http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm
Sapatin ja sunnuntain, --- pohjista.
Viikon ensimmäinen päivä
"Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä. Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa" (Mark.16:1-2).
"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka" (Ap.t.20:7).
"Mitä tulee keräykseen pyhiä varten, niin tehkää tekin samalla tavoin, kuin minä olen määrännyt Galatian seurakunnille. Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani. Mutta kun olen saapunut teidän tykönne, lähetän minä ne henkilöt, jotka siihen sopiviksi katsotte, kirjeet mukanaan, viemään teidän rakkaudenlahjanne Jerusalemiin; ja jos asia on sen arvoinen, että minunkin on lähteminen, niin saavat he lähteä minun kanssani" (1.Kor.16:1-4).
Kristikunta viettää perinteisesti viikon ensimmäistä päivää Kristuksen ylösnousemuksen muistopäivänä, jota se UT:n kirjoitusten mukaan onkin. Tässä on kuitenkin otettava huomioon kaksi seikkaa. Ensinnäkin, Raamattu ei missään kohdassa käske tai kehoita meitä viettämään viikon ensimmäistä päivää lepopäivänä sapatin sijaan. Tällainen viikon ensimmäistä päivää lepopäivänä pyhittävä käytäntö ei siis perustu Jumalan Sanaan, vaan on ihmisoppi ja itsevalittu jumalanpalvelus (Kol.2:22-23).
Toiseksi on huomattava, että aivan tarkkaan ottaen sunnuntai ei ole sama kuin viikon ensimmäinen päivä. Viikon ensimmäinen päivä alkaa lauantai-iltana ja päättyy sunnuntai-iltana, mutta sunnuntai alkaa ja loppuu noin kuusi tuntia myöhemmin puolenyön aikaan, roomalaisen käytännön mukaan. Myöhemmin tarkastelemme sitä, että Messias mitä ilmeisimmin nousi kuolleista viikon ensimmäisen päivän alkaessa lauantai-iltana, oltuaan haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Tämän perusteella on ilmeisesti niin, että sunnuntaita tarkalleen ottaen ei voida viettää Kristuksen ylösnousemuspäivänä, koska se tapahtui lauantai-iltana, viikon ensimmäisen päivän alkaessa.
Alkuseurakunnan päivinä viikon ensimmäistä päivää, erityisesti sen iltaa, vietettiin uskovien kokoontumispäivänä ja leivänmurtopäivänä. Paavalin matkakertomus osoittaa, että uskovat kokoontuivat Trooaassa viikon ensimmäisen päivän iltana eli lauantai-iltana murtamaan leipää eli ehtoollista viettämään (Jos he olisivat kokoontuneet sunnuntai-iltana, niinkuin monet ovat virheellisesti ymmärtäneet, olisi leivän murtaminen silloin jäänyt maanantain eli viikon toisen päivän puolelle, koska Paavali puhui yli puolenyön ja vasta sitten mursi leipää uskovien kanssa; katso: Ap.t.20:7-11). Siihen, että juuri tuo ilta oli sopiva leivänmurtoilta, on ainakin kaksi taustatekijää. Ensinnäkin, perinteisesti sapatin päättyessä ja viikon ensimmäisen päivän alkaessa (kun kolme keskivahvaa tähteä on tullut näkyviin taivaalle), lauantai-iltana, juutalaiset viettävät sapatin päättämisseremonian, Havdalan (Havdala merkitsee erottamista; sapatti ja viikon ensimmäinen arkipäivä erotetaan tällä seremonialla), rukouksineen joko kotona tai synagoogassa kokoontuneena. Toisekseen, viikon ensimmäisen päivän ilta on mitä ilmeisimmin Messiaan ylösnousemuksen hetki ja siksi oli sopivaa viettää tätä iltaa uskovien kokoontumiseen ja leivänmurtoon.
Viikon ensimmäinen päivä oli myöskin yhteinen keräyspäivä Jerusalemin pyhiä varten (Room.15:25-27). Kukin laittoi silloin kotonaan jotakin talteen, menestymisensä mukaan, sitä varten, että uskovien lähetystö voisi viedä pakanauskovien rakkaudenlahjan Jerusalemin köyhyydessä eläville pyhille.
Ei adventistisesta lähteestä, palstalla olevien kirjoitusten
16
90
Vastaukset
- sunnuntailähde..
toisen todistajan suusta.
Mistä sunnuntai on peräisin?
"Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi" (Dan.7:25).
Sunnuntain historia alkaa itse asiassa jo Baabelin valtakunnan ja Baabelin tornin ajoilta. Raamattu kertoo meille, kuinka maailman ensimmäinen valtias, Nimrod, rakensi Baabelin (1.Moos.10:8-12). Sinearin lakeudelle rakennettiin myös Baabelin torni, maailman ensimmäisen väärän jumalanpalvelusjärjestelmän keskuspaikka, jota johti Nimrodin puoliso Semiramus (1.Moos.11:1-9). Semiramus kehitti uskonnollisen järjestelmän, Baabelin uskonnon, jonka symbolina oli Semiramus-äiti Tammus-lapsi käsivarsillaan. Historiallisten tietojen mukaan Semiramus korotti itsensä taivaan kuningattareksi, jonka kautta tuli pelastus ja elämä. Uskontoon kuului puhdistus synneistä veden vihmonnan kautta (lapsikasteopin alku). Kuoleman jälkeen seurasi puhdistus synneistä tulessa (kiirastuliopin alku). Baabelin uskontoon kuului myös taivaan kuningattaren ja hänen poikansa Tammuksen palvonta mm. aurinkoa kumartamalla, koska auringosta tuli Tammuksen symboli (tarkastelemme asiaa vielä tarkemmin myöhemmin).
Tämä Baabelin uskonto levisi ympäri maapallon eri kulttuureihin ja kansoihin. Nimet vaitelivat eri kulttuureissa, mutta äiti-lapsi asetelma ja auringon palvonta pysyi samana. Iisebelin aikana Baabelin uskonto turmeli Israelin kansaa Baalin ja Astarten palvontana ja Jahve vihastui kansaansa, jossa taivaankuningataroppi ja Tammuksen palvonta sekä auringon kumartaminen olivat saaneet aikaan luopumuksen Jahvesta, Israelin Jumalasta (1.Kun.16:29-34; Jer.7:17-20; 44:15-30; Hes.8:14-18).
