Uusi kyttäyskoodi käyttöön

Uusi kyttäyskoodi vaarantaa nuorten oikeusturvan ja tietosuojan

"Mikkelissä kokeillaan ensimmäisenä Suomessa uutta tapaa puuttua nuorten ongelmiin ( välittämisen koodi). Nuorisotyössä on otettu käyttöön uusi tietojärjestelmä, johon aikuiset voivat kirjata huolensa nuoresta. Kun riittävän moni aikuinen on ilmaissut huolensa samasta nuoresta, puuttuu etsivä nuorisotyö peliin.
Mikkeliläisen nuorisotyön käyttöönottaman uuden toimintamallin ydin on tietojärjestelmä, johon kuka tahansa nuorten kanssa työskentelevä pääsee käsiksi. Kun aikuisella herää huoli nuoresta, hän kirjaa järjestelmään nuoren nimen, syntymäajan ja yhteystiedot. Kun kaksi aikuista on ilmaissut huolensa samasta nuoresta, ottaa nuorisotyö yhteyttä nuoren vanhempiin ja kysyy lupaa puuttua nuoren asioihin. Nuorisotyöntekijät kutsuvat toimintaa liputtamiseksi. Kaksi liputusta johtaa toimintaan."

http://yle.fi/uutiset/jere_lintsaa_ja_masentuu__huolikoodi_herattaa_auttajat/7169681
http://yle.fi/uutiset/kokeilussa_uusi_tapa_auttaa_nuoria_-_valittamisen_ohjelma_vai_musta_lista/7097551

"Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi tuntea syvää huolta suunnitteilla olevista lasten ja nuorten valvonnan keinoista. Varhaiseen puuttumiseen pitäisi saada uusi keino tunnistamaan ongelmalapsi. Kahden viranomaisen huolestuminen johtaisi ”hälytykseen” (HS 11.9.).
Ennen kuin suunnittelijoiden annetaan jatkaa nuorison tasapainoisen kehityksen vaarantamista, pitäisi pohtia, mistä varhaisessa puuttumisessa on kyse. 2000 -luvulta on kertynyt riittävästi näyttöä siitä, että sillä on aikaansaatu lastenkotiyrittäjien liiketoiminnan kukoistus, ei sen sijaan tukea lapsille.
Kannattaisi pohtia myös asenteita. Ovatko lapset todella niin pahatapaisia, että tällainen ilmiantojärjestelmä on syytä ottaa käyttöön? Onko ylipäänsä valvonta ja pakkokeinot oikea tapa kasvattaa nuoria?
Viimeisen kymmenen vuoden ajan maamme kuntiin on ajettu varhaisen puuttumisen huoli puheeksi -koulutusta. 1.1.2008 voimaan astunut lastensuojelulaki pohjaa tälle ajatukselle. Puuttuminen kyseenalaistaa vanhempien kasvatuskyvyn ja perustelee näin kasvatusvallan siirtoa viranomaiselle. Sen tarkoituksena kerrotaan olevan ongelmien varhainen havaitseminen ja avun antaminen, mutta käytäntö on osoittanut, että huolen työtavat keskittyvät yksinomaan tyypittelemään ja leimaamaan lapsia. Lapsesta on tullut tarkkailun kohde päivähoidossa, terveydenhoidossa ja koulussa. Huoli-työntekijät seulovat lapsia huoliluokkiin subjektiivisten havaintojensa perusteella, mututuntumalla. Kunnissamme tehdään huolikartoituksia ja Stakes on v. 2001-2002 huolikartoittanut  n. 30 000 lasta.
Huoliluokittelun kehitelleet tutkijatkin ovat ilmaisseet hätähuutonsa lasten leimaamista vastaan. Suunnitelmat ovat ristiriidassa uusimpien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan huostaanotetut lapset ovat syrjäytyneitä. Teini-iässä laitoshoitoon sijoitetