Eli menimme eilne hakemaan pennun kotia kasvattajalta. Se kysyi että onko meillä talous kunnossa että voimme hoitaa koiran. No mieheni sanoi että joo on meillä varaa olen töissä. Itse sanoin että olen aina kotona että koiran ei tarvitse olla yksin.
Kasvattaja alkoi kyselee miksi olen aina kotona että olenko työtön. Siis mitä ihmettä miten se kasvattajalle kuuluu. Sanoin sitten että olen eläkkeellä. Eikö se ole vaan hyvä että koiralla on seuraa? Ottakaas kantaa, onko kaikki kasvattajat nykyää tälläsiä kyselijöitä, minua loukkaa...
Kasvattaja alkoi kyselee miksi olen aina kotona että olenko työtön. Siis mitä ihmettä miten se kasvattajalle kuuluu. Sanoin sitten että olen eläkkeellä. Eikö se ole vaan hyvä että koiralla on seuraa? Ottakaas kantaa, onko kaikki kasvattajat nykyää tälläsiä kyselijöitä, minua loukkaa...
Vastaukset 40
Vanhimmat
Niin paljon koiria otetaan hetken mielijohteesta,huonoihin oloihin ym.että hyvät kasvattajat vaan yrittää mahdolisimman tarkkaan ottaa selvän,mihin pentunsa myy.
Voipi olla,että joskus kysymykset tuntuu aika oudoiltakin.
Toisaalta,kenenkään ei ole pakko ostaa mistään.Aina vaihtoehtona on siis olla ottamatta,jos jokin mättää omasta mielestä...
No on tuo törkeää käytöstä, kuinka sairaan koiran möi kun pitää rahaa olla, että saa koiran hoidettua ? Olisin kyllä alkanut itse kyseleen että mihis sitä rahaa nyt niin älyttömästi tarvitsee nuorelle koiralle ? Ruoka ei maksa paljoa, kun barffia syöttää, rokotukset n. 50 euroa, matolääkkeetkään ei maksa paljon mitään jne.
möi.........????
mui myi möi ja mäi, kaikki sama asia XD
Ihan käytetty imperfektimuoto sanasta myydä. Eli myi tai möi... Alun perin kantasanana on ollut myödä
Syödä -- söi, lyödä-- löi, eikö vain. Mutta oikeakielistä on edelleen käyttää "möi", jos niin haluaa. Ehkä vähän katoamassa tämä muoto.
Jos se ei sinulle ole tuttu, olet mahdollisesti kovin nuori tai sitten en lainkaan ole lukenut kirjallisuutta.
Kyllä juu luulisi, että kasvattajalle olisi riittänyt se, että miehesi käy töissä, eikä rueta utelemaan mikset sinä käy ja mitä oikein teet. Eri asia lienee, jos olisit ollut yksin ostamassa pentua, niin olisi varmaan vielä enemmän tivannut syytä kotona olemiselle. Kovin moni kun ei kuitenkaan varmaan työttömille pentua myy, koska pelkäävät, että pentu jää huonolle hoidolle oletettavasti heikon taloustilanteen tähden. Se on kasvattajan vastuuta katsoa minne pennut lähtevät. Mutta älä suinkaan loukkaannu kasvattajan sanoista, kuten teillekin, niin kasvattajallekin pennun tulevaisuus on ensiarvoisen tärkeää.
Jos koiraa ei aliravita tai se ei joudu olemaan ilman riittävää ruokintaa ja rokotuksia heikon taloudellisen tilanteen vuoksi, kasvattaja voi aivan hyvin myydä työttömälle koiran eikä sillä ole oikeutta estää työtöntä ottamasta koiraa tai kieltää ottamasta vain sen perusteella, että on työtön, vaikka tottahan toki kasvattaja päättää, kenelle omat pienet karvapalleronsa myy....kuitenkin se on jokaisen aikuisen oma asia ja päätös, ottaako koiran vai pari, mikäli pystyy koirasta huolehtimaan ja hoitaa sen asianmukaisesti ja kouluttaakin sitä vähän....
