Mistä apua?

Minä oon penikasta asti eläny kohtalaisen hankalaa elämää. Peruskouluajan kiusattu, amiksessa se loppu ja sain jopa kavereita. Amiksen alussa alko vanhemmat ryyppäämään tiheämpään ja sitä myöten myös tappelemaan. Minä vanhimpana sisaruksista jouduin olemaan järjestysmies ja hoitamaan sisarukset turvaan sukulaisille.. Oikeastaan missää vaiheessa elämää en oo päässy helpolla. Mitään amista en saanu ikinä käytyä. jossain vaiheessa elämää uskoin että olen vahva ja selviän kaikesta, pitkään niin oliki, mutta pari vuotta sitte rytisi ihan kunnolla niskaan ja tuntu että kaatuu seinät päälle. Mieli oli musta eikä mikään enää tuntunu yhtää miltää. Asiat käänty paremmaksi hetkellisesti, mutta nyt taas alan olla samassa jamassa. Menneisyys painaa ja ahistaa, ja se vaikuttaa joka päivä minun elämään. Minä oon jo osittain syrjäytyny, masentunu, mulla on itsetunto ongelmia ja vaikka mitä. Kaikki tapahtuneet on muovannu minusta tämmösen. Useamman vuoden taistellu, yrittäny käydä koulua, yrittäny tehdä töitä.. yrittäny ja yrittäny, samassa paskassa tarvon vieläki. Välliin käy hetkellinen onnellisuuden tunne, mutta aina joku vetää maton jalkojen alta, tavalla tai toisella. Krooninen unettomuus on vaivannu pennusta asti, se osaltansa hankaloittaa myös elämää. Oikeastaan oon tavallaan oravanpyörässä, jossa yks asia vaikuttaa toiseen ja niin eespäin. Mutta mistään kohti sitä ei pääse katkasemaan.

Mistä minä saan apua ku en osaa kellekkää puhua? Kallonkutistajia kokeiltu mutta en vaan saa sanottua mitään. Kirjoittamalla voin kertoa avoimesti, mutta puhelimessa saatika kasvotusten ei toivoakaan.. puhuminen onnistuu ainoastaan oikean ihmisen kans, muttei sitäkään enää ole..
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kokeile kirjoittaa mieltäsi painavista asioista tukinettiin

https://www.tukinet.net/

Itse sain siletä tukea, että pääsin aloittamaan elämäni sotkujen selvittelyn. Voit kirjoitella tukihenkilön kanssa pari kuukautta. Sinä aikana ennätät löytämään itsellesi sopivia selviytymiskeinoja. Kirjoittaminen auttaa aina.

Äänestä

Et ole ainoa, se on asia mistä voit olla varma. On monia muitakin, joilla on samanlaisia kokemuksia kuin sinullakin.

Osoitteessa http://aikajaikuisuus.blogspot.com

on tarinaa yleisestä valvonnasta ja siihen perustuvasta tahallisesta syrjäyttämisestä, syrjäytymisestä ja eristäytyneisyydestä, yksinäisyyden tunteesta sekä siitä, miten tästä kaikesta selvisi eläville vesille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


DontBringMeDown kirjoitti:

Minä oon penikasta asti eläny kohtalaisen hankalaa elämää. Peruskouluajan kiusattu, amiksessa se loppu ja sain jopa kavereita. Amiksen alussa alko vanhemmat ryyppäämään tiheämpään ja sitä myöten myös tappelemaan. Minä vanhimpana sisaruksista jouduin olemaan järjestysmies ja hoitamaan sisarukset turvaan sukulaisille.. Oikeastaan missää vaiheessa elämää en oo päässy helpolla. Mitään amista en saanu ikinä käytyä. jossain vaiheessa elämää uskoin että olen vahva ja selviän kaikesta, pitkään niin oliki, mutta pari vuotta sitte rytisi ihan kunnolla niskaan ja tuntu että kaatuu seinät päälle. Mieli oli musta eikä mikään enää tuntunu yhtää miltää. Asiat käänty paremmaksi hetkellisesti, mutta nyt taas alan olla samassa jamassa. Menneisyys painaa ja ahistaa, ja se vaikuttaa joka päivä minun elämään. Minä oon jo osittain syrjäytyny, masentunu, mulla on itsetunto ongelmia ja vaikka mitä. Kaikki tapahtuneet on muovannu minusta tämmösen. Useamman vuoden taistellu, yrittäny käydä koulua, yrittäny tehdä töitä.. yrittäny ja yrittäny, samassa paskassa tarvon vieläki. Välliin käy hetkellinen onnellisuuden tunne, mutta aina joku vetää maton jalkojen alta, tavalla tai toisella. Krooninen unettomuus on vaivannu pennusta asti, se osaltansa hankaloittaa myös elämää. Oikeastaan oon tavallaan oravanpyörässä, jossa yks asia vaikuttaa toiseen ja niin eespäin. Mutta mistään kohti sitä ei pääse katkasemaan.

Mistä minä saan apua ku en osaa kellekkää puhua? Kallonkutistajia kokeiltu mutta en vaan saa sanottua mitään. Kirjoittamalla voin kertoa avoimesti, mutta puhelimessa saatika kasvotusten ei toivoakaan.. puhuminen onnistuu ainoastaan oikean ihmisen kans, muttei sitäkään enää ole..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu