuttakymppiä pääse. Jos kärryn isoimmalla vaihteella edes sait johonkin alamäkeen lähtemään traktorin rullaamaan, niin vauhtia oli ehkä himpun verran yli kolmekymmentä kilometriä tunnissa.(Kärryn ja traktorin isoja vaihteita ei voi käyttää yhtäaikaa, eikä kärryn vaihteita vaihtaa ajossa. Ei myöskään kytkeä perävetoa traktorin liikkuessa)
Sitä vetoa ei meillä ainakaan voinut järkevästi käyttää, kuin aivan hitailla nopeuksilla tilanteella jossa kärry on raskaassa kuormassa ja pito uhkaa loppua traktorista. Yhdistelmän sai myös komeasti jumiin jos oli kärryssä tai traktorissa väärät vaihteet silmässä. Vaihdekepit ei vapautuneet ennenkuin vasta kärryä ylös tunkkaamalla. Myös kuminpoltto perävaunulla onnistuu komeesti kun jarruttaa traktorilla ja antaa kunnon kytkinpommin perävaunulle, mutta täydellä kuormalla ei kannata kokeilla.
Nopeat puuajurit minun mielestä käyttivät traktorin vaihteistoihin asennettuja kertojia, joilla sitten huristelvat kovaa.

maatilan.poika kirjoitti:

Meillä on vetävä perävaunu kuorma-auton vaihteistolla ja mekaanisella kipillä, eikä sillä kyllä kuuttakymppiä pääse. Jos kärryn isoimmalla vaihteella edes sait johonkin alamäkeen lähtemään traktorin rullaamaan, niin vauhtia oli ehkä himpun verran yli kolmekymmentä kilometriä tunnissa.(Kärryn ja traktorin isoja vaihteita ei voi käyttää yhtäaikaa, eikä kärryn vaihteita vaihtaa ajossa. Ei myöskään kytkeä perävetoa traktorin liikkuessa)
Sitä vetoa ei meillä ainakaan voinut järkevästi käyttää, kuin aivan hitailla nopeuksilla tilanteella jossa kärry on raskaassa kuormassa ja pito uhkaa loppua traktorista. Yhdistelmän sai myös komeasti jumiin jos oli kärryssä tai traktorissa väärät vaihteet silmässä. Vaihdekepit ei vapautuneet ennenkuin vasta kärryä ylös tunkkaamalla. Myös kuminpoltto perävaunulla onnistuu komeesti kun jarruttaa traktorilla ja antaa kunnon kytkinpommin perävaunulle, mutta täydellä kuormalla ei kannata kokeilla.
Nopeat puuajurit minun mielestä käyttivät traktorin vaihteistoihin asennettuja kertojia, joilla sitten huristelvat kovaa.

Lue lisää

Kyllä ne traktorit ihan perävedolla ajettiin, ei Fordson Majori kulkenut normaalisti kuin 22km/h, eikä niihin mitään ylimääräisiä kertojia enään kukaan rakennellut. Nuffiin tekivät kertojia "kylmäkoskelaisia", mutta Nuffillakin ajettiin perävedolla työntämällä 60km/h. Apumies, joka hoiti kuormauksessa saksia, hoiti sen vaihteiden vaihtamisen sillä kuorma-auton laatikolla. Mäkeen vaihtaminen oli taitolaji! Traktorin piti olla vapaalla, kun sillä perävedolla ajettiin kovempaa, sillä yksi vaihde hitaammista kävi traktorin kanssa ajamiseen ja sillä tultiin metsästä pois.
Näin tätä hommaa aikoinaan ihan riittävästi, kun naapurin pojat ajoivat Fordson Power Majorilla tukkeja pitkiä matkoja, sekä yksi toinen naapuri Nuffieldilla tukkeja Valkeakoskelle tehtaalle. Perävedolla työntämällä ajoivat, yhden kerran tuo naapurin Fordson meni kuorman kanssa tieltä ulos ja kaverit säilyivät ihmeen kaupalla hengissa Ylihärmän rättikopissa, mitä nyt hieman solisluuta meni murtui ja mustelmia tuli. Henki lähti vasta, kun jäisestä koivutukista sakset irtosivat liian aikaisin kuormanpäältä ja tukki tuli alhaalla olevan päähän.