Ja mun mielestä se ei kuulu suoraan sanottuna kasvattajalle pätkän vertaa, kuka ottaa koiran, jos koiralla on kuitenkin hyvät oltavat sillä ihmisellä ja se ihminen kasvattaa siitä yhteiskuntakelpoisen ja osaa käsitellä ja kasvattaa koiran oikein ja näin ollen ottaa sen rotuisen koiran, jonka kanssa oikeasti pärjää....
paitsi, että tietenkinhän se kasvattaja saa päättää, kenelle koiransa myy, mutta sen jälkeen, kun sen koiran omistajuus siirtyy sen ostajan nimiin, se ei siitä koirasta enää päätä, vaan sen uusi omistaja mun mielestä....
ajattelen näin, koska mua ärsyttää tuo ajattelumalli, että työttömät tai sossupummit ei sais ottaa koiraa ja kasvattajat kattoo oikein tarkkaan, kenelle koiran myyvät
eihän ihmisellä tietenkään saisi olla mitään iloa elämässä, ei koiraa, jos haluaa itelleen sellaisen elämänkumppanin ja kuitenkin huolehtii koirasta hyvin...
Siis eihän koira olekkaan mikään leikkikalu, joka hommataan vain, kun halutaan ja jonka voi hylätä, kun siihen on kyllästynyt, kun koiran ottaa, siitä on sitouduttava huolehtimaan asianmukaisesti ja kouluttamaankin sitä vähän, vaikka se ei nyt oliskaan maailman parhaiten koulutettu, mutta kuitenkin jonkin asteinen koulutus edes ja kasvattamaan siitä hyväluontoisen ja yhteiskuntakelpoisen turren, ettei anneta sen olla herra talossa, mutta kohdellaan kuitenkin hyvin-rakkautta ja rajoja....
mutta ei ihmistä pitäisi tuomita sen perusteella, onko se professori vai köyhä pummi :d
eikä se, että onko työtön vai korkeapalkkainen asianajaja kerro sitä, että ei olisi varaa maksaa koiran eläinlääkärikustannuksia, joillakinhan voi olla kunnon säästöt isompia menoja varten ja kuka nyt koiraa eläinlääkäriin vie, jos ei ole mitään tarvetta, rokotukset, leikkaukset sun muut välttämättömät, tarpeelliset käynnit on asia erikseen, mutta jos koiran vointi on hyvä eikä sillä ole mitään oireita tai vammoja, että tartteisi eläinlääkärillä käyttää katsastuttamassa, niin mitä sitä sinne turhaan viemään, turhaa rahan kulutusta....
ei koiraa pidä pitää kuin posliinipatsasta sentään
Ikään kuin se, että ihminen käy töissä, takaa sen, että se huolehtisi koirasta hyvin myös taloudellisesti....entäs ne, jotka ei hallitse omaa rahan käyttöään ollenkaan ja rahaa ei jää ollenkaan koiran ruokaan eikä pakollisiin eläinlääkärikuluihin, koira laiminlyödään kunnolla? semmosiakin ihmisiä on, valitettavasti....
ja mistäs kasvattaja voi ennakoida, miten koiran ottaja sen hoitaa sen jälkeen, kun koira on siirtynyt hänen omistukseensa, kun ei ole mikään ennustaja?
jokuhan voi antaa itestään kasvattajalle niin hyvän kuvan kuin mahdollista, mutta sitten, kun koiraparka siirtyy tähän uuteen kotiin, olot on aivan päinvastaiset....
siis on hyvä, että uudet koiran ostajat syynätään tarkkaan, mutta tuo, että on työtön, ei ole peruste sille, ettei voisi tai saisi koiraa ottaa ja ettei pystyisi siitä huolehtimaan, onpa välillä näinkin, että moni työtön huolehtii koirasta paremmin kuin jotkin töissä käyvät jopa taloudellisesti....meitä ihmisiä kun on niin moneen junaan mm. koiran omistajissa....;)
On hapannaamoja, nirppanokkia, leveilijöitä....hehheh.....on omakohtaista kokemusta...:)
että kyllä kasvattajan pitäisi muutkin seikat ottaa huomioon kuin se, että käy töissä, kun ei se ihmisestä miljonääriä tee saati hyvätuloista, jos työ on pienipalkkainen....
voihan olla, että joku työtön on ennen ollut töissä ja säästänyt ison summan kalliimpiikin mahdollisiin eläinlääkärikuluihin ja haluaa tarjota tessulleen niin hyvän elämän kuin mahdollista ja rakastaa koiraansa
miksi tuollainen ihminen ei saisi tai voisi ostaa koiraa kasvattajalta?
Itse ainakin kasvattajana myisin tuollaiselle ihmiselle koiran ilomielin ja mieluummin hänelle kuin sellaiselle töissä käyvälle, jolle koira on vain pelkkä elukka, ei lemmikki, jota rakastaa ja joka käyttää koiraa vain pienillä pissalenkeillä päivittäin eikä anna sille hellyyttä ja virikkeitä_
en tietenkään myisi myöskään sellaiselle, jolla ei ole varaa ostaa pitää koiraa ruoassa eikä varaa edes rokotuksiin yms muihin pakollisiin eläinlääkärikuluihin, mutta niinkuin me kaikki tiedetään, se, että joku on työtön, ei tarkoita sitä ja jos on varaa ruokkia koira riittävän monipuolisesti ja rokotuttaa se jne on sellaisella ihmisellä oikeus ottaa koira, edellyttäen tietenkin, että hoitaa sen hyvin....
joillekin, kun se koira on henkireikä ja he haluaa huolehtia siitä hyvin.....
Hyvää yötä kaikille....: ]
hyvät ihmiset ennakoida aina kaikki nämä typerät kysymykset. Ja sivuuttakaa niiden hölmöys armollisesti. Jos joku kysyy oletteko töissä niin sanokaa joo kyllä vain vaikka palkanmaksajanne olisi fatta. Jos ehtona on yhteydenpito niin sanokaa että sopii hyvin. Voihan sitä joskus sille jonkun kirjeen rustata jos huvittaa. Mitä noista typeryksistä mitään pulttia otatte. Kun raha on vaihtanut omistajaa, ja kuitti kädessä, niin sitten menoksi. Kitisköön mitä kitisee. Kaikille ei voi eikä tarvi olla mieliksi, mutta jos jotain haluaa niin mielistely auttaa. Nilkkejä on maa täynnään.
Niin,valitettavasti epärehellisiä ihmisiä on maailma pullollaan...
En ole koskaan ymmärtänyt tuota epärehellistä asennetta.Miksi ihmeessä se pentu on väen väkisin saatava sitten joltain,jos ei kasvattajan tyyli miellytä?Kun varmasti löytyy niitäkin,että kasvattajalle riittää,kun rahat on kourassa ja perävalot vilkkuu,muusta viis...
Oiskohan tämä tätä tyypillistä joidenkin itsekkyyttä vai mitä lie,että kyllä se pentu ollaan haluamassa mahdollisemman hyvältä ja hyvin toimivalta kasvattajalta,mutta silti ei haluta "vastineeksi" antaa edes sitä,että olisi rehellinen ja toimisi niinkuin kasvattaja haluaa.Varsinkin kun on kyseessä kasvattajalla nimenomaan pennun etu ja oman hyvän jalostustyön jatkuminen.
Mutta kerro ihmeessä,miksi pitää olla epärehellinen,KUN kenenkään EI ole pakko keltään ottaa?
Vastavirtaan nimimerkille.Toki kasvattajalta voi kysyä kaikkea,mitä asiaan liittyy,siis kasvatustyöhönsä ym.Hyvä kasvattaja kertoo mielellään.
Minulla on ollut muutamia vuosikymmeniä koiria ja olen koiraympyröissä pyörinyt.En ikinä muista ennen olleen näin paljon kodinvaihtajia syystä jos toisesta myytävänä,annettavana, saati eläinsuojelurikoksiaym.Nämä on niin kurjia juttuja,että kyllä se pistää hyvät kasvattajat tekemään kaikkensa,ettei omat kasvatit joutuisi huonoon käsiin.
vaikka niin että olet sopinut ottavasi tietyn pennun ja ajat toiselle puolelle suomea hakemaan sitä. On rahat plakkarissa ja joku alkaa siinä vaiheessa tehdä kuulustelua ja empiä että antaako vai eikö anna, niin kyllä siinä alkaa olla varmasti itse kukin jo raivon vallassa. Ja vähintään vituttaa raskaasti. Jopa vaikka saisikin sitten sen koiran.
Jos nyt haluaa tietää jotain, niin netti on täynnä tietoa ihmisestä. Hankkikoon luottotiedot.
kaksipippuinen juttu.koirankasvattaja kysyy luottotietoja,vaikka itse on velkasaneerauksessa.sellasiin kasvattajiin törmää aika-ajoin.
omalehmä ojassa
taloutensa itse sörkinnyt kasvattaja kuvitelmia ettei toiset ihmiset osaa raha-asioita hoidella.
Varmaan Myyntitulotkin pimittää ulosotolta?
törkeätä!
Eikö se ole petos tai jotain semmoista jos näin on käynyt?
Niin ja petoksia ei tehdä eikä pimeetä kauppaa ;)
Eiköhän yleensä kasvattajat kysy olelliset asiat jo ennen hakua.Että aika harvinaista on,jos vasta sitten...Empinen voi johtua siitäkin,että yystä tai toisesta näyttääkin siltä,että ei olekkaan varma,mihin menee,jos esim.näkeekin vasta ensikertaa.Esim.tulee ilmi jotain,mikä on oleellista,eikä tullut ennen esiin...
Esimerkkinä yksi tapaus,jossa koko perhe meni hakemaan koiraa,ja lapset pelkäsi hysteerisesti koiria ja emäntä inhosi...Eivät päässeet katsoman ennen,joten sovittiin,että käy pelkkä hakureissu.Selvisi,että vain isä perheestä koiran halusi,oikeasti...
Toisaalta itselle ei tule mieleen,mitä on sellaisia kysymyksiä,mihin ei voi vastata?Eiköhän liity kuitenkin siihen,että pentu pääsisi hyvään kotiin.Toki voi aina kysyä kasvattajalta,että miksi jotain kysyy.
Itse olen ainakin sitä mieltä,että epärehellisyys on aina huono juttu,eikä siihen ole oikeasti tarvetta.Kyllä se on kummankin etu,että tullaan toimeen kasvattajan kanssa,varsinkin jos kasvattajakin sit haluaa.Ainahan se on mukavampi ostajallekkin,kun sitten voi ongelmissa kysyä kasvattajalta neuvoja.
Kasvattajien kandee MYÖS pysyä totuudessa ,eikä sepitellä valheita toisista koirien omistajista ja kasvattajista.Ethän itse semmoiseen syylisty?
Pentunne on kyseisen kasvattajan suurella vaivalla ja vastuulla saama aikaansaannos. Tietysti hänelle on tärkeää, millaiseen kotiin/millaiselle omistajalle oman koiransa pentu päätyy. Ehkä et itse tajua sitä, koska et vielä ole itse kasvattaja ja kiintynyt kasvattamiisi koirannpentuihin. Kasvattaja toimi aivan oikein.
Entä jos koiraa ostava haluaa tietää tarkemmin kasvattajan taustaa. Netistä kun ei aivan kaikki tule ilmi. Kunnon ostaja haluaa tietää muutakin kun sen kasvattajan "hienon" kennelnimen.
Siinä tapauksessa kasvattaja tietysti on velvollinen vastaamaan jokaiseen pennunostajan kysymykseen rehellisesti. Jos ei vastaa, ei häneltä kannata pentua hankkia, ainakaan minun mielestäni. Aivan samoin kuin myydä koiranpentua sellaiselle ihmiselle, joka ei vastaa kasvattajan esittämiin kysymyksiin.
Ilmoita kasvattaja verottajalle.
Paljonko maksoit veroa ostamastasi koirasta?
Saitko kuittia?
