Omasta hevosesta?

.....daaa.....

Miksei olisi mahdollista, jos taidot, halu ja rahat riittävät? Jos on mahdollista saada hevonen "omaan pihaan" niin suosittelen, tosin sille pitäisi varmaan ottaa esim. joku poni sitten kaveriksi. Yksityistallilla pitäminen tulee ajan mittaan kalliiksi, ja kuten sanoit niin välimatkakin on aika suuri. Pitää tietysti miettiä haluaako, että on mahdollista ratsastaa maneesissa.

Itse hankin mieheni kanssa talon jossa pihalla kolmen hevosen talli, nyt meillä ollut neljä vuotta suomenhevonen ja sen kaverina shetlanninponi. Kuten arvata saattaa niin maneesia ei ole, mutta kivasti on mennyt, etenkin kun kumpikaan polleista ei juuri huonosta säästä hätkähdä.

...lisäys edelliseen. Vaikka tyttäresi on jo 12-vuotias niin hän on kuitenkin lapsi vielä, joten varaudu siihen että hevosen hoito jää kuitenkin sinun vastuullesi ainakin jossain pisteessä. Innostus saattaa lopahtaa yllättävänkin nopeasti, mikä tuli huomattua kun oma tytär aikanaan halusi koiran. Koiran saaminen oli hänelle maailman tärkein asia, mutta noin vuoden sisällä koiran tulosta hällä alkoikin jo olla enemmän muita kiinnostuksen kohteita, ja nyt tyttären lähdettyä opiskelemaan meillä on nyt sitten myös se "hänen" koiransa täällä seuranamme. No eipä siinä mitään, kiva koira ja olemme siihen kiintyneetkin kovasti. Mutta ihan näin esimerkkinä vaan.

Jos rahaa, aikaa ja taitoa riittää, niin miksi ei hevosta voisi hankkia. Kyllähän aikuinen ihminen tämän ymmärtää :)

Tytär ei voi mitenkään olla vastuussa hevosesta, eli sinusta se on kinni, haluatko ostaa hevosen.

Ratsastustaidot ei ole se oleellinen asia, vaan se taito hoitaa hevosta (ja hoitoon kuuluu paljon muutakin kuin harjailu...). Jos itselläsi on kumminkin oma hevonen ollut, niin miksipä taitoa ei olisi.


Rahaa saa olla reippaasti, jos mitään tallia ei vielä ole. Tallia miettiessä kannattaa miettiä siirtotallivaihtoehtoa. Tässä kuitenkin tulee ottaa huomioon, että ulkotalli on talvella varsin ankea ja esim. vesien kannalta hankala. Varusteet (ainakin nahkavarusteet) pitäisi saada lämpimään.

Hyvät tarhat maksaa PALJON, samoin hyvä kenttä. Kannattaa tosissaan ottaa selvää asioista etukäteen, ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Huonoja tarhoja ei oikeastaan kannata tehdä, todnnäköisesti sellaisten korjaileminen jälkikäteen tai mutaliejusta aiheutuvien jalkaongelmien hoito tulee yhtä lailla kalliiksi. Sama juttu kentän kanssa: huonon kentän korjailu on kallista ja huono kenttä aiheuttaa äkkiä vakaviakin ongelmia hevosille.


Kentälle hinnaksi voi arvioida vajaa 10 000€, veikkaisin että tarhat on siinä n. 5000€ tienoilla, riippuen tietysti tarhojen koosta. Siis olettaen että tehdään kunnolla.
Hatusta heittämällä veikkaisin että vähintään 50 000€ on hyvä varata rakennusprojektiin, jos on maata mutta ei vielä mitään rakennuksia tai pohjia.

Tarhojen hinta riippuu myös siitä, mistä materiaaleista sen tekee. Jos tekee tukevat putkiaidat, hinta voi tosiaan olla melkoisen suolainen, mutta jos sen tekee esim oman metsän puista, se ei ainakaan aitojen osalta maksa muuta kuin vaivaa ja nauloja. Toki puuaidat lahoavat ajan mittaan ja niitä saa uusia ajoittain, mutta edelleen jos puut saa omasta metsästä, se ei maksa kuin vaivaa ja epämääräisen määrän nauloja tai ruuveja. Jos tarha on tarpeeksi tilava hevosen kuljeskella, siihen ei välttämättä tarvita edes hiekkaa, kuin ehkä portille missä hevoset yleensä tallaavat eniten.

