Onko minun syömisongelmani yleisessä tiedossa? Olen vaan ruvennut epäilemään, että porukka tietää ja että se on yksi juoruilun aihe, kun en ole paikalla. Ei se mitään, kunhan ette tuomitse. Näille asioille on monta syytä, enkä halua että minua pidetään ulkonäkökeskeisenä nirppanokkana, jollainen en ole. Menneisyys on asia, jota piilottelen hyvästä syystä.
Kyllä minä voin kertoa, jos kysytään suoraan, mutta selän takana spekulointi on ikävää. Ja vihjailu.
Kyllä minä voin kertoa, jos kysytään suoraan, mutta selän takana spekulointi on ikävää. Ja vihjailu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ollaan tietoisia kyllä..
lopeta miettiminen, sulle itsellesi tulee enemmän paha mieli.
Piristy, sulla on syy elää ja huolehtia itsestäsi, sinä itse.
Pahemmassa jamassa tuskin olet ollut kuin minä ja kerron, SULLA ON TOIVOA.
Palsta sekoittaa vain enemmän ja valmiiksi haurasta mieltä. Toivon mukaan joku uskaltaa tulla sua halaamaan ja jos halaa, niin ota siitä aivan kaikki irti.
Mukavaa kevättä ja olet tuollaisena hyvä. Älä läiky yli.
Kiitos ja mukavaa kevättä sinullekin. En onneksi enää paina 25 kg kuten joskus aiemmin. Olin kävelevä zombi, enkä voinut hyvin. Olen nykyäänkin hoikka ja myönnän, että syömiseni ei ole vieläkään terveellä tasolla, eikä ehkä koskaan tule olemaan. Olen kuitenkin taistellut tieni ylöspäin ja takaisin elämään. Ja yritän parhaani mukaan tehdä elämästäni hyvän.
En halua ahdistaa ihmisiä avaamalla menneisyyttäni, kun minä en pysty aina itsekään kestämään niitä asioita. Vastaan kyllä, jos kysytään. Muuten olen hiljaa ja keskityn mukavampiin asioihin.
Jokaisella meistä on omat heikot kohtansa ja murheensa, eikö vaan?
Halusin vaan kirjoituksellani sanoa, että ihmistä ei kannata tuomita eikä asioista kannata vetää johtopäätöksiä, jos ko. ihminen ei ole saanut edes tilaisuutta selittää.
Etkö tiedä, että se sinun haavasi, on jonkun mielestä kaunis? Oman haavani tunnustettua, elämässäni on enää vain luotettavia ja rehellisiä ihmisiä. Ja tämä oma haavani on alkanut kiinnostaa muita, olen vahva. Niin sinäkin, kun vain tajuat sen.
Itseasiassa olet vain halunut tulla alitajuntaisesti näkyväksi. Tiedän. Liian kilttinä oleminen on vaikeaa, mutta me olemme juuri niitä enkeleitä, ja meille EI saa tapahtua enää mitään ikävää.
Me olemme ne kasvot, joissa on totuus ihmisestä. Meillä on ne silmät, jotka kiinnostaa ja pelottaa, niissä on totuus.
Mutta muista meissä haavoittuneissa, toipuneissa ihmisissä on se soturin sydän.
Ja harvat sen saa. Voin onnitella jo etukäteen, ymmärrät vielä mitä tarkoitin.
Olemme yksin murheinemme, mutta meidän tulee kääntää ne voitoksi. Olet varmasti kaunis, koska sielusi on elävä.
Kirjoitat kauniisti. Liika kiltteys, kenties sitä kautta koetut traumaattiset tapahtumat, ne jättävät jälkensä, mutta kuten kirjoitit, ne tekevät ihmisestä myös vahvan.
Olen ajan saatossa oppinut huomaamaan nuo "haavoittuneet" ihmiset joukosta. He ovat yleensä niitä, joita ei ymmärretä tai joita pidetään jollain tapaa hankalina ihmisinä. He ovat myös usein niitä, joiden ystävyyttä ei niin vain voiteta omaksi.
Se, että jonkun "vika" näkyy ulospäin, saattaa hämmentää tai pelottaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisen mörönkin sisällä asuu loppupeleissä ihminen, joka tuntee.
Kunpa kaltaisiasi olisi enemmän....ehkä minäkään en silloin olisi niin yksinäinen.
Ap olipa koskettava kirjoitus. Se on totta meitä elämässä haavan saaaneita ei koeta jollain tapaa ystäviksi. Maailma kaipaa enemmän kaltaisiasi jotta tämä olisi meille parempi paikka elää ja olla. On helvetin typerää edes vihjasta siitä asiasta josta voi mennä kysymään suoraan.