Olenko rakastunut rakastumisen tunteeseen/rakkauteen vai rakastunut sinuun. Voi toki olla erilaista rakkautta, mutta rakkaus toista ihmistä kohtaan on pyyteetöntä toiselle hyvää toivomista. Olenko toivonut sinulle hyvää, olen. Se on ollut pyyteetöntä. Olen tehnyt vuoksesi mielelläni asioita.
Miksi halusin sinusta eroon. Tiedän ett' haluan suhteen, jossa on turvallista, kuten sinäkin. En kokenut suhdettamme turvalliseksi, koska et halunnut minulle osoittaa että minä olen sinulle tärkeä ja että arvostat minua. Halusit horjuttaa minua. Rakastit ja et rakastanut. Kuin kaksi eri persoonaa. Silti rakastan sinua ykköstä. Miten pääsen kokonaan eroon.
Miksi halusin sinusta eroon. Tiedän ett' haluan suhteen, jossa on turvallista, kuten sinäkin. En kokenut suhdettamme turvalliseksi, koska et halunnut minulle osoittaa että minä olen sinulle tärkeä ja että arvostat minua. Halusit horjuttaa minua. Rakastit ja et rakastanut. Kuin kaksi eri persoonaa. Silti rakastan sinua ykköstä. Miten pääsen kokonaan eroon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos olet hän, kenen ajattelen sinun olevan, niin siinä tapauksesa sulle. Tämä seuraava:
Olen ollut ihastunut suhun, vaikka en kovin hyvin tunnekaan. Ja juuri siitä se on ollut omalta puoleltani kiinni. Olen lähestynyt sinua viimevuosien varrella, ja olen usein kokenut, etten juuri saa susta mitään irti. Et anna itsestäsi, kerro, sillä tavalla, kuin mikä on itselleni suhteellisen helppoa. Siitä huolimatta olen ajatellut sinua vuosien varrella. Ajatellut myös, että vähintään ystävä haluaisin kanssasi olla. Olen arvostanut mm. lojaaliuttasia ja solidaariuttasi muita ihmisiä kohtaan. Mutta mylneettäköön; kovin suurta seks. vetovoimaa en ole sua kohtaan tuntenut. Mutta sekin on siitä luullakseni kiinni, et jos osoittaist suurempaa itsevarmuutta, ja kävisit itse aktiivisemmin kohti, jos kerran mut haluaisit / haluaisin tutustella enemmän, niin se olis arvatenkin siinä.:)
Olet aikuinen mies, joka osaa olla myös kaveri / ystävä ikäistensä naisten kanssa. Sitä tosi paljon olen ennenmuuta arvostanut. Jos vaikka verrataan siihen, että on ikäisiämme 30 ikäisiä miehiä, jotka vaan hinkuu 20-ikäisten tyttöjen seuraan. Ovat jollain tavalla jääneet mielestäni kiinni nuoruuteen, josta eivät halua päästää kynsin hampain irti. Moni asia puhuu sen puolesta. Puhuvatkin "nuorisokieltä". Mielestäni eivät ollenkaan ole "sinuja" sen kanssa, ettäalkavat jo vähitellen lähestyä keski-ikää, ja eivät ole vielä löytäneet kumppania rinnalleen. Itsetunnon pönkitystä mielestäni heidän toimintansa. Mielellään näkisivät rinnallaan sen nuoren tytön, joka katsoo heitä ylöspäin. (Itse feministinä kannatana tasa-arvoa. NO, nythän ihaillaanmyös nuoruutta, kukaan ei haluais olla "vanha"!)
Mutta jostain se itsensä hyväksyminen, ja elämänsä lähtee. Luulen myös, jos olet kuka ajattelen sun olevan, että tunteesi ovat olleet voimakkaammat kuin mitä omani (mitä en voi kun ihmetellä, sillä mielestäni emme tunne vielä kovin hyvin. Pitäsi päästä tutustumaan, jotta tietäsi enemmän - ) Tämä myös luo pientä ristiriittaa itselleni, ja varovaisuutta. Kun asioita ei ole hakattu kiveen, eihän sitä tiedä jos kuitenkin jotain pettymystä vois aiheutua puolin tai toisin - ja se vois olla pois siitä ystävyydestä, minkä vaaliminen jos mikä, vähintään, olisi mielestäni arvokasta.
Olen nainen