Ilmestyskirjassa on varoitus Tyatiiran seurakunnalle, että se sietää Iisebeliä, väärää profeettaa, joka turmelee monien uskon (Ilm.2:18-29). Varoitus ei ollut turha, sillä Baabelin uskonnon luopumus tuli myös uuden liiton Jumalan seurakuntaan. Jeshuan kuoleman, ylösnousemuksen, taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen seurakunta oli puhdas ja noudatti kaikessa Jumalan Sanaa ja Tooran käskyjä, apostolien valvoessa seurakuntia. Apostolien kuoltua laittomuuden salaisuus pääsi vaikuttamaan ja tekemään työtään (2.Tes.2:1-12). Hajaannus, oppiriidat, luopumus ja harhaopit alkoivat vaikuttaa uskovien keskuudessa. Ratkaisevimmat tapahtumat olivat 300-luvulla, kun keisari Konstantinus Suuri tuli valtaan. Hän nosti kristinuskon suosituimmuusasemaan, tehden siitä tasavertaisen uskonnon muiden pakanauskontojen kanssa, joita oli Rooman valtakunnassa. Myöhemmin kristinuskosta tuli Rooman imperiumin valtionuskonto ja alkoi katolisen kirkon historia.
Pakanalliset roomalaiset, jotka olivat tottuneet harjoittamaan Baabelista alkanutta uskontoa, joka oli heidän keskuudessaan mm. Mitras-kultin nimellä ja Saturnaalia-juhlana, palvoivat aurinkoa, kuuta, muita planeettoja ja epäjumalia. Jotta pakanalliset roomalaiset saataisiin omaksumaan uusi voimallinen "kristinusko", tehtiin kompromissejä raamatullisen kristinuskon ja Rooman pakanuuden uskontojen välillä. Tuolloin sai alkunsa roomalaiskatolinen uskonto, joka on sekoitus raamatullista kristinuskoa ja Baabelin tornista alkanutta kulttia. Semiramus-Tammus asetelman tilalle tehtiin neitsyt-Maria-Jeesus-lapsi asetelma. Maria korotettiin taivaan kuningattareksi, jonka kautta tulee pelastus ja elämä sekä vastaus rukouksiin. Alettiin viettää juhlapäiviä Marialle ja palvomaan pyhimysten kuvia. Tammuksen syntymäpäivästä keskitalvella, joulukuun 25. päivänä, tehtiin Kristuksen syntymäjuhla. Raamatullisen juutalaisen pääsiäisen sijaan Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. otettiin roomalainen pääsiäinen, Konstantinuksen johdolla. Näin Rooman pedon sarvi teki työtään Danielin profetian mukaisesti.
Kun tämä Rooman pedon sarvi muutteli aikoja ja Jumalan Tooran käskyjä, ei luonnollisesti Jumalan antama lepopäivä, sapatti, saanut olla rauhassa. Viikon seitsemäntenä päivänä ollut lepopäivä, sapatti, siirrettiin viikon ensimmäiselle päivälle, sunnuntaille eli aringon päivälle, koska roomalaiset olivat tottuneet palvomaan aurinkoa Mitras-kultissaan ja viettämään auringon päivää. Kehityksen kulun historiasta kertoo osuvasti Kööpenhaminan yliopiston kirkkohistorian professorin Fredrik Nilsenin kirjoittama Kristillisen kirkon historia I, jonka suomeksi on toimittanut ja täydentänyt Jaakko Gummerus (painettu Otavan kirjapainossa 1913):
(jatkuu)- helluntaista..
jatkuu
"Toisen vuosisadan kuluessa tuli kristittyjen tavaksi kutsua kokouspäivää Herran päiväksi. Kun uskon puolustajat pakanoille aiotuissa kirjoissaan joitakin kertoja käyttivät nimitystä 'auringon, Helioksen päivä', koettivat he kaikin tavoin vältää väärinkäsitystä. Niinpä Tertullianus sanoo, että kristityt pyhittävät auringon päivän ilolla aivan toisesta syystä, kuin auringon palvelijat, ja Justianus marttyyri selittää tämän päivän nimen viittaamalla maailman luomisen alussa tapahtuneeseen pimeyden karkoittamiseen ja Kristuksen nousemiseen haudasta. Vasta Konstantinuksen aikana kristityt käyttivät yleisesti nimeä auringonpäivä. Toiset päivät he tavallisesti merkitsivät lukusanoilla; 2. 3. jne. Pakanallisia, kiertotähtien mukaisia nimiä kartettiin. (sunnuntai, maanantai) Kahdella päivällä oli kuitenkin erityinen nimi. Perjantaita kutsuttiin usein valmistuksen päiväksi ja lauantaita sapatiksi. Oli yksityisiä, juutalaisyntyisiä kristittyjä, jotka edelleenkin pyhittivät sapatin, joko yksinään tai sunnuntain ohella. Ja keisarikirkon aikana tuli lauantaistakin pyhäpäivä useissa kreikkalaisissa ja syyrialaisissa seurakunnissa. Se seikka, että koko Israelin vanha lepopäivä oli sunnuntain aatto, se arvattavasti sai useita kristittyjä pyhittämään sapatinpäivän iltaa. Mutta turhaan saa kolmen ensimmäisen vuosisadan kirjallisuudesta etsiä yhtäkään ainaa lausuntoa, joka tukisi käskyn soveltamista sunnuntain pyhittämiseen, mikä myöhempinä aikoina on tullut niin yleiseksi" (lainaus sivulta 173).
"Eräs Krysostomoksen aikalainen sanoo sapattia ja sunnuntaita kauniiksi kaksivaljakoksi. Konstantinuksen jälkeisinä aikoina oli nimittäin sunnuntain ohella lauantai suuressa määrin saanut pyhäpäivän luonteen. Monin paikoin oli kielletty paastoamasta lauantaina. Orjien piti saada levätä ja jumalanpalvelusta pidettiin ja pyhiä kirjoituksia luettiin. Sapatin pyhittämisen sunnuntain ohella todistaa, ettei kristittyjen mieleen vielä ollut johtunut soveltaa kolmatta käskyä sunnuntaihin. Konstantinus oli kuitenkin jo. v. 321 julkaissut lain, joka teki auringon kunnianarvoisen päivän kaikkien tuomarien ja kaupunkilaisten käsityöläisten lepopäiväksi" (lainaus sivulta 324).
