Narsistin silmätikuksi joutuminen voi viedä työkyvyn tai jopa hengen. Suomessakin narsistin uhri on päätynyt itsemurhaan, tietää Markus Lustig.
Narsistin silmätikuksi joutuminen voi viedä työkyvyn tai jopa hengen. Suomessakin narsistin uhri on päätynyt itsemurhaan, tietää Markus Lustig.
Henkistä väkivaltaa, tiedonkulun kangertelua, pahan puhumista, työilmapiirin myrkyttämistä niin kauan, että uhrin henkiset ja fyysiset voimat ovat lopussa. Niin kauan, että hän päätyy itsemurhaan.
Tämä oli raadollinen todellisuus eräällä suomalaisella työpaikalla.
Narsistien uhrien tuki ry:n hallituksen jäsen Markus Lustig kertoo törmänneensä tapaukseen tehdessään opinnäytetyötään narsisteista työpaikkakiusaajina.
Kysymyksessä oli mies, joka joutui työpaikallaan narsistin uhriksi. Työyhteisö reagoi tilanteeseen, mutta liian myöhään.
- Tilanne kesti noin puoli vuotta, ennen kuin sitä lähdettiin purkamaan työterveyshuollon toimenpitein sekä ulkopuolisen työympäristökonsultin avulla, Lustig kertoo.
Työpaikalla käytiin keskusteluja ja työtehtäviä järjesteltiin uudelleen. Apu ei kuitenkaan tullut ajoissa.
- Voimakkaana syynä itsemurhaan oli varmasti työyhteisö ja ilmapiiri, koska siellä oli hyvin kokonaisvaltainen ja raaka toimintamalli. Uhri jätettiin yksin. Koko työyhteisö oli häntä vastaan tai toimi neutraalisti, Lustig kuvailee.
Uhri usein narsistia pätevämpi
Useimmiten narsistisen työpaikkakiusaamisen seurauksena on pitkiä sairauslomia ja loppuun palamista. Uhri jää yksin, koska muu yhteisö sulkee silmänsä tai käännetään uhria vastaan.
Yleensä uhri valikoituu sellaisten ominaisuuksien perusteella, jotka narsistilta puuttuvat. Hän voi olla koulutetumpi ja pätevämpi.
Lustig arvioi, että narsismi saattaa olla monien työpaikkojen ongelma nykyaikana. Se johtuu nykyisistä kovista arvoista, jotka suosivat esimiesten narsistisia piirteitä.
- Ihaillaan kylmähermoisuutta, raakaa päätöksentekoa, numeroihin katsomista. Yritykset pyrkivät tekemään maksimaalisen tuloksen, ja narsistit ovat tässä tilanteessa kotonaan.
Lustig sanoo, että työpaikan persoonallisuushäiriöistä henkilöä on vaikea saada kuriin. Tärkeässä asemassa on yrityksen johto.
Työyhteisössä voidaan esimerkiksi terävöittää pelisääntöjä ja järjestellä uudelleen tehtäviä.
Uhrin ja työkavereiden vastuulla on narsistin käytöksen dokumentointi tilanteet kirjoittamalla.
- Johdon ongelma on usein, että narsistin toiminnasta ei ole muuta näyttöä kuin sana vastaan sana.
Lustig muistuttaa, että täyden narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin saaneet eivät pärjää työelämässä.
- Ne jotka saavat osittaisen diagnoosin, ovat pahimpia. Jos lievä narsismi joka yhdistyy sopivaan tilannetajuun, henkilö voi olla jopa hyvä johtaja. Kaikki tiedostavat että hän on hankala jätkä, mutta saa tulosta aikaan.
Näin tunnistat narsistin
1. TYÖYHTEISÖ pyörii syystä tai toisesta yhden ihmisen ympärillä. Ihminen voi olla joukon pomottava äänitorvi tai piiloaggressiivinen marttyyri, mutta hän vie muiden energiaa ja huomiota.
2. YHTEISÖÖN kuuluvat tuntevat, ettei kaikki ole kunnossa. Ihmiset voivat henkisesti pahoin. Työt pyrkivät mieleen vapaa-ajallakin ja niiden ajattelemisesta tulee paha olo.
