Miten kertoa pahasta olosta?

Vähän väliä on sellanen olo, ettei vaan enää jaksa ja mietin kuolemaa ja luen netistä itsensä vahingoittamiseen liittyviä juttuja. Kun ei vaan voi jaksaa vuodesta toiseen p**kaa..

Toisaalta mun tukihenkilö tietää siitä, että on niin p*ska olo välillä. Sit kerran sanoin sille että ku äiti vittuili ni puhelun päätteks sanoin, että tapan itteni, ootko sit tyytyväinen. Se tukihenkilö sit sanoi, että ootko suunnitellut sellasta ja pitäs sanoo heti sille, jos on sellasta mielessä.

Mä en tiiä, miten kertoo h*lvetin p*skasta olosta sille. Ei oo saldoo laittaa viestiä, helpompi olis kertoo asia viestillä, mut se sano soittavansa tänää, mut en tiiä uskallanko/pystynkö sanoo.

Mä luulen, että tähän p*skaan oloon on monta syytä, mut polvikipu kaikista pahin. Yhden lääkärin mukaan siinä on osittain revennyt eturistiside, toisen lääkärin mukaan sitä ei yhtäkkiä olekaan koska tähystyksessä se näkyi mut magneetis ei ja kolmas lääkäri ei ota kantaa siihen, että onko vai eikö.

Mä en enää jaksa tuota arvuuttelua, että onko siinä jotain vai eikö. Se, että koskee jatkuvasti toiseen jalkaan on ruvennut menee siihen, että koskee molempiin polviin/pohkeisiin. Ja nukkuakaan ei voi, kun heti ku menee nukkuu ni rupee koskee 5-15min levon jälkeen polveen. Nukkumisesta ei voi kuin haaveilla. :<

Yhtenä päivänä laitoin äitille viestin, että vedän triptylejä koko purkin kerralla. Sit en vastannu sille puhelimeen, ni häken tyyppi soitti ja sit soitti poliisit ja ne tuli mun kotiin. Sen jälkeen kun ei onneks tullu mitään päivystyksen reissua, ni tuli ihan v**un huono olo ja viiltelin itteeni. Tai en tiiä voiko sitä viiltelyks kutsua, mut kädessä on vieläkii sellasia pikkuhaavoja.. Viimeks ku tapasin psykologii, ni monta kertaa mietin, että uskallanko sanoo, mut en uskaltanu.. Toisaalta sille tukihenkilölle voi puhua mistä vaan, mut en tiiä miks nyt on sellanen olo ettei uskalla/pysty puhuu sille...

Siskoille, veljille ja vanhemmille turha puhua, kun eivät ne tajua. Äiti vaan hyssyttelee, että älä mieti polvee ni se paranee. (Öhöm, miten se voi parantua, jos ei siinä edes mitään ole vialla?)

En mä pysty minnekään päivystykseenkään menee pahan olon takii, jotenkii niin iso kynnys mennä sinne....