Eli olen 25 vuotias nainen, olen jotenkin todella väsynyt itseeni, olen todella hankala luonne.. Oon todella ujo, introvertti, epäsosiaalinen ja arka. Uusien kaverisuhteiden luominen ontodella vaikeaa, minulla on vain pari todella hyvää ystävää ja välillä heidänkin seurassaan on kolmas pyörä olo... Toinen heistä seurustelee ja toinen on todella läheinen suurinpiirtein samanikäisen siskon kanssa.. On jotenkin turha olo.
En ole ikinä seurustellut, olin vähän aikaa sitten ensimmäisen kerran treffeillä, koko treffien ajan ahdisti ja odotin vain että ne olisivat ohi. Haluan kyllä parisuhteen, mutta heti kun se tulee mahdollisemmaksi niin alan pelätä ja minua alkaa ahdistaa..
Olen ollut nyt lähiaikoina väsynyt vaikka nukkuisin yöllä, ja jos aamulla on aikainen herätys niin en meinaa millään saada unta, loppujen lopuksi saatan nukkua max 4 tuntia.. Muutenkin en mene nukkumaan kuin joskus 2 aikaan yöllä vasta kun olen todella todella väsynyt.. En tiedä miksi.. Minulle on myös todettu kolmisen vuotta sitten sydämen lisälyöntejä... Olen tavallaan jo tottunut niihin mutta siis eivätkö nekin kero että kaikki ei ole kunnossa? Niitä on nyt taas ollut enemmän...
Itseluottamus mulla on myös ihan nollissa, en luota itseeni yhtään enkä pidä itseäni minään, olen vain ruma, lihava ja laiska paska, joka ei osaa mitään..
En oikein tiedä mitä tekisin, olen vain väsynyt itseeni ja elämääni, ahdistaa, elämä ahdistaa.. En tiedä mitä tekisin, lääkärille soittamisestakin epäröinkoska ajattelen että muilla on vielä pahemmin asiat ja että ei tämä ole niin tärkeää ja ettei ne kuitenkaan ottaisi minua tosissaan... En usko että osaisin/pystyisin edes puhmaan näistä asioista kellekään, enkä halua itkeä muiden nähden... Auttakaa, tuntuu kuin olisin umpikujassa itseni kanssa...
En ole ikinä seurustellut, olin vähän aikaa sitten ensimmäisen kerran treffeillä, koko treffien ajan ahdisti ja odotin vain että ne olisivat ohi. Haluan kyllä parisuhteen, mutta heti kun se tulee mahdollisemmaksi niin alan pelätä ja minua alkaa ahdistaa..
Olen ollut nyt lähiaikoina väsynyt vaikka nukkuisin yöllä, ja jos aamulla on aikainen herätys niin en meinaa millään saada unta, loppujen lopuksi saatan nukkua max 4 tuntia.. Muutenkin en mene nukkumaan kuin joskus 2 aikaan yöllä vasta kun olen todella todella väsynyt.. En tiedä miksi.. Minulle on myös todettu kolmisen vuotta sitten sydämen lisälyöntejä... Olen tavallaan jo tottunut niihin mutta siis eivätkö nekin kero että kaikki ei ole kunnossa? Niitä on nyt taas ollut enemmän...
Itseluottamus mulla on myös ihan nollissa, en luota itseeni yhtään enkä pidä itseäni minään, olen vain ruma, lihava ja laiska paska, joka ei osaa mitään..
En oikein tiedä mitä tekisin, olen vain väsynyt itseeni ja elämääni, ahdistaa, elämä ahdistaa.. En tiedä mitä tekisin, lääkärille soittamisestakin epäröinkoska ajattelen että muilla on vielä pahemmin asiat ja että ei tämä ole niin tärkeää ja ettei ne kuitenkaan ottaisi minua tosissaan... En usko että osaisin/pystyisin edes puhmaan näistä asioista kellekään, enkä halua itkeä muiden nähden... Auttakaa, tuntuu kuin olisin umpikujassa itseni kanssa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pyörit koko ajan negatiivisuuden ympyrää. Olet vielä nuori ja kun kohtaa tyypin, jonka kanssa alkaa synkata, niin saat itseluottamusta ja rohkeutta. Eiköhän sinunkin kohdalla suurin ongelma on pään sisässä: et ole noin mitätön kuin kuvittelet. Kun itsetunto on heikko, niin käyttäytyy sen mukaisesti.
Oletko töissä, opiskelemassa vai työttömänä?
Ehkä jokin terveyskeksuslääkäri ei ole sinun tilanteessa paras auttaja. Saisitko lähetteen psykiariselle polille ym.
Yritä ajatella itsestäsi ja elämästäsi joka päivä muutama hyvä asia ja älä anna sijaa noille vähättelymielikuville. Asenteet vaikuttavat käytökseen.
Hei,
haluaisitko kirjoitella minulle?
Olen saman ikäinen kuin sinä ja kokemukset täsmäävät myös minuun.
Olen töissä.. Sielläkin ongelmia kun en luota itseeni yhtään.. Mietin työpäivien jälkeen todella pitkään että tuliko kaikki tehtyä ja lukitsinko varmasti kaikki jne jne.. Ahdistaa siis silläkin saralla...
Miten sellaisen lähetteen voi saada muuta kuin terveyskeskuslääkärin kautta..
Sulla on heikko itsetunto, niinku mullakin.. Ei ihme jos ei jaksa elämää ja asiat tuntuu vaikeilta.. Itse tiedostan että aitojen ystävien puute on ehkä suurin tekijä, mutta en osaa tehdä asialle mitään, kun en osaa enkä kykene luomaan ihmissuhteita.. Koska mikään työnteko tai urheilu, perheenkanssa vietetty aika ei korvaa sitä puuttuvaa asiaa.. Omalla kohdalla parisuhde riitti pitkäksi aikaa täyttämään sen tyhjiön elämässän mikä puuttui, muttei sekään tuonut lopullista vastausta tähän onnettomuuteeni, "yksinäisyyteeni"..
Tutustuisin mielelläni muihin samassa tilanteessa oleviin..