WPK-talon piharakennushanke SIIRTONA teklassa

Myllyojan koulun peruskorjauksen suunnitteluun varattu 100.000,00 jätettiin käyttämättä! ei siis ilmeisesti huvittanutkaan suunnitella kun oli jo joissain pöydissä suhmuroitu liikuntahalleista ja Sinilähdetaloista.
Kuitenkin on väitettu ilman suunnittelua ja kustannusarvioita, ettei koulua kannata korjata. Nyt vasta tehdään sitä suunnittelua, joka piti tehdä jo viime vuonna. Ei tainnut lasten eduksi koitua tämä hieno idea, jolla oli tarkoitus jättää suunnittelut tekemättä.
Kyllä on mätää politikointia ja valmistelua koko kaupunki pullollaan.

Kaupunkikuvatoimikunta, Heinolan kaupunki. Mikä on kaupunkikuvatoimikunnan kokoonpano ja tehtävänanto. Kaupunkikuvatoimikunta kokoontuu kaupungintalolla ja osoite on kaupungintalo. Lausuntoja on annettu muunmuassa kiinteistöpäällikön virkanimityksessä ja Paikkarin Torpan asiassa.

Ketkä ovat kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet? Sihteerinä toiminee kaupunginarkkitehti. Mikä salaseura kaupunkikuvatoimikunta oikein on, kun siitä eivät tiedä ainakaan asukkaat eikä toiminnasta ole minkäänlaista tietoa. Missä pöytäkirjat ovat nähtävissä ja missä lausunnot, jotka toimikunta on laatinut?

Heinolassa on kaupungin museon lisäksi kaksi erittäin arvokasta 1700-luvun rakennusta, taidolla entisöityna ja päättäjien vähäisestä arvostuksesta huolimatta vielä HEINOLAN YLPEYTENÄ. Suomessa harvinaisia ja harvinaisen hyvin säilyneitä arvokiinteistöjä. Kaupungin 175-vuotisjuhlavieraille voidaan esitellä 1700-luvun heinolalaista omaamista ja kulttuuria. Pihapiiri voitaisiin kunnostaa 1700-luvun henkeen? Pihapiirin kunnostamisesta on valtuustoaloite, jotaei ole toteutettu, kun pihapiiriin yritetään rakentaa kesäteatterin lipunmyyntitoimistona ja baarina toimiva uudisrakennus. Miten käy Heinolan arvokkaimpien kiinteistöjen, jos museotoiminnan sijaan käyttötarkoitus muuttuu ja uudisrakennus toteutetaan? Onko Taidemuseon ja WPK-talon tontti kaavoitettu kesäteatterin toimintoja tukevaksi ravintolaksi/lipputoimistoksi?

Heinolan taidemuseo, osoite Kauppakatu 4, Valmistumisvuosi n. 1830
Omistaja Heinolan kaupunki[

Heinolan taidemuseo aloitti toimintansa vuonna 1991 rakennuksessa, joka on valmistunut n. 1830. Rakennusmestarina toimi puuseppä Jacob Nygrén (1768–1836). Talon rakentajalle ominaisia piirteitä rakennuksessa ovat ruusu- ja laakerinlehtikoristeet. Talon ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä. Länsipäätyyn on joitain vuosia valmistumisen jälkeen lisätty osa, jossa toimi puoti. Rakennuksen kadunpuoleista julkisivua leimaavat komeilla päätykolmioilla, veistetyillä ruusu-laakerinlehtiaiheilla ja konsoleilla koristetut ikkunat. Niiden nykyinen ruutujako on peräisin 1800-luvun lopun korjauksesta. Julkisivua rytmittävät valkoiseksi maalatut pilasterit sekä nurkkia korostavat harkotukset. Sisäpuolen korjauksessa 1986 palautettiin huonejako alkuperäiseksi ja kuistin sisäänkäynti alkuperäiselle paikalleen. Kaikki puulattiat, jotka voitiin korjata, korjattiin. Ovet, ikkunat ja rintapaneelit maalattiin öljymaaleilla alkuperäisen savenharmaiksi. Salin ja päätyhuoneen kattojen alkuperäiset kattomaalaukset puhdistettiin ja täydennettiin. Sisätiloihin on myös jätetty muutamia puhdistamattomia alkuperäisiä kohtia sekä kattoihin että seiniin. Talon rakennutti perheelleen kauppias Aleksander Toropoff (1780–1852). Se myytiin 1916 Heinolan kaupungille. Sen jälkeen rakennus toimi Heinolan kaupunginhotellin matkustajahuoneina. Hotellikauden jälkeen talossa oli koululuokkia ja sitten teollisuustiloja. Rakennus korjattiin 1985–86, minkä jälkeen siitä tuli käsityöläistalo työhuoneineen ja myymälöineen.