Edellä olevat kirkkohistorian lainaukset ja monet muutkin kirjalliset tietolähteet yhtäpitävästi todistavat, että Konstantinus v. 321 jKr. teki sunnuntaista eli auringonpäivästä lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous määräsi v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia ja olla toimettomia, vaan heidän tulee erikoisesti kunnioittaa, ja ollen kristittyjä, jos mahdollista, olla tekemättä mitään työtä sinä päivänä. Jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea Kristuksesta".
Sunnuntain eli auringonpäivän pyhittämiseen sapatin asemesta liittyy myös jo ensimmäisten vuosisatojen aikana esiintullut antisemistismi, viha juutalaisia, Kristuksen murhaajia kohtaan, niinkuin heitä on haukuttu kautta vuosisatojen. Pakanakristikunta halusi erottautua kokonaan kirotuista juutalaisista (samalla myös kristinuskon raamatullisista juutalaisista juurista) ja myöskin sentähden luopui juutalaisten sapatista ja otti auringon päivän eli sunnuntain tilalle. Kesti kuitenkin monia vuosisatoja, ennenkuin sapatti jäi pois kristtyjen käytännöstä ja sunnuntai pääsi lopullisesti voitolle. Siksi tarvittiin monien kirkolliskokousten päätökset asiaa vahvistamaan.
Historia alkoi siis v. 321, jolloin Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous sulki 364 sapatin pyhittäjät Kristuksen ulkopuolelle. Itä-Rooman keisari Leo I:sen laissa kiellettiin maataloustyöt sunnuntaina. Maconin synodi kielsi v. 585 peltotyöt sunnuntaina ja se vahvistettiin Chalonsin synodissa v. 649. Bonifacen synodi antoi määräyksiä sunnuntain pyhittämiseksi v. 680 ja samoin Frankfurtin synodi v. 794. Rooman synodi v. 826, Pariisin synodi v. 829 ja paavi Leo IV:en aikana määrättiin kirkolliskokouksessa v. 853 jKr., että sunnuntaita oli noudatettava "Herran päivänä".
Näin Rooman pedon sarvi (keisarinistuin ja sitä seurannut paavinistuin) on muuttanut sapatin, Jumalan antaman lepopäivän, viikon seitsemänneltä päivältä sunnuntaille eli auringon päivälle. Sapatin ja samalla vuorokausien vaihtuminen on muutettu auringonlaskusta keskiyölle. Voidaan sanoa, että lähes koko ns. kristillisessä maailmassa 800-luvulta alkaen, Rooman pedon sarvi on saanut sunnuntain lepopäiväksi sapatin tilalle. Ainoastaan Israelin kansa ei ole noudattanut Rooman pedon sarven määräystä, sillä juutalaiset (muutamaa Baabelin valheen sokaisemaan juutalaista lukuunottamatta) pyhittävät edelleen sapatin lepopäivänä, kuten he ovat tehneet sitä vuosituhansien ajan Jumalan Tooran säädöksien mukaan. - loppupohdinta..
helluntaista.. kirjoitti:
jatkuu
"Toisen vuosisadan kuluessa tuli kristittyjen tavaksi kutsua kokouspäivää Herran päiväksi. Kun uskon puolustajat pakanoille aiotuissa kirjoissaan joitakin kertoja käyttivät nimitystä 'auringon, Helioksen päivä', koettivat he kaikin tavoin vältää väärinkäsitystä. Niinpä Tertullianus sanoo, että kristityt pyhittävät auringon päivän ilolla aivan toisesta syystä, kuin auringon palvelijat, ja Justianus marttyyri selittää tämän päivän nimen viittaamalla maailman luomisen alussa tapahtuneeseen pimeyden karkoittamiseen ja Kristuksen nousemiseen haudasta. Vasta Konstantinuksen aikana kristityt käyttivät yleisesti nimeä auringonpäivä. Toiset päivät he tavallisesti merkitsivät lukusanoilla; 2. 3. jne. Pakanallisia, kiertotähtien mukaisia nimiä kartettiin. (sunnuntai, maanantai) Kahdella päivällä oli kuitenkin erityinen nimi. Perjantaita kutsuttiin usein valmistuksen päiväksi ja lauantaita sapatiksi. Oli yksityisiä, juutalaisyntyisiä kristittyjä, jotka edelleenkin pyhittivät sapatin, joko yksinään tai sunnuntain ohella. Ja keisarikirkon aikana tuli lauantaistakin pyhäpäivä useissa kreikkalaisissa ja syyrialaisissa seurakunnissa. Se seikka, että koko Israelin vanha lepopäivä oli sunnuntain aatto, se arvattavasti sai useita kristittyjä pyhittämään sapatinpäivän iltaa. Mutta turhaan saa kolmen ensimmäisen vuosisadan kirjallisuudesta etsiä yhtäkään ainaa lausuntoa, joka tukisi käskyn soveltamista sunnuntain pyhittämiseen, mikä myöhempinä aikoina on tullut niin yleiseksi" (lainaus sivulta 173).
"Eräs Krysostomoksen aikalainen sanoo sapattia ja sunnuntaita kauniiksi kaksivaljakoksi. Konstantinuksen jälkeisinä aikoina oli nimittäin sunnuntain ohella lauantai suuressa määrin saanut pyhäpäivän luonteen. Monin paikoin oli kielletty paastoamasta lauantaina. Orjien piti saada levätä ja jumalanpalvelusta pidettiin ja pyhiä kirjoituksia luettiin. Sapatin pyhittämisen sunnuntain ohella todistaa, ettei kristittyjen mieleen vielä ollut johtunut soveltaa kolmatta käskyä sunnuntaihin. Konstantinus oli kuitenkin jo. v. 321 julkaissut lain, joka teki auringon kunnianarvoisen päivän kaikkien tuomarien ja kaupunkilaisten käsityöläisten lepopäiväksi" (lainaus sivulta 324).