Pienkasvattajan ei tarvitse maksaa veroja ja harvalla on plus puolella kasvatus .Kustannukset, koiran emän hankinta ,ylläpito ,astutus , rekisteröinti kennelliittoon, mahdollinen keisarinleikkaus ym kuluja. Mieti ennen kuin puhut veroista.
Rakkaudesta koiriin minä ainakin kasvatan ja haluan ehdottomasti tietää tarkkaan koiran tulevan perheen. Myyn vain vakavaraisille rakkaita pentujani
tarkoittaa yleensä sitä että aikuiset henkilöt käyvät työssä. Kodin ulkopuolella. Joten aikaa koiralle ei ole. Oletko miettinyt että siitä johtuisikin se miksi niitä kodinvaihtajia sitten onkin niin paljon? Kun sille ihanalle sessellesi jonka olet rakkaudella kasvattanut, ei olekaan enää aikaa...
Voihan nekin teettää pennut kuten sinäkin eli hankkia koiransa pennutusta varten!!!!
Ei kaikki hae kotikoiraa ja saa takaisin rahat joilla hankkia koiran niinkuin sinäkin.
Kasvattaja taitaa olla tosi fiksu ja kokenut! Valtava määrä koiria vuosittain päätyy avio-tai avoerokoiriksi, joskus lopetuspiikillekin eron jälkimainingeissa. Eli nyt miehesi maksaa viulut, ja hienoa että voit olla koiran kanssa paljon. Mutta jos ero tulee ja koira jää sinulle, tilanne muuttuu radikaalisesti.
Hatun nosto tälle kyseiselle kasvattajalle !!!! Koiran ostohinta on pieni osa tulvista kuluista.
Jos täyteen hintaan on koiraa ostamassa niin siihen ei mitään kuulusteluja enää kaipaa. Tyytyköön rahoihin jotka saa ja pitäköön hyvänään.
Niin mien kasvattajat pärjää koirakulujensa kanssa toisin kuin ihmiset jotka hankkii koiran käyttää sen kuluihin rahoihin muttei teetäkään pentuja..huuh
Jokaisen kannattaisi teettää yksi pentue niin saisi kaikki kulunsa katettua. Myös tulevia koiramuonia ja lääkärimaksuja ja kaksi pentuetta niin saa todella puhdasta voittoa joka ei mene koiraan enään ollenkaan eli ihan turhaa kysyä rahaasioista kun aina voi teettää pennut jos sikseen käy. :)
Jos minä olisin kasvattaja , olisin enemmän ku mielissäni että eläkeläinen ottaa koiran, sille on aina seuraa. Nykyään annetaan koiria pois sentakia ku ei enää jakseta sitä työn ja perheen ohessa, eläkeläisellä on aikaa ja sitä minä arvostan.
Toki on hyvä että kasvattaja on kiinnostunut, mutta mielestäni ei tarvitse alkaa urkkimaan, pelkkä kysymys että onko teillä taloudellisesti kyky maksaa koiran kulut olisi riittänyt.
Jos ei halua tuollaisiin vastata, niin pakko ei ole sitä pentua ottaa. Sama juttu kasvattajalla, hälläkään ei ole mitään velvollisuutta vastata kaikkiin kysymyksiin mitä pennunottajat kysyy, voi olla vastaamatta, päättäköön pennunottajat sitten haluaako pentua tai kasvattajakin voi kieltäytyä myymästä.
Eläkeläinenkin voi olla monesta syystä, jos on vaikka vakavia mielenterveysongelmia tai kuolemantauti, niin ei sellaiselle mielellään omia eläimiään myy. Ihan liian usein se mielenterveysongelma pahenee ja ihminen sekoaa totaalisesti ja siinä sitten kärsii se koira. Tietenkään aina ei noin käy, mutta VOI käydä.
pitää, tyytyköön siihen että saa elukkansa myödyksi ja maksakoon veronsa tai olkoon maksamati. Pitäsköhän näille elukkakauppiaille tehdä kanssa eettiset säännöt siitä mitä asiakkaalta on sopivaa kysyä ja mitä ei? Sää esimerkiksi on sellainen luotettava puheenaihe josta keskustelemisesta kukaan tuskin pahastuu. Henkilön yksityisasioiden, kuten varallisuuden, perhesuhteiden tmv. kysyminen sen sijaan erittäin huonoa käytöstä.
Ymmärrän täysin miksi kysyi noin! Voin vaan itse kuvitella, jos kasvattaja olisin, että miten tarkkaa valitsisin pennuille kodit eli kyseinen kasvattaja vaan tahtoi tietää onko teillä rahaa koiran hoitoon. Koiraan hoitoon kun sisältyy muutakin kuin ruoka.
Toisaalta ei se ihmisen taloudellinen tilanne kerro kaikkea koiran hoidosta.
esim. Itselläni 2 koiraa nämä kulut vuodessa yhteensä:
- toisella koiralla ruoka-allergioita jonka takia syövät allergia ruokaa ja lihaa: yhteensä n.120 e /kk eli vuodessa n.1480e
- kummallekkin rokotukset vuodessa: yhteensä n. 140e
- muut eläinlääkäri kulut: yhteensä n. 100e-400e
- toinen koira on käyttökoira ja harrastukseen menevät kulut (matkat) vuodessa: n. 4000e
Hui, nyt vasta itsekin tajusin miten paljon nuo tekevät, mutta minkä sille mahtaa.
Asutko jossain ulkomailla, jos koirat pitää joka vuosi rokottaa ja rokotteet on vielä noin kalliitakin? Eikö kennelyskä-rokote ole ainoa joka tulisi uusia joka vuosi jos sen haluaa pitää voimassa?
Mikset kysy meneekö koira jatkojalostukseen jos rahat ei riitäkään koiran ylläpitoon tai muuten jos haluaa teettää?
Koirat voi olla menoerä tai sitten tuottoisa. :)
Ei se rakettitiedettä ole se pennutus ja jos ottaa kunnon kasvattajalta joka teettää itsekin pennuillaan uusia pentuja (tai antaa sijoitukseen sisaruksia)niin ne on varmoja pentuja jatkojalostukseen. Kysyin sijoituskoiraa ja rodun hyvää mainetta niittänyt kasvattaja sanoi minulle kun kysyin entä jos koirasta löytyy häikkää eikä kannata teettää pentuja niin ihan sama sillä teetetään kun menee sijoitukseen..just just
suomessa koirat rokotetaan 3 v välein ja minun koirani syö yhen raksu pussin kk jonka hinta 30e. ja madotuksetkin on aina 3 v välein, ja työtön olen ja omistan 2 koiraa ja hyvin pystyn isot koirani elättää :)
Pistä paremmaksi:madotukset tulee tehdä vähintään 2 kertaa vuodessa!
Minustakin kasvattajalla on oikeus tiedustella minkälaisiin koteihin pennut menee, joten voi kysyä onko ostajat töissä ym. Kuitenkin nämä kysymykset tulee esittää siinä vaiheessa, kun ostajat ovat tiedustelemassa pennuista tai katsomassa niitä ennen luovutusikää, ei enää siinä vaiheessa, kun pentu on maksettu ja sitä ollaan hakemassa kotiin. Sitten on vähän myöhäistä alkaa epäröidä.
Koiraa ei tule madottaa säännöllisesti ja varsinkaan samalla matolääkeellä siitä tulee resistanssi lääkkeelle ja sen antaminen on turhaa, koiralla tulee myös olla tietynlaisia matoja. Näin on eläinlääkärimme sanonut ja sanonut myös että riittää että madotan koirani aina ennenku tuon ne rokotuksiin! Ja eläinlääkäri sanoi että minulla ei hätää kun matoja ei kumminkaan ole ja ulosteestahan sen näkisi ja sen pystyisi nopeasti korjaamaan. En ala turhaan antaa lääkkeitä. Ja vaikka antasikin sen 2x vuodessa madotuksen ei se 40e vuodessa minun talouttani kaataisi. Äitini ei ole antanut ikänä koirilleen matolääkkeitä ja porskuttanut 15 ja 16v ilman matoja ;) kukin tyylillään. Jos koira elää elämää jossa sitä seurataan esim että ei syö raatoja niin no worries.