3. NARSISTILLA on usein heikko impulssien hallinta. Hän saattaa suuttua helposti, eikä osaa ottaa palautetta vastaan. Hän myös tulkitsee tapahtumia väärin.
4. NARSISTI on tunteiltaan epävakaa. Hänen reaktionsa heittelevät, tai hän ei reagoi tilanteeseen odotetulla tavalla. Hänen käytöksensä aiheuttaa eripuraa ja on haitaksi toiminnalle sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa tilanteissa.
5. NARSISTILLA on suuret kuvitelmat itsestään. Hän ajattelee olevansa suunnattoman menestynyt, äärimmäisen kaunis ja oikeutettu siihen, mihin muut eivät. Toisaalta hänellä on myös ylikorostunut ihailun tarve.
6. NARSISTI on usein hyväksikäyttäjä. Muut tekevät työt, narsisti korjaa voitot ilman kiitosta.
7. NARSISTI jaksaa näytellä hetken ja pelata työyhteisön sääntöjen mukaan. Jollakulla se saattaa kestää tasan työhaastattelun verran, joillakuilla muutaman kuukauden. Ennemmin tai myöhemmin piirteet tulevat esiin, usein takavasemmalta.
Kaisu Puranen
Narsistin silmätikuksi joutuminen voi viedä työkyvyn tai jopa hengen. Suomessakin narsistin uhri on päätynyt itsemurhaan, tietää Markus Lustig.
Henkistä väkivaltaa, tiedonkulun kangertelua, pahan puhumista, työilmapiirin myrkyttämistä niin kauan, että uhrin henkiset ja fyysiset voimat ovat lopussa. Niin kauan, että hän päätyy itsemurhaan.
Tämä oli raadollinen todellisuus eräällä suomalaisella työpaikalla.
Narsistien uhrien tuki ry:n hallituksen jäsen Markus Lustig kertoo törmänneensä tapaukseen tehdessään opinnäytetyötään narsisteista työpaikkakiusaajina.
Kysymyksessä oli mies, joka joutui työpaikallaan narsistin uhriksi. Työyhteisö reagoi tilanteeseen, mutta liian myöhään.
- Tilanne kesti noin puoli vuotta, ennen kuin sitä lähdettiin purkamaan työterveyshuollon toimenpitein sekä ulkopuolisen työympäristökonsultin avulla, Lustig kertoo.
Työpaikalla käytiin keskusteluja ja työtehtäviä järjesteltiin uudelleen. Apu ei kuitenkaan tullut ajoissa.
- Voimakkaana syynä itsemurhaan oli varmasti työyhteisö ja ilmapiiri, koska siellä oli hyvin kokonaisvaltainen ja raaka toimintamalli. Uhri jätettiin yksin. Koko työyhteisö oli häntä vastaan tai toimi neutraalisti, Lustig kuvailee.
Uhri usein narsistia pätevämpi
Useimmiten narsistisen työpaikkakiusaamisen seurauksena on pitkiä sairauslomia ja loppuun palamista. Uhri jää yksin, koska muu yhteisö sulkee silmänsä tai käännetään uhria vastaan.
Yleensä uhri valikoituu sellaisten ominaisuuksien perusteella, jotka narsistilta puuttuvat. Hän voi olla koulutetumpi ja pätevämpi.
Lustig arvioi, että narsismi saattaa olla monien työpaikkojen ongelma nykyaikana. Se johtuu nykyisistä kovista arvoista, jotka suosivat esimiesten narsistisia piirteitä.
- Ihaillaan kylmähermoisuutta, raakaa päätöksentekoa, numeroihin katsomista. Yritykset pyrkivät tekemään maksimaalisen tuloksen, ja narsistit ovat tässä tilanteessa kotonaan.
Lustig sanoo, että työpaikan persoonallisuushäiriöistä henkilöä on vaikea saada kuriin. Tärkeässä asemassa on yrityksen johto.
Työyhteisössä voidaan esimerkiksi terävöittää pelisääntöjä ja järjestellä uudelleen tehtäviä.