Edellä olevat kirkkohistorian lainaukset ja monet muutkin kirjalliset tietolähteet yhtäpitävästi todistavat, että Konstantinus v. 321 jKr. teki sunnuntaista eli auringonpäivästä lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous määräsi v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia ja olla toimettomia, vaan heidän tulee erikoisesti kunnioittaa, ja ollen kristittyjä, jos mahdollista, olla tekemättä mitään työtä sinä päivänä. Jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea Kristuksesta".
Sunnuntain eli auringonpäivän pyhittämiseen sapatin asemesta liittyy myös jo ensimmäisten vuosisatojen aikana esiintullut antisemistismi, viha juutalaisia, Kristuksen murhaajia kohtaan, niinkuin heitä on haukuttu kautta vuosisatojen. Pakanakristikunta halusi erottautua kokonaan kirotuista juutalaisista (samalla myös kristinuskon raamatullisista juutalaisista juurista) ja myöskin sentähden luopui juutalaisten sapatista ja otti auringon päivän eli sunnuntain tilalle. Kesti kuitenkin monia vuosisatoja, ennenkuin sapatti jäi pois kristtyjen käytännöstä ja sunnuntai pääsi lopullisesti voitolle. Siksi tarvittiin monien kirkolliskokousten päätökset asiaa vahvistamaan.
Historia alkoi siis v. 321, jolloin Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous sulki 364 sapatin pyhittäjät Kristuksen ulkopuolelle. Itä-Rooman keisari Leo I:sen laissa kiellettiin maataloustyöt sunnuntaina. Maconin synodi kielsi v. 585 peltotyöt sunnuntaina ja se vahvistettiin Chalonsin synodissa v. 649. Bonifacen synodi antoi määräyksiä sunnuntain pyhittämiseksi v. 680 ja samoin Frankfurtin synodi v. 794. Rooman synodi v. 826, Pariisin synodi v. 829 ja paavi Leo IV:en aikana määrättiin kirkolliskokouksessa v. 853 jKr., että sunnuntaita oli noudatettava "Herran päivänä".
Näin Rooman pedon sarvi (keisarinistuin ja sitä seurannut paavinistuin) on muuttanut sapatin, Jumalan antaman lepopäivän, viikon seitsemänneltä päivältä sunnuntaille eli auringon päivälle. Sapatin ja samalla vuorokausien vaihtuminen on muutettu auringonlaskusta keskiyölle. Voidaan sanoa, että lähes koko ns. kristillisessä maailmassa 800-luvulta alkaen, Rooman pedon sarvi on saanut sunnuntain lepopäiväksi sapatin tilalle. Ainoastaan Israelin kansa ei ole noudattanut Rooman pedon sarven määräystä, sillä juutalaiset (muutamaa Baabelin valheen sokaisemaan juutalaista lukuunottamatta) pyhittävät edelleen sapatin lepopäivänä, kuten he ovat tehneet sitä vuosituhansien ajan Jumalan Tooran säädöksien mukaan.Helluntaissa vaikuttanut Lindeman on todennut sunnuntain - ei Jumalalliseksi pyhäksi, vaan ihmisten ja kun katsomme aikaa taaksepäin, niin Baabelilaiseksi, suomennettuna pedon lähteestä tulevana pyhän leimalla varustettuna päivänä.
NÄin tasoitan pikkuisen kopsun kopsun kirjoituksien rimaa, ettei kaikki ole aivan niinkuin annetaan ymmärtää..
Sunnuntai ei ole Jumalallinen PYHÄ, vaikka sille pantaisiin ylösnousemuspäivä.
Se on pakanallista juhlaa, joka ennalleenasetuksen jälkeen poistuu viimeistään hapatteena. Siis miksi puolustaa tänään hapatetta, ja jopa kiihkeästi asettaa sitä jalustalle, vaikka sillä väittämällä, että sapatti on launatai ja sunnuntai on ylösnousemuspäivä .... ja seurakunnan pitäisi ekumeenisesti siunata harha.
Kun ja koska seurakunnissa pitäisi jokaisessa olla ovenvartijat niin raamatunkin mukaan, niin siitä ajatuksesta käsin voi tulla "porttikielto" hapaterepun kantajalle.
Olkoon sana- verbaalisesti se harhalla tehtävä lyöntiase, se on yhtäsamanlainen, kuin esim. helluntaissa joku vankilasta vapautunut rivijäsen, jolla sanat puuttu, kun se oman opin väittämä ei mene perille, niin nyrkit nousee kuulijanpenkiltä esiin.
Tavallaan siinä joutuu seurakuntajärjestyksen takia seurakuntakin pitämään porttikieltoa. Siis seurakunta vastaa sanomisesta viimeisellä tuomiolla ja seurakunnan sisällä on järjestys, ja jos se ei passaa, siitäkin on raamatussa ohje.
On lähdettävä eri suuntiin. Tuon jaon perusteella joku taisi siellä lähteä Sodomaan ja sen tähden vieruskaveri muuttui suolapatsaaksi.
Mutta, riidan takia se polunjakaantuminen tuli. - Tutkia
helluntaista.. kirjoitti:
jatkuu
"Toisen vuosisadan kuluessa tuli kristittyjen tavaksi kutsua kokouspäivää Herran päiväksi. Kun uskon puolustajat pakanoille aiotuissa kirjoissaan joitakin kertoja käyttivät nimitystä 'auringon, Helioksen päivä', koettivat he kaikin tavoin vältää väärinkäsitystä. Niinpä Tertullianus sanoo, että kristityt pyhittävät auringon päivän ilolla aivan toisesta syystä, kuin auringon palvelijat, ja Justianus marttyyri selittää tämän päivän nimen viittaamalla maailman luomisen alussa tapahtuneeseen pimeyden karkoittamiseen ja Kristuksen nousemiseen haudasta. Vasta Konstantinuksen aikana kristityt käyttivät yleisesti nimeä auringonpäivä. Toiset päivät he tavallisesti merkitsivät lukusanoilla; 2. 3. jne. Pakanallisia, kiertotähtien mukaisia nimiä kartettiin. (sunnuntai, maanantai) Kahdella päivällä oli kuitenkin erityinen nimi. Perjantaita kutsuttiin usein valmistuksen päiväksi ja lauantaita sapatiksi. Oli yksityisiä, juutalaisyntyisiä kristittyjä, jotka edelleenkin pyhittivät sapatin, joko yksinään tai sunnuntain ohella. Ja keisarikirkon aikana tuli lauantaistakin pyhäpäivä useissa kreikkalaisissa ja syyrialaisissa seurakunnissa. Se seikka, että koko Israelin vanha lepopäivä oli sunnuntain aatto, se arvattavasti sai useita kristittyjä pyhittämään sapatinpäivän iltaa. Mutta turhaan saa kolmen ensimmäisen vuosisadan kirjallisuudesta etsiä yhtäkään ainaa lausuntoa, joka tukisi käskyn soveltamista sunnuntain pyhittämiseen, mikä myöhempinä aikoina on tullut niin yleiseksi" (lainaus sivulta 173).