Juu en minäkään madota liian usein ettei ole haitaksi. Rokotuksissa on vaihdellut nuo näkemykset ja mennyt sen mukaan joihinkin harrastuksiin vaaditaan voimassaolevat rokotukset. Aiemmin rokotutin usein (käytäntö silloin)ja sitten harvemmin. Nykyään käytäntö suosii hieman harvempaa ja vanhempaa koiraa ei suositella rokotuttavan enään liian usein koska vastaaineet jo muodostunut.
Myöskään punkkipantoja en käytä koska haitallisempia kuin varsinaiset punkit...ellei käy todella huono tuuri. Pannat rasittaa munuaisia maksaa ja se hinta näkyy kun koira tulee vanhaksi. Myrkky kenenkään iholla ei ole terveellistä ja varsinkin pienemmät koirat kärsii tai herkät..
Hyvä hoito muodostuu peruasioiden ymmärtämisestä
Lisään vielä että itsekin olin työtön ja koirallani ilmeni epilepsia..johon vaati verikokeet ja lääkkeet. Sairasteli paljon muutenkin.
En ollut ottanut vakuutusta ja se ei olisi kattanut ikinä noita summia koska kertyi pienistä kertamaksuista. Mutta minulla on /oli vararahasto koiraa vartensatunnaisiin lääkärikuluihin. Trimmit hoidin itse.
Koiralleni tuli myös valeraskaus ja stressaantui lisää joten leikkautin että pääsee normaaliksi ilman hormonivyörytystä. Sekin meni vararahastostani jonka olin laittanut sivuun työssä ollessani.Se auttaa myös muissa äkillisissä menoissa. Vakuutukset on kalliita ja minulla toimi hyvin tämä systeemini.
Edellisestä koirasta ei tullut kuin ihan lopussa kun leikkautin syövän takia. Muuten terve. Tärkeätä olisi työttömän ottaa suht terve rotu niin ei tule äkillisä kuluja niin suurella todennäköisyydellä. Ja tenttaus menee silloin toisinpäin..onko terveet hyväluonteiset vanhemmat, sisäsiitosprosentti, onko suvussa sairauksia onko lonkat ok etc..
Mutta eiköhän koiran ostaja itse valmentaudu myös eläimen hoitokuluihin.
Aikas törkeää minusta eihän tuo kuulu heille taloudelliset asiat muuta kuin pennun maksuista..
Koiranpidon kysymykset esitettävä hienovaraisesti ja tärkeintä on että tietää minkä rodun ottaa ja miten on varautunut sen haasteisiin ja on rahaa maksaa pentu.
Itse en uskalla kysellä pennusta puolestaan kun kasvattajapiirit on pieniä ja sana kulkee :(
Viimeksi ohimennen kasvattaja sanoi nartun olevan terveen mutta hieman kiukkuinen. No miten siihen reagoisi..Yhdellä kasvattajalla monta hintaa eri paikoissa..joissakin alensi pennun hintaa toisessa ei..? Yksi vaatikin peräti kaksi pentuetta sijoituskoirastanasa, yksi ei teetättänyt lonkkakuvia yksi vaatii saman hinnan vaikka pentu on ei jalostukseen etc..Aina jotain kummallisuuksia joista ei kehtaa kysyä.. :( Ja olenkin nyt laittanut asian jäihin kun en uskalla ottaa pennuttajiin yhteyttä.
ota sekarotuinen. Sellainen perinteinen maalaispystykorva, niin saat melkoisen todennäköisesti terveen koiran. Lisäetuna edullinen hinta, eikä "kasvattajat" kysele turhia eivätkä juorua asioistasi pitkin kyliä. Mitä suotta ressaat itseäsi turhaan?
Ja jos haluat tietyn rotuisen, niin ota aikuinen kodinvaihtaja vastuuntuntoiselta omistajalta. Silloin kuulustelu muuttuu sinun oikeudeksesi.