maatilan.poika kirjoitti:

Meillä on vetävä perävaunu kuorma-auton vaihteistolla ja mekaanisella kipillä, eikä sillä kyllä kuuttakymppiä pääse. Jos kärryn isoimmalla vaihteella edes sait johonkin alamäkeen lähtemään traktorin rullaamaan, niin vauhtia oli ehkä himpun verran yli kolmekymmentä kilometriä tunnissa.(Kärryn ja traktorin isoja vaihteita ei voi käyttää yhtäaikaa, eikä kärryn vaihteita vaihtaa ajossa. Ei myöskään kytkeä perävetoa traktorin liikkuessa)
Sitä vetoa ei meillä ainakaan voinut järkevästi käyttää, kuin aivan hitailla nopeuksilla tilanteella jossa kärry on raskaassa kuormassa ja pito uhkaa loppua traktorista. Yhdistelmän sai myös komeasti jumiin jos oli kärryssä tai traktorissa väärät vaihteet silmässä. Vaihdekepit ei vapautuneet ennenkuin vasta kärryä ylös tunkkaamalla. Myös kuminpoltto perävaunulla onnistuu komeesti kun jarruttaa traktorilla ja antaa kunnon kytkinpommin perävaunulle, mutta täydellä kuormalla ei kannata kokeilla.
Nopeat puuajurit minun mielestä käyttivät traktorin vaihteistoihin asennettuja kertojia, joilla sitten huristelvat kovaa.

Lue lisää

Teillä on ollut varmaan traktorissa kytkimestä riippumaton v.o.a, jos vaihteita ei pystynyt vaihtamaan ajossa siinä peräkärryssä. Fordsoneilla tuo vaihtaminen onnistui hyvin, kun kuski polkaisi kytkimen pohjaan, niin v.o.a lakkasi pyörimästä ja vaihteen pystyi vaihtamaan. Tämä viittaa hieman siihen, jos kärryn ja traktorin vaihteet sai jumiin. Ja traktorin piti olla vaihde vapaalla, kun sillä perävedolla ajettiin!
Tämä traktoreilla puutavaran ajaminen pitkiäkin matkoja oli varsin yleistä, kun kuorma-autoihin tarvittiin liikenneluvat ja tietysti kuorma-auton kuljettamiseen vaadittava ajokortti. Traktoriin ei tarvittu alkuun edes ajokorttia ja sittenkin traktorikortti oli helppo hankkia, kun niitä sai suorittaan jossain maamiesseuran talolla.
Meidän lähellä oli uittoon tukkien pudotuspaikka, jonne tuotiin näillä traktoreilla tukkikuormat. Se paikka oli sellainen luiska, että koko kuorma putosi kerralla, kun karikat irroitettiin pankoista, joten kuorman purkuun ei mennyt aikaa paljoakaan.
Joskus naapurin pojat toi meillekin tukkeja sillä kuljetuksellaan kaukaisemmalta metsätilalta, niin pääsin näkemään miten koko kuorma putosi pihalle, kun toinen kärrynpyörä ajettiin pöllin päälle, että perävaunu kallistui.
Olihan se aikaa, monta vuotta sitä puuta sillä konstilla ajettiin, mutta uitto loppui täältä seudulta ja matkat kasvoivat tehtaille, niin traktoreilla ei enään tehtaille ajettu. Jotkut ajoivat Valkeakoskelle puuta traktorilla ja jollekin pienemmälle sahalle vielä 80-luvullakin.

riittävästinähnyt kirjoitti:

