Näin kerran koulun lämmönjakohuoneessa kaksi isoa, samankokoista kalvopaisunta-astiaa. Olivat molemmat toiminnassa ja yhtä uusia, ei kovin vanhoja. Olen myös kuullut että järjestelmässä voi olla 2 ERIKOKOISTAKIN pönttöä, kunhan vaan esipaine on sama. Mikä tarkoitus kahdella astialla on? Onko tämä vaan varotoimi että jos toinen pettää niin toinen on varalla?
Miksi kaksi kalvopaisunta-astiaa?
ihmetyttää
12465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kaksi astiaa saattaa sopia paremmin kuin yksi iso ja hintakin voi olla pienempi. Vaihtotyö on helpompi.
Tuota epäilinkin että jos ovista ei meinaa yksi iso astia mahtua, toinen kun otetaan mukaan niin ei tarvita niin isoa yksittäistä astiaa. Mutta onkohan tähän muita syitä. Ja voiko tosiaan olla kaksi erikokoista astiaa? Eikö ole vaarana että toinen jos on selvästi pienempi astia, niin menee ikäänkuin tyhjäksi lämpimillä keleillä?
Voi olla vaikka kymmenen erikokoista astiaa. Esipaine määrää miten säiliö toimii.
Mitä se haittaa vaikka toinen olisi täynnä tai tyhjä? Vain sillä on merkitystä että laajentuva vesi mahtuu astioihin.
No luulisin verkostopaineen vähän tipahtavan jos toisen/yhdenkin astian toiminta-alue ei riitä, ja kai verkostoon voi tässä tapauksessa joutua ilmaakin jotain kautta? Vaikka laajeneva vesi mahtuisi nipinnapin astiaan, pitäisi sinne vähän varaakin jäädä ettei sitten esim. järjestelmän ollessa mahdollisesti kylmänä kesäaikaan pääse taas ilmaa verkostoon, kun kalvon toiminta-alue ei riitä.
No, muuttuuhan se paine jokatapauksessa.
Ja tottakai sitä toiminta-aluetta täytyy olla riittävästi. Mutta en näe mitään syytä sille miksi kaksi säiliötä olisi olennaisesti huonompi kuin yksi isompi. Ja jos nyt toinen säiliö tyhjenee tilapäisesti, niin entä sitten? Jos staattinen paine pysyy sellaisella tasolla että verkoston ylimmissäkin osissa säilyy positiivinen paine, niin eihän sinne mistään silloin ilmaa pääse.
Ehkä sitten jos esipaineet poikkeavat selvästi toisistaan ja toinen/osa säiliöistä on jatkuvasti pitkiä aikoja tyhjänä, niin ehkä voi tulla jonkinlaista pientä riskiä kalvon "liimaantumisesta".. Muuten, kalvopaisarien pitäisi pelata yhteen ihan ongelmitta, vaikka esipaineissa olisikin pientä eroa ja käytännössähän aina on pieniä heittoja, ellei sitten rupea väkertelemään jotain tasausputkistoja.
Kiitos, asia ymmärretty.
No onhan siellä laajentumistilaa, jos toinen astia on vielä tyhjä.
Jos se on ilmasta tyhjä, niin ei ole laajentumisvaraa, tai jos se on vedestä tyhjä liian suuren esipaineen takia, niin ei ole laajentumisvaraa.
suattaapi toinen olla ilmastointiverkoston paisunta?
Aaaaiwan.
Ei ollut koska lämmityksellä ja iv patterilla yhteinen lämmönvaihdin.