Uhrin ja työkavereiden vastuulla on narsistin käytöksen dokumentointi tilanteet kirjoittamalla.
- Johdon ongelma on usein, että narsistin toiminnasta ei ole muuta näyttöä kuin sana vastaan sana.
Lustig muistuttaa, että täyden narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin saaneet eivät pärjää työelämässä.
- Ne jotka saavat osittaisen diagnoosin, ovat pahimpia. Jos lievä narsismi joka yhdistyy sopivaan tilannetajuun, henkilö voi olla jopa hyvä johtaja. Kaikki tiedostavat että hän on hankala jätkä, mutta saa tulosta aikaan.
Näin tunnistat narsistin
1. TYÖYHTEISÖ pyörii syystä tai toisesta yhden ihmisen ympärillä. Ihminen voi olla joukon pomottava äänitorvi tai piiloaggressiivinen marttyyri, mutta hän vie muiden energiaa ja huomiota.
2. YHTEISÖÖN kuuluvat tuntevat, ettei kaikki ole kunnossa. Ihmiset voivat henkisesti pahoin. Työt pyrkivät mieleen vapaa-ajallakin ja niiden ajattelemisesta tulee paha olo.
3. NARSISTILLA on usein heikko impulssien hallinta. Hän saattaa suuttua helposti, eikä osaa ottaa palautetta vastaan. Hän myös tulkitsee tapahtumia väärin.
4. NARSISTI on tunteiltaan epävakaa. Hänen reaktionsa heittelevät, tai hän ei reagoi tilanteeseen odotetulla tavalla. Hänen käytöksensä aiheuttaa eripuraa ja on haitaksi toiminnalle sosiaalisissa ja henkilökohtaisissa tilanteissa.
5. NARSISTILLA on suuret kuvitelmat itsestään. Hän ajattelee olevansa suunnattoman menestynyt, äärimmäisen kaunis ja oikeutettu siihen, mihin muut eivät. Toisaalta hänellä on myös ylikorostunut ihailun tarve.
6. NARSISTI on usein hyväksikäyttäjä. Muut tekevät työt, narsisti korjaa voitot ilman kiitosta.
7. NARSISTI jaksaa näytellä hetken ja pelata työyhteisön sääntöjen mukaan. Jollakulla se saattaa kestää tasan työhaastattelun verran, joillakuilla muutaman kuukauden. Ennemmin tai myöhemmin piirteet tulevat esiin, usein takavasemmalta.
Kaisu Puranen
Vastaukset 2
Vanhimmat
8. NARSISTI voi kyetä tiettyjen ihmisten kanssa tekemään toimivaa ja tehokasta yhteistyötä, mutta tietynlaiset ihmiset ovat hänelle uhka tai muuten painostavan ja alistavan kohtelun kohde.
9. NARSISTINEN työympäristö on jokapäiväistä monille ihmisille ja usein kaikista pahimpia ovat ns. PIILONARSISTIT. He saavat ympäristön sairastumaan ilman mitään näkyvää kiusaamista.
10. Suomessa ollaan siirrytty yhä narsistisempaan suuntaan. Suurena ongelmana on suomalainen kulttuuri, jossa ei suvaita onnistumisen kokemuksia, erilaisuutta, työssä ei saa useinkaan päteä työhön olennaisesti kuuluvalla tavalla ja pahimmassa tapauksessa huono johtajuus antaa alaisille mahdollisuuden luoda narsistisen kulttuurin työpaikalle.
11. Narsistien ihanne työpaikka on AUTORITAARISESTI toimiva työympäristö. Mm. narsistit viihtyvät virkamiestehtävissä ja viroissa, joihin liittyy AUTORITAARISIA piirteitä.
12. TÄYSIVERINEN NARSISMI ei ole suurin uhka, vaan vähitellen kasvava välinpitämättömyys yleisiä inhimillisiä reagointi- ja kokemustapoja kohtaan. Tästä on tutkijatkin samaa mieltä; absoluuttinen pahuus ei ole todennäköisin uhka, vaan yleinen välinpitämättömyys.
Olen assu. En oo duunissa, enkä kaipaakaan kyllä.