"Eräs Krysostomoksen aikalainen sanoo sapattia ja sunnuntaita kauniiksi kaksivaljakoksi. Konstantinuksen jälkeisinä aikoina oli nimittäin sunnuntain ohella lauantai suuressa määrin saanut pyhäpäivän luonteen. Monin paikoin oli kielletty paastoamasta lauantaina. Orjien piti saada levätä ja jumalanpalvelusta pidettiin ja pyhiä kirjoituksia luettiin. Sapatin pyhittämisen sunnuntain ohella todistaa, ettei kristittyjen mieleen vielä ollut johtunut soveltaa kolmatta käskyä sunnuntaihin. Konstantinus oli kuitenkin jo. v. 321 julkaissut lain, joka teki auringon kunnianarvoisen päivän kaikkien tuomarien ja kaupunkilaisten käsityöläisten lepopäiväksi" (lainaus sivulta 324).
Edellä olevat kirkkohistorian lainaukset ja monet muutkin kirjalliset tietolähteet yhtäpitävästi todistavat, että Konstantinus v. 321 jKr. teki sunnuntaista eli auringonpäivästä lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous määräsi v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia ja olla toimettomia, vaan heidän tulee erikoisesti kunnioittaa, ja ollen kristittyjä, jos mahdollista, olla tekemättä mitään työtä sinä päivänä. Jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea Kristuksesta".
Sunnuntain eli auringonpäivän pyhittämiseen sapatin asemesta liittyy myös jo ensimmäisten vuosisatojen aikana esiintullut antisemistismi, viha juutalaisia, Kristuksen murhaajia kohtaan, niinkuin heitä on haukuttu kautta vuosisatojen. Pakanakristikunta halusi erottautua kokonaan kirotuista juutalaisista (samalla myös kristinuskon raamatullisista juutalaisista juurista) ja myöskin sentähden luopui juutalaisten sapatista ja otti auringon päivän eli sunnuntain tilalle. Kesti kuitenkin monia vuosisatoja, ennenkuin sapatti jäi pois kristtyjen käytännöstä ja sunnuntai pääsi lopullisesti voitolle. Siksi tarvittiin monien kirkolliskokousten päätökset asiaa vahvistamaan.
Historia alkoi siis v. 321, jolloin Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous sulki 364 sapatin pyhittäjät Kristuksen ulkopuolelle. Itä-Rooman keisari Leo I:sen laissa kiellettiin maataloustyöt sunnuntaina. Maconin synodi kielsi v. 585 peltotyöt sunnuntaina ja se vahvistettiin Chalonsin synodissa v. 649. Bonifacen synodi antoi määräyksiä sunnuntain pyhittämiseksi v. 680 ja samoin Frankfurtin synodi v. 794. Rooman synodi v. 826, Pariisin synodi v. 829 ja paavi Leo IV:en aikana määrättiin kirkolliskokouksessa v. 853 jKr., että sunnuntaita oli noudatettava "Herran päivänä".
Näin Rooman pedon sarvi (keisarinistuin ja sitä seurannut paavinistuin) on muuttanut sapatin, Jumalan antaman lepopäivän, viikon seitsemänneltä päivältä sunnuntaille eli auringon päivälle. Sapatin ja samalla vuorokausien vaihtuminen on muutettu auringonlaskusta keskiyölle. Voidaan sanoa, että lähes koko ns. kristillisessä maailmassa 800-luvulta alkaen, Rooman pedon sarvi on saanut sunnuntain lepopäiväksi sapatin tilalle. Ainoastaan Israelin kansa ei ole noudattanut Rooman pedon sarven määräystä, sillä juutalaiset (muutamaa Baabelin valheen sokaisemaan juutalaista lukuunottamatta) pyhittävät edelleen sapatin lepopäivänä, kuten he ovat tehneet sitä vuosituhansien ajan Jumalan Tooran säädöksien mukaan.Kysymykseen sunnuntaista; on Keisari konstantinen voittomerkistä, hänen voittakaaressaan tarkat kuvaukset hänen elämänsä korkeimmista saavutuksista, Hänen voittokaarensa on 6 den karroksisen talon korkuinen. hänen oma patsaansa on ollut aikoinaan aivan monumentin katolle asti ja hän on seissyt kaaren keskellä, jossa katolla on vielä nykyään hänen pienois mallinsa, jossa hän ajaa kärryillä hevos-valjakolla, hänellä on auringon säteillä kuvattu kruunu seppele päässään.
Hänen muisto kirjoituksissaan ei ole mitään viittausta hänen ja kristittyjen yhdessä olosta. nämä puuttuvat tiedot löytyvät hänen voitto saavutuksestaan, hän näkee ennen taistelua näyn kirkkaasta valosta, jossa näkyy ristin näköinen kuva ja tämän mukaan hän ymmärtää, että jos hän voittaa, niin hän voittonsa kunniaksi vapauttaa Kristityt vainoista.
Tämä Milvian sillan taistelu oli vuosi 312. Tämä Kristittyjen vainojen lopettaminen uhkasi myös häntä itseään painostuksella Mithran uskojien taholta. kuitenkin hän järjesti nämä kaksi uskontoa neuvottelu pöytään ja tässä neuvottelussa hän suositti näille kahdelle ryhmälle ratkaisuna aurinko jumalan päivän pyjityksen, eikä hän tästä suosituksestaan luopunut. Keisari itse esitti aurinko Jumalaa kruunu päässä ja hän myönnytyksenä teki Jeesksesta aurinko Jumalan pojan ja nämä Keisarin arvot siirtyivät kristikuntaan ja nämä arvot ovat vieläkin tämän johtavan seurakunnan hallussa. Näin sunnuntain pyhitys on keisarin määräävä suositus.
Tämän takeena toimii Jumalan poikien jatuvuus Kristikunnassa. Ja Protestantikin ovat hyväksyneeneet keisarin tahdon noudattamisen. - satusetä1
... ja taas alkoivat Babylon-sadut....
- otakops
" Myöhemmin tarkastelemme sitä, että Messias mitä ilmeisimmin nousi kuolleista viikon ensimmäisen päivän alkaessa lauantai-iltana, oltuaan haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Tämän perusteella on ilmeisesti niin, että sunnuntaita tarkalleen ottaen ei voida viettää Kristuksen ylösnousemuspäivänä, koska se tapahtui lauantai-iltana, viikon ensimmäisen päivän alkaessa."
________________________________
OUTOA TEKSTIÄ... Ei Jeesus voinut nousta ylös kuolleista Lauantai-iltana !!!
vaan korkeintaan Sunnuntaina aikaisin aamusta !
Miksi ? Koska silloin ei tämä kirjoitus 3 yöstä ei pitäisi ollenkaan paikkaansa !
VRT:
Matt12:40 "Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä."
Joh20:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta"- höpönlöpön
Et sitten tiedä tätäkään. "kolme päivää ja kolme yötä" on arameankielinen ilmaisu, jolla tarkoitetaan kolmea vuorokautta inklusiivisesti laskettuna. Se ei vaadi kirjaimellisia kolmea päivää ja kolmea yötä. Riittää, että laskenta alkaa perjantaina ennen auringonlaskua ja päättyy lauantaina auringonlaskun jälkeen. Näin juutalainen laskee aikaa.
höpönlöpön kirjoitti:
Et sitten tiedä tätäkään. "kolme päivää ja kolme yötä" on arameankielinen ilmaisu, jolla tarkoitetaan kolmea vuorokautta inklusiivisesti laskettuna. Se ei vaadi kirjaimellisia kolmea päivää ja kolmea yötä. Riittää, että laskenta alkaa perjantaina ennen auringonlaskua ja päättyy lauantaina auringonlaskun jälkeen. Näin juutalainen laskee aikaa.
Ai että Maanantaista Tiistaihin on 3 päivää ja 3 yötä vai !
Noh... ompas erikoista matikkaa !!!
Selitähän tyhmälle lisää ... :O Tämän laskutavan minäkin haluan oppia !
- Tutkia
En koskaan kirjoittele satuja; Tämä Keisari Konstantin voittojen kunniaksi rakennettu voittokaaren kaikki tärkeitä tapahtumia esittävät kuvat on taltioitu korkean nosturin nostamalla isolla laatikolla, joten kaikki esitykset ovat kuvattu oikein. Tämä kaaren katolla on selvä kuvat neljän hevosen vetämistä vaunuista, joita keisari itse ajaa hänellä on aurinko kruunu päässään, vertauskuvana Kristuksella on vastaavasti orjantappura kruunu koristeenaan. Nämä totuuden selville ottajat ovat nähneet paljon vaivaa, että todellisuudesta on saatu tarkka kuva.
Sitten kirjalliset lähdetiedot kertovat, että tämän samaisen kaaren keskeltä on noussut vaunujen ajaja keisari maasta aivan katolle asti ylettyvässä patsaassa. Vandaalit ovat särkeneet tämän alkuperäisen patsaan, joten kaaren aukot on pitänyt kivityöläisten peittää, mutta katolla oleva keisari pienois koossa valjakoineen on säilynyt. paikallisesta museosta löytyy alkuperäis mallikin. Keisari oli aurinko Jumalan maan päälinen, edustaja, Hän teki Jeesuksesta aurinko Jumalan pojan, nykyään on hänellä seuraajia jatkuvasti, koska keisari lahjoitti arvonsa Kristikunnalle.Enkä minä ;D
Kristittyjen vainot loppuivat 310-luvulla.
Kristinuskon asema muuttui merkittävästi, kun keisari Konstantinos, joka sai myöhemmin lisänimen Suuri takasi uskonnonvapauden.
Valmistauttuessaan taisteluun hän oli auringossa nähnyt Kristus-monogrammin sekä tekstin "tässä merkissä olet voittava". Ja tämän jälkeen
Konstantinos ei ainoastaan sallinut kristinuskoa vaan alkoi suosia ja edistää sitä.
Keisarin kääntyminen Voittamattoman Auringon palvojasta kristityksi ei merkinnyt suurta muutosta, olihan aurinkokulttikin monoteistinen.
Vaikka konstantinolaisen käänteen takana oli ehkä myös poliittiset syyt niin ei
ole syytä epäillä, etteikö keisari olisi ollut itsekin kristitty, vaikka ottikin kasteen ajan tavan mukaan vasta kuolinvuoteella...
Konstantinoksen kuoleman jälkeen pakanallisten jumalten johtoasema yritettiin palauttaa, mutta kristinuskosta oli tullut liian voimakas hävitettäväksi ja näin
Keisari Theodosius Suuri teki siitä valtionuskonnon 380-luvulla
Monien vallalla olleiden harhaoppien takia Keisari Konstantinos Suuri kutsui koolle konsiilin eli kirkolliskokouksen Nikaiaan vuonna 325. Siellä kolminaisuusoppi hyväksyttiin kirkon viralliseksi opiksi. Se vahvistettiin lopullisesti Konstantinopolin konsiilissa
v 381. Näin syntynyttä uskontunnustusta kutsutaan Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustukseksi.
Se yhdessä Apostolisen uskontunnustuksen (v.150) kanssa on edelleen
käytössä kaikkialla kristikunnassa.
Oppiriitojen vuoksi kirkolliskokouksia kutsuttiin koolle myöhemminkin.
Khalkedonin konsiilissa v. 451 määriteltiin oppi Kristuksen kahdesta luonnosta.
Sen mukaan Jeesus on yhtä aikaa sekä kokonaan Jumala että kokonaan ihminen.
Näin torjuttiin sekä ne harhaopit, jotka pitivät Jeesusta Jumalana ja näennäisesti vain ihmisenä että ne, joiden mukaan Jeesus oli vain ihminen.