Lääninkivalteri Aschanin talo, osoite Kauppakatu 3, Valmistumisvuosi n. 1785
Omistaja Heinolan kaupunki

Lääninkivalteri Aschanin talon ympäristö kertoo 1700-luvun lopun kaupunkitalomiljööstä ja Heinolan perustamisajasta. Talo valmistui 1780-luvun alussa Kymenkartanon läänin lääninkivalterin (poliisimestarin) perheen kodiksi. Mansardi- eli taitekattoisessa rakennuksessa on ollut alkuaan punamullalla sivelty pystyvuorilaudoitus ja ikkunaluukuilla varustetut 16- tai 4-ruutuiset ikkunat. Nykyinen keltamullattu vaakavuorilaudoitus sekä kuusiruutuiset ikkunat ovat peräisin 1840-luvun korjauksesta, joka on ollut talon viimeinen suuri korjaus. Silloin uusi rakennusjärjestys kielsi yhtä kerrosta korkeammat puutalot samoin kuin tulisijalla varustetut ullakkohuoneet. Samoin kiellettiin taite- eli mansardikatot. Tämän määräyksen mukaan talon taitekatto muutettiin satulakatoksi (harjakatto). Entisöinnin yhteydessä 1980-luvulla taitekatto palautettiin. Talo edustaa monin tavoin 1700-luvun Heinolalle tyypillistä rakennusta, jossa on ns. karoliininen pohjakaava: keskellä on sali, sivuilla kaksi huonetta molemmin puolin ja salin edessä eteinen. Ullakkokerroksen molemmissa päissä on kamari. Rakennuksen sisäpuoli on säilynyt lähes kokonaan 1700-luvun asussa lukuun ottamatta keittiötä ja eteistä. Huoneissa on kustavilaiset paperitapetit sekä marmoroidut rintapaneelit. Ovet ovat kolmepeilistä rokokootyyppiä, katot ja lattiat alkuperäiset.

Lääninkivalterin talo on Suomessa harvinainen sisämaan 1700-luvun kaupunkitalo. Sisustuksineen, ulkorakennuksineen ja puutarhoineen se kertoo nykypäivän ihmisille asumisesta ja elämisestä 1700-luvun Heinolassa.

Tulee olemaan hyvin pitkässä puussa, ennen kuin mitään pömpeleitä rakennellaan Heilin takapihalle.. Ainakaan veronmaksajien rahoilla.
Eivätköhän siitä pidä huolen ne, jotka uskaltavat valittaa :) Hyvä että heitä on.

Siitähän on sovittu jo silloin, kun kulttuurisihteeri ei saanut muutettua Galleria Lambertia kulttuuritoimistoksi ja kesäteatterin lipunmyyntitoimistoksi. Kaupunginarkkitehti on alustavasti arvioinut lipputoimiston kokoa ja kustannuksia pöytäkirjan mukaan. Hanketta valmistellaan salassa asukkailta ja hyväksytetään valtuustoryhmien puheenjohtajilla, minkä jälkeen rakentaminen voikin alkaa ja maksanee noin miljoona euroa. WPK-talon piha ei liene niitä helpoimpia rakennuskohteita isolle uudisrakennukselle. Pitäisikö taidemuseo purkaa, jotta kulttuuritoimistolle löytyisi parempi tila, jonne on käynti suoraan kadulta lippujen ostajia varten.

Iso perse tulee kalliiksi....

Ennenkuin täällä Heinolassa mennään ja pilataan kaunis pihamiljöö, niin kannattaa tutustua Toivolan Vanha piha-miljööseen Jyväskylässä. Löytyy netistä hyvä esittely. Se on saanut valtavan suosion, kesät ja talvet. Sieltä oppia ja fiksuutta hommien hoitoon ja matkailun edistämiseksi. Kyllä täältäkin löytyy isäntä ja emäntä sinne sitä vetämään, jos vain järkevästi tämä pihamiljöö hoidetaan.
Siinä teille mallia, millaiseksi voi samanlaisen rakennusympäristön kehittää ja rakennella, eikä vain yhtä lippukojua kaupungin keskeisimmälle paikalle.

Kannatan ideaa. Mars tutustumismatkalle Jyväskylään, ei minnekään Lontooseen. Upea pihapiiri täälläkin, miksi sitä ei hyödynnettäisi kokonaisvaltaisesti. Eihän se voi olla pelkästään pienen piirin leikkikenttä, käyttöön koko alue! Asiakkaathan ovat siellä jo valmiina, hopihopi mietintämyssy käyttöön.....ja kööri kohti Jyväskylää oppia hakemaan.

Vai miljuunan maksaa! Sillä hinnallahan saa jo koko alueen uuteen uskoon. Kannatan edellisiä ehdotuksia, kantsii mennä tuonne Jyväskylään vähän opintomatkalle, Tehtäköön oikea Heinolanhelmi siitä alueesta, siellä se kannattava toiminta on järkevää, jotta kaikki teatteriasiakkaat voivat kierrellä ja ostella tuliaisia. Kuten myös Mäntyharjullakin, pihamiljöö erilaisella tarjonnalla , antaa mukavan fiiliksen teatteri-illan lisäksi. Kantsii miettiä uudelleen, kannattaako hajoittaa tarjontaa ja tapahtumia liian kauas, esim. torille asti. Kaikella kunnioituksella..samaan pihapiiriin ne tapahtumat pitäisi keskittää. Eihän pelkkään lipunmyyntiin voi sijoittaa kamalia summia, paitsi jos jollain on omia rahoja, niin siitä vaan..

Näyttävä teatterilaiva kiertelemään tähän Heinolan vesille, ja siellä raikuvat musiikit ja hyvät tarjoilut! Kukahan sen idean toteuttaisi, ja johan sillä millillä saisi vallan komian laivan, ja kaupungilta oma kippari ja omat esiintyjät tai kesäteatterin sakki muutaman extra-reissun laineilla!! Ja komialla hinnalla, ei alella. Hyssyttelyt pois ja kunnolla repäiskää, jos on miljuunat käytössä. Laulellen laineilla, syöden ja tanssien, ja hieman tukkilaisromantiikkaa sekaan, niin hyvä tulee. Ei puutu kuin toteuttajat, ideoita riittää...Ja muulloinhan firmat voisivat sillä virkistyttää ja harjoittaa tyky-toimintaa, isot ja pienet..