Teillä on ollut varmaan traktorissa kytkimestä riippumaton v.o.a, jos vaihteita ei pystynyt vaihtamaan ajossa siinä peräkärryssä. Fordsoneilla tuo vaihtaminen onnistui hyvin, kun kuski polkaisi kytkimen pohjaan, niin v.o.a lakkasi pyörimästä ja vaihteen pystyi vaihtamaan. Tämä viittaa hieman siihen, jos kärryn ja traktorin vaihteet sai jumiin. Ja traktorin piti olla vaihde vapaalla, kun sillä perävedolla ajettiin!
Tämä traktoreilla puutavaran ajaminen pitkiäkin matkoja oli varsin yleistä, kun kuorma-autoihin tarvittiin liikenneluvat ja tietysti kuorma-auton kuljettamiseen vaadittava ajokortti. Traktoriin ei tarvittu alkuun edes ajokorttia ja sittenkin traktorikortti oli helppo hankkia, kun niitä sai suorittaan jossain maamiesseuran talolla.
Meidän lähellä oli uittoon tukkien pudotuspaikka, jonne tuotiin näillä traktoreilla tukkikuormat. Se paikka oli sellainen luiska, että koko kuorma putosi kerralla, kun karikat irroitettiin pankoista, joten kuorman purkuun ei mennyt aikaa paljoakaan.
Joskus naapurin pojat toi meillekin tukkeja sillä kuljetuksellaan kaukaisemmalta metsätilalta, niin pääsin näkemään miten koko kuorma putosi pihalle, kun toinen kärrynpyörä ajettiin pöllin päälle, että perävaunu kallistui.
Olihan se aikaa, monta vuotta sitä puuta sillä konstilla ajettiin, mutta uitto loppui täältä seudulta ja matkat kasvoivat tehtaille, niin traktoreilla ei enään tehtaille ajettu. Jotkut ajoivat Valkeakoskelle puuta traktorilla ja jollekin pienemmälle sahalle vielä 80-luvullakin.

Lue lisää

Ihan normaali ajokytkin v.o.a siinä oli Valmet 500 vaihteita ei vaihdeltu sen takia, ettei niihin traktorista itse ylettänyt ja kenenkään henkeä ei ole viitsitty vaarantaa sillä että mies seisoisi aisan päällä. Vetoa käytettiin vain kun ajettiin täydessä viljakuormassa pellolta pois. Kytkimen polkeminen ei kyllä vapauttanut jumiin mennyttä yhdistelmää? Mekaaninen kippi olisi tietysti oma tarinansa. Kärryllä on alkuaikoina kuulemma ajettu puutavaraa ja siihen löytyy kahdet pankot, mutta myöhemmin siihen on tehty puinen viljalava.
Puunajoa metsässä haittasi kuulemma alla olevat kipin kapulatikkaat. Puut kipattiin kipillä jäälle. https://www.nettikone.com/en/selfmade/vetava-perakarry/1675961 tuossa melkein samanlainen, mutta meillä oli vielä suunnanvaihtaja vaihteiston edessä.
Vuosi sitten kärrystä riisuttiin veto ja kippilaitteet ja siihen on tullut hydraulinen puutavatrakuormain ja renkaiksi 24tuumaiset traktorin renkaat. Vedon olisi voinut säilyttää, mutta vaihteistoon oli jossain vaiheessa päässyt vettä ja oli ruostunut jumiin.

Uittoajoilta on meidänkin kylällä vanhoista ratakiskoista tehty ramppi joka päätyy järveen. Sellainen kaatuvilla karikoilla oleva pankko viritelmä on yhden suuren saaren luiskalla kalliolla kiinteänä. Sillä on kuulemma tehty vaijerilla sidottuja tukkinippuja ja sitten toisen puolen karikat on vapautettu jolloin tukkinippu on pyörinyt järveen. Se on kuin tukkikärryn lava joka on pannoilla kiinni suurissa mäntytukeissa koko komeus rötköttää rantakalliolla ja saarikin kuuluu nykyään erääseen kanssallispuistoon.

Leluja ne on mönkijät metsässä!

Vähän aiheen sivusta. Olihan tuo trattori aika hyödyllinen vehje monella pientilalla, jo niistä ekoista hytittömistä "rekstoista" alkaen. Isäntä körötteli kirkolle emännän seistessä nostovarsilla, jos ei sitten oltu viritelty jonkinlaista lavaa nostolaitteiden päälle, jossa sai istuttua. Sehän oli jo ihan ameriikkaa. Eipä ole hetkeen näkynyt maaseudulla nostovarsilla matkustavaa. -80 luvulla vielä yleinen näky. No eipä tuo kovin turvallista ollut.

Paremminkin metsäkoneet on lajiutuneet valtavasti, kun ennen vanhaan oli vain muutama koko mistä valita. Paljon on kehittyneet pienet vain vähän mönkijää isommat metsäkoneetkin.

Leluja, antaa Ponssen hoitaa työt!