)Ps. Teos josta olen ottanut tietoja tähän on
AD2000 KRISTINUSKO JA KRISTILLISET KIRKOT joka kattaa lukion
evankelisluterilaisen uskonnon samannimisen kurssin, joka määritellään lukion
opetussuunnitelman perusteissa
Tämä on erittäin hyvä supistettu teos Kirkkojen historiasta ja loppuosassa
hyvä ENSYKLOPEDIA eri sanontojen merkityksille ! :)
Ja tästä löytyy kristinuskon kehitys hienosti ja selväpiirteisesti kerrottuna ! :)
Hyvä kirja ! Ja kirpparilta ostettu 5 eurolla ! ;D
Olen käyttänyt tätä usein ja lisännyt siihen eri alkusanojen merkityksiä :)- Tutkia
Kopittelija007 kirjoitti:
Enkä minä ;D
Kristittyjen vainot loppuivat 310-luvulla.
Kristinuskon asema muuttui merkittävästi, kun keisari Konstantinos, joka sai myöhemmin lisänimen Suuri takasi uskonnonvapauden.
Valmistauttuessaan taisteluun hän oli auringossa nähnyt Kristus-monogrammin sekä tekstin "tässä merkissä olet voittava". Ja tämän jälkeen
Konstantinos ei ainoastaan sallinut kristinuskoa vaan alkoi suosia ja edistää sitä.
Keisarin kääntyminen Voittamattoman Auringon palvojasta kristityksi ei merkinnyt suurta muutosta, olihan aurinkokulttikin monoteistinen.
Vaikka konstantinolaisen käänteen takana oli ehkä myös poliittiset syyt niin ei
ole syytä epäillä, etteikö keisari olisi ollut itsekin kristitty, vaikka ottikin kasteen ajan tavan mukaan vasta kuolinvuoteella...
Konstantinoksen kuoleman jälkeen pakanallisten jumalten johtoasema yritettiin palauttaa, mutta kristinuskosta oli tullut liian voimakas hävitettäväksi ja näin
Keisari Theodosius Suuri teki siitä valtionuskonnon 380-luvulla
Monien vallalla olleiden harhaoppien takia Keisari Konstantinos Suuri kutsui koolle konsiilin eli kirkolliskokouksen Nikaiaan vuonna 325. Siellä kolminaisuusoppi hyväksyttiin kirkon viralliseksi opiksi. Se vahvistettiin lopullisesti Konstantinopolin konsiilissa
v 381. Näin syntynyttä uskontunnustusta kutsutaan Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustukseksi.
Se yhdessä Apostolisen uskontunnustuksen (v.150) kanssa on edelleen
käytössä kaikkialla kristikunnassa.
Oppiriitojen vuoksi kirkolliskokouksia kutsuttiin koolle myöhemminkin.
Khalkedonin konsiilissa v. 451 määriteltiin oppi Kristuksen kahdesta luonnosta.
Sen mukaan Jeesus on yhtä aikaa sekä kokonaan Jumala että kokonaan ihminen.
Näin torjuttiin sekä ne harhaopit, jotka pitivät Jeesusta Jumalana ja näennäisesti vain ihmisenä että ne, joiden mukaan Jeesus oli vain ihminen.
)Ps. Teos josta olen ottanut tietoja tähän on
AD2000 KRISTINUSKO JA KRISTILLISET KIRKOT joka kattaa lukion
evankelisluterilaisen uskonnon samannimisen kurssin, joka määritellään lukion
opetussuunnitelman perusteissa
Tämä on erittäin hyvä supistettu teos Kirkkojen historiasta ja loppuosassa
hyvä ENSYKLOPEDIA eri sanontojen merkityksille ! :)
Ja tästä löytyy kristinuskon kehitys hienosti ja selväpiirteisesti kerrottuna ! :)
Hyvä kirja ! Ja kirpparilta ostettu 5 eurolla ! ;D
Olen käyttänyt tätä usein ja lisännyt siihen eri alkusanojen merkityksiä :)Totuus on se, että Milvian sillan taistelu käytiin 312 ennen Kristusta, Vasta näkynsä merkin jälkeen, kun hän voitti taistelun, hän vapautti Kristityt pannasta. Eräät uskonnot koettavat muuntaa totuuden. Konstantin pysyi kuolemaansa asi aurinko-Jumalana. Tämä on virallinen tioeto. esimerkiksi Konstantinius ei mainitse yhtään mitää Kristityistä, ettei hän suututa Mithra uskovaisia, eikä hänen muistomerkkiinsä ole kirjoitettu yhtä ainiota mainintaa Kristityistä. Nämä puuttuvat tiedot löytyvät Rooman Latinalaisesta arkistosta. Konstantinius kuoli aurinko-Jumalana, mutta hän antoi Varhais Seurakunnalle kaikki omat Keisarilliset valtuutensa. Konstantin Jristityksi tulosta ei löyty yhtään virallista Dogumenttia.
Tutkia kirjoitti:
Totuus on se, että Milvian sillan taistelu käytiin 312 ennen Kristusta, Vasta näkynsä merkin jälkeen, kun hän voitti taistelun, hän vapautti Kristityt pannasta. Eräät uskonnot koettavat muuntaa totuuden. Konstantin pysyi kuolemaansa asi aurinko-Jumalana. Tämä on virallinen tioeto. esimerkiksi Konstantinius ei mainitse yhtään mitää Kristityistä, ettei hän suututa Mithra uskovaisia, eikä hänen muistomerkkiinsä ole kirjoitettu yhtä ainiota mainintaa Kristityistä. Nämä puuttuvat tiedot löytyvät Rooman Latinalaisesta arkistosta. Konstantinius kuoli aurinko-Jumalana, mutta hän antoi Varhais Seurakunnalle kaikki omat Keisarilliset valtuutensa. Konstantin Jristityksi tulosta ei löyty yhtään virallista Dogumenttia.
Vai sillä tavalla... mutta mitäpä muuta merkitystä hänellä sinusta sitten oli kuin
tämä kristittyjen vainojen lopettaminen ja että "Konstantinus vaikutti kristinuskon kehitykseen myös kutsumalla koolle Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen, jossa areiolaisuus tuomittiin harhaopiksi." ????
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_SuuriKopittelija007 kirjoitti:
Vai sillä tavalla... mutta mitäpä muuta merkitystä hänellä sinusta sitten oli kuin
tämä kristittyjen vainojen lopettaminen ja että "Konstantinus vaikutti kristinuskon kehitykseen myös kutsumalla koolle Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen, jossa areiolaisuus tuomittiin harhaopiksi." ????
