Kaurismies ja jouskarinainen

samassa sopassa ollaan, ystäväiseni. olen tuntenut kaurismiehen, siis itse olen jousimiesnainen, jo vuoden ja tulemme todella hyvin toimeen - kauan kun toisia ei ole lähellä. kahdestaan voimme jutella kaikesta taivaan ja maan välillä, mutta isommassa porukassa hän ei ole tuntevinaan. toinen mikä minua häiritsi oli se että ainut paikka missä tapaamme on hänen asunto. vaikka kaikki ystävämme tietävät "pelleilystämme". kyllä se aluksi häiritsi paljon, mutta nyt olen jo pikku hiljaa alkanut ymmärtää häntä. enää minua ei häiritse se, että näämme vain silloin kun hän haluaa, olen vaan iloinen että hän haluaa nähdä minut. pompoteltavaksi en kuitenkaan rupea. jos minulle ei käy, niin en siirrä hänen takiaan menojani. loistava persoona, vaikka vetäytyykin aika ajoin. ehkä me jousimiehet olemme välillä vähän yli-innokkaita. :) tsemppiä vaan, kyllä se ajan kanssa. :))

no mun mielest sun knadee mennä esim..sen ovelle jos asutte lähekkäin taikka lähetän niin romanttisen tekstarin et voitte tavata ja jutella asiat kunnolla läpi ps..onnee teillee....mäki tunnen yhen jouskarinaisen ja kaurismiehen ni niil ol sama juttu ja autoin ni kaikki menee taas hyvi..yhessä ne nytki elelee....

Olen heilastellut keväästä alkaen erästä kaurismiestä ja olen itse jousimiesnainen =D Päivittäin tulee hetkiä jolloin tuntuu että satutan vain itseäni ja vaivun epätoivoon ja riudun kauheissa tuskissa ja peloissa...kun en ota selvää aikooko mies koskaan antautua ja omistautua mulle...mutta sitten mietin tarkemmin ja taas hymysuin luottavaisena muistan että kauris näyttää tunteensa pienin teoin, hemmottelemalla ja huolehtimalla... Kauris on vain niin pelokas ja tahtoo olla miljoonavarma että kumppani on oikea. Kyllä se siitä =) Niin minä ainakin uskon =D ei ihanampaa miestä ole koskaan elämässäni ollut, ja vaikka kuinka kliseeltä kuulostaa niin en totta vie uskonut moisiin taruolentoihin =D On sellanen jumalten lahja mulle! Tiedän paljon kauris-jousimies-pareja ja sopivat loistavasti yhteen... ainakin minulla ja tällä uroolla synkkaa kaikki kuin olisimme jo aikojen alussa toisillemme luodut... Kun vain malttaisin hillitä omaa intoani ja romanttista hömppäilyäni jotten ahdista liikaa =)Kauriille on niin tärkeää että hänen eleensä huomataan ja hänet hyväksytään, ja arvostaa itsekin pieniä eleitä...eikä leimuavaa tulenpalavaa vuoren laelta tähdille rakkauden huutamista koko maailman kuullen =D Ja tuo katoilu.... äh, tarvitsee vain omaa rauhaa ja aikaa, ehkä vähän testailee kykenetkö antamaan hänen tarvitsemansa tilan ja luottamuksen. Eikä vain siedä kiristävää liekaa kaulassaan, mutta jos osoitat hyväksyntää ja ehdotonta luottamusta niin silloin kääntyy itse mieluummin puoleesi ja jää viereesi kuin jolkottelee ympäriinsä hengittämässä vapaammaksi kokemaansa ilmaa... Mutta sitten kun kauris vihdoin antautuu niin siitä on kuulema oksat pois...eikä sen jälkeen tarvitse enää murehtia =D heh ja niin, minä ainakin jousimiehenä kaipaan ihan sitä samaa tilaa ja vapautta sekä luottamusta =D Voimia, rakkaat kanssasisaret!!!

Itse jo mietit.... jatkaako vai EI !!

Kauris-mies voi olla ehkä vähän masiksessakin, jotku niistä herkästi potee mielenhäiriöitä!!!
Oisko masis päällä????

Itse jouskari, en ole pitkään koskaan jaksanu kaurista....
Enkä muutoinkaa enää sen merkkisistä perusta, lyö liikaa luonteet erilleen.... siis riidoiksi kauriitten kaa, enkä voi ikinä enää suhdetta kuvitella kauris-miehen kans!

kannattaa,esim: TUTKIA KAURISMIEHEN AURIKOMERKKIÄ ja jos jotain selviää niin kannattaa koittaa uudestaan ja kun saat koukkuun niin ei parempaa taida olla.,mutt se on aina aika vaiketa ymmärtää??.