Totta kai tietysti jos omaa materiaalia on, niin kaikki on halvempaa. Mutta aika harvalla on niin paljon puuta että sasi kunnon tarhat rakennettua tosta noin vain. Varsinkin kun siihen tarvitaan kumminkin vielä välineitäkin, ellei sitten satu olemaan juuri sopivan paksuisia puita valmiina... Jos lähtee puita lankuiksi muuttamaan, tarvitaan jo enemmän kalustoa.
Ja tosiaan ne puutkin pitää melkein jollai aineella käsitellä (tai vähintäänkin maalata) ja uusia ajoittain.

Tuo pohjakin riippuu pohjan materiaalista. Johonkin ryteikköön ei ihan noin vain rakenneta isoa tarhaa, josa hevosen on turvallista liikkua.

Tuo on hyvin pitkälti totta. Tiedä sitten kuinka hyvä nitä aitoja on lähteä maalaamaan tai muuten pinnoittamaan jollain tökötillä... Jos hevonen alkaa aitoja pureskella, ne pinnoitteet tuskin ovat kovin terveellisiä.

Niin, rahaa voi saada kulumaan yllättävän suuria määriä jos joutuu tekemään kaikki ulkoilutilat alusta asti, maan tasaamisesta lähtien. Mutta eiköhän useimmilla niistä jotka hevosen ottaa omaan talliin, ole sen verran peltoakin, että tarhassa on asiallinen pohja jo valmiina niin ettei siihen tarvitse kuin laittaa aidat ympärille.

Yritän lähinnä sanoa sitä, ettei kaiken tarvitse olla välittömästi niin luksusta. Se, että saa paikat turvallsieksi hevoselle, ei loppujen lopuksi ihmeitä vaadi, ja tarhoja ja kenttää voi parannella pikkuhiljaa ajan mittaan sen mukaan miten budjetti antaa myöten. Mutta jos heti vaatii täydellisyyttä, niin sitten ei rahan kulutuksessa taida ylärajaa ollakaan.

Niin se on kyllä totta, aitoja ei välttämättä ole hyvä pinnottaa.

Peltohan on tosi huono pohja tarhalle. Tai sitten tarhan täytyy olla todella suuri, jotta sen pohja kestää.

Kentän kanssa taas jos haluaa kunnollisen kentän, on se pakko tehdä alusta asti kunnolla. Esim. salaojia ei kyllä jälkeen päin lisäillä ja saman tien on parempi laittaa se kunnon materiaalikin, eikä sitten vaihdella materiaalia jälkikäteen.

Totta, peltopohjaisen tarhan on oltava tilava kestääkseen käytön liejuuntumatta. Mutta pienikin peltotarha käy väliaikaisesti, kunnes ehtii/pystyy tekemään isomman ja paremman. Tarhaahan on helppo laajentaa, ja tarvittaessa sen voi jakaa niin että hevonen on toisella puolella sillä aikaa kun toisen pohjaa esim salaojitetaan jne. Kun toinen puoli on kunnossa, heppa sinne ja toinen puoli tarhaa käsittelyyn.

Meillä oli peltotarha ja hyvin kesti lähemmäs 20v ilman ongelmia, mutta se oli tosiaan iso tarha joten se ei joutunut kovinkaan pahalle rasitukselle.

Ja totta tuokin mitä sanoit kentästä; se on tosiaan pakko tehdä alusta asti kunnolla jos sellaisen tekee. Ja melkeinpä pakko on kyllä tehdäkin ellei ole lähistöllä tallia jonka kenttää voi käyttää, tai ellei ratsastele lähinnä maastossa niin että voi satunnaisesti harrastaa koulua pellolla. Mutta jos ratsastaa pellolla, on muistettava varoa liukkautta kun kelit menevät märäksi. Kentän parannuksilla ajan mittaan tarkoitin lähinnä aitoja ja mahdollisia laajennuksia kaikkine koristuksineen.