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_SuuriLISÄLAINAUS :http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_Suuri
Alkukesästä 312 Konstantinus marssi Galliasta Italiaan noin 8000 ratsumiehen ja 90 000 jalkaväkisotilaan voimin. 28. lokakuuta 312 Konstantinus kohtasi Maxentiuksen joukot Via Flaminian varrella Roomasta koilliseen. Eusebios mainitsee, että Konstantinus näki ennen taistelua taivaalla merkin, punaisen ristin, ja kuuli äänen: "Tässä merkissä olet voittava." Mulviuksen sillan taistelussa Konstantinuksen joukot kukistivat Maxentiuksen joukot täydellisesti. Maxentius oli itse kaatuneiden joukossa ja hänen päätänsä kannettiin keihään nokassa, kun Konstantinus valtasi Rooman. Kunnioittaakseen Konstantinusta Rooman senaatti rakennutti riemukaaren, joka on vieläkin nähtävänä Colosseumin lähettyvillä. Riemukaareen käytettiin vanhojen riemukaarten osia. Siihen kirjoitettiin, että Konstantinus oli voittanut jumalaisen johdatuksen avulla. Kristinuskoon ei viitattu.[4]
HUOM. ROOMAN SENAATTI RAKENNUTTI RIEMUKAAREN !!!!!!JA ETTÄ OLI VOITTANUT JUMALAISEN JOHDATUKSEN AVULLA JA ETTÄ KRISTINUSKOON EI VIITATTU !- Tutkia
Kopittelija007 kirjoitti:
LISÄLAINAUS :http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_Suuri
Alkukesästä 312 Konstantinus marssi Galliasta Italiaan noin 8000 ratsumiehen ja 90 000 jalkaväkisotilaan voimin. 28. lokakuuta 312 Konstantinus kohtasi Maxentiuksen joukot Via Flaminian varrella Roomasta koilliseen. Eusebios mainitsee, että Konstantinus näki ennen taistelua taivaalla merkin, punaisen ristin, ja kuuli äänen: "Tässä merkissä olet voittava." Mulviuksen sillan taistelussa Konstantinuksen joukot kukistivat Maxentiuksen joukot täydellisesti. Maxentius oli itse kaatuneiden joukossa ja hänen päätänsä kannettiin keihään nokassa, kun Konstantinus valtasi Rooman. Kunnioittaakseen Konstantinusta Rooman senaatti rakennutti riemukaaren, joka on vieläkin nähtävänä Colosseumin lähettyvillä. Riemukaareen käytettiin vanhojen riemukaarten osia. Siihen kirjoitettiin, että Konstantinus oli voittanut jumalaisen johdatuksen avulla. Kristinuskoon ei viitattu.[4]
HUOM. ROOMAN SENAATTI RAKENNUTTI RIEMUKAAREN !!!!!!JA ETTÄ OLI VOITTANUT JUMALAISEN JOHDATUKSEN AVULLA JA ETTÄ KRISTINUSKOON EI VIITATTU !Olen huomannut näitä todellisten tapahtumien kierreltyjä ja totuuden kieltäviä lausuntoja melkoinen määrä, koska Konstantin ei virka historiansa mukaan edes tuntenut Eusepiusta. Se mitä Kontantin näki oli vain kirkas valo ja valon keskellä hän näki Ristin. Tämän voiton kunniaksi hän vapautti Kristityt.Eikä hän kuullut mitään ääniä, vaan pelkän valon Kristin kanssa. Hän itse päätteli, että Kristittyjen Jumala oli antanut hänelle voiton. Näitä alkuperääisen sunnuntai seurakunnan arkistoista löytyy monia mitä ihmeellesempiä tarinoita. Muun muassa Konstantin kaste, jota ei koskaan tapahtunut.
Ainoa mitä Konstantin teki, että hän lahjoitti peritönsä aurinko-Jumalan seuraajien Jeesus uskoville. Näitä väärennöksiä on Kristillinen seurakunta väärällään, vain muodot hieman vaihtelevat. Virallinen totuuskin on tuotu julki. Konstantin jälkeistä historiaa seuratessaan ovat Konstantin jälkeiset Keisareilla ollut jo Kristillisiä sotilaita joukoissaan.Tämä paljastuu Englannissa Arkeologisten kaivausten perusteella. Siis nämä konstantin jälkeiset Keisarit pitivät Englantia hallussaan. - Kieliä
Tutkia kirjoitti:
Olen huomannut näitä todellisten tapahtumien kierreltyjä ja totuuden kieltäviä lausuntoja melkoinen määrä, koska Konstantin ei virka historiansa mukaan edes tuntenut Eusepiusta. Se mitä Kontantin näki oli vain kirkas valo ja valon keskellä hän näki Ristin. Tämän voiton kunniaksi hän vapautti Kristityt.Eikä hän kuullut mitään ääniä, vaan pelkän valon Kristin kanssa. Hän itse päätteli, että Kristittyjen Jumala oli antanut hänelle voiton. Näitä alkuperääisen sunnuntai seurakunnan arkistoista löytyy monia mitä ihmeellesempiä tarinoita. Muun muassa Konstantin kaste, jota ei koskaan tapahtunut.
Ainoa mitä Konstantin teki, että hän lahjoitti peritönsä aurinko-Jumalan seuraajien Jeesus uskoville. Näitä väärennöksiä on Kristillinen seurakunta väärällään, vain muodot hieman vaihtelevat. Virallinen totuuskin on tuotu julki. Konstantin jälkeistä historiaa seuratessaan ovat Konstantin jälkeiset Keisareilla ollut jo Kristillisiä sotilaita joukoissaan.Tämä paljastuu Englannissa Arkeologisten kaivausten perusteella. Siis nämä konstantin jälkeiset Keisarit pitivät Englantia hallussaan."Tutkia" - sinulla on tuo suomen kieli hieman hutara...
- Historian harrastaja
Mullviuksen sillan taistelu
http://www.tyrmistynyt.info/q/8mnxkfhqicuq6vy2.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1131818Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j551277Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html1501272- 49992
Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html126942Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä75896- 52824
Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi36807Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa62782- 56771