Mitä tehdä?

En tiedä miten tämä viesti pitäisi aloittaa ja tuntuu oudolta jakaa tälläinen asia täällä, mutta tarviin apua ja neuvoa, itse en tiedä enään mitä tehdä. Kysessä on 15 tytär joka on kärsinyt masennuksesta ja paniikkihäiriöistä nyt jo 5 vuotta. Kaikki alkoi ala-asteella kun hän aloitti uudessa koulussa ja joutui koulukiusatuksi. Kiusaaminen oli fyysista ja henkistä ja me tehtiin parhaamme, että se saatais loppumaan mutta mikään ei tehonnut. Ala koulun päätyttyä kun tyytö aloitti ylä-asteen asiat alko menemään jo taas vähän paremmin mutta ne vanhat arvet oli vielä tuoreita ja hankaloitti normaalissa ryhmässä olemisen. Nyt vajaan vuoden kaikki on mennyt todella tajusti alaspäin ja tyttö on henkisesti ihan loppu hän puhuu jatkuvasti itsensä tappamisesta ja kuinka ei jaksa enään edes yrittää. hän ei syö mikä ollaan huomattu, syö päivässä välillä vain yhden pienen palan leipää ja väittää ettei ole nälkäinen, ollaan saatu puheluita kouluterveyden hoitajalta painon nopeasta putoamisesta joka on enään vain 44kg ja pituus sen 166cm, myös tytön viiltely tuli selville terveydenhoitajan kautta, hän on myös ilmoittanut näkevänsä asioita joita ei enään myöhemmin siinä paikalla ole, ja monta kertaa oon häne yllättänyt puhumasta itselleen ihan niinkuin sielä olisi MYÖS JOKU MUU......ollaan parhaamme mukaan oltu tukena ja juteltu asioista ihan rauhallisesti ja kehotettu tulla juttelemaan jos tekee mieli viillellä tai on paha olla mutta hän pitää kaikki tunteet yleensä sisällään...Hän käy terapiassa kaksi kertaa viikossa ja käytössä on myös mieliala lääkkeet...Tästä sivusta seuratessa tulee sellainen olo, että olis maailman surkein vanhempi kun tuntuu ettei pysty auttamaan...Halutaan hänen paranevan, mutten usko, että se kotona voi enään onnistua?
361
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

On luonnollista että tuollaisessa tilanteessa kokee että pallo on hukassa, kokee itsensä avuttomaksi. Sy ei ole teissä ja olette tehneet kaiken mahdollisuuksienne rajoissa. Eikö tytärtä voisi saada nyt osastolle jos hänellä' on syömättömyys ja itsetuhoaiheet.
Monelle nuorelle koulukiusaaminen on kova kokemus.Yritän kantaa teitä rukouksin. Jumalalle on kaikki mahdollista. Kaikki voi kääntyä vielä hyväksi.

Äänestä

Kuullostaa kovasti siltä että tyttäresi tarvitsisi enemmän apua kun mitä te pystytte kotona antamaan. Osastohoito tulisi varmaan kyseeseen nyt. Oletteko puhuneet psykiatrin kanssa? Itsetuho puheet tulisi ottaa hyvin vakavasti. Hän ei enää pärjää kotona. Auttakaa häntä tuetumman hoidon piiriin. Tyttäresi on vielä nuori ja tulee ihan varmasti voimaan paremmin, kunhan saa enemmän apuja. Voimia koko perheelle!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Neuvoton äiti kirjoitti:

En tiedä miten tämä viesti pitäisi aloittaa ja tuntuu oudolta jakaa tälläinen asia täällä, mutta tarviin apua ja neuvoa, itse en tiedä enään mitä tehdä. Kysessä on 15 tytär joka on kärsinyt masennuksesta ja paniikkihäiriöistä nyt jo 5 vuotta. Kaikki alkoi ala-asteella kun hän aloitti uudessa koulussa ja joutui koulukiusatuksi. Kiusaaminen oli fyysista ja henkistä ja me tehtiin parhaamme, että se saatais loppumaan mutta mikään ei tehonnut. Ala koulun päätyttyä kun tyytö aloitti ylä-asteen asiat alko menemään jo taas vähän paremmin mutta ne vanhat arvet oli vielä tuoreita ja hankaloitti normaalissa ryhmässä olemisen. Nyt vajaan vuoden kaikki on mennyt todella tajusti alaspäin ja tyttö on henkisesti ihan loppu hän puhuu jatkuvasti itsensä tappamisesta ja kuinka ei jaksa enään edes yrittää. hän ei syö mikä ollaan huomattu, syö päivässä välillä vain yhden pienen palan leipää ja väittää ettei ole nälkäinen, ollaan saatu puheluita kouluterveyden hoitajalta painon nopeasta putoamisesta joka on enään vain 44kg ja pituus sen 166cm, myös tytön viiltely tuli selville terveydenhoitajan kautta, hän on myös ilmoittanut näkevänsä asioita joita ei enään myöhemmin siinä paikalla ole, ja monta kertaa oon häne yllättänyt puhumasta itselleen ihan niinkuin sielä olisi MYÖS JOKU MUU......ollaan parhaamme mukaan oltu tukena ja juteltu asioista ihan rauhallisesti ja kehotettu tulla juttelemaan jos tekee mieli viillellä tai on paha olla mutta hän pitää kaikki tunteet yleensä sisällään...Hän käy terapiassa kaksi kertaa viikossa ja käytössä on myös mieliala lääkkeet...Tästä sivusta seuratessa tulee sellainen olo, että olis maailman surkein vanhempi kun tuntuu ettei pysty auttamaan...Halutaan hänen paranevan, mutten usko, että se kotona voi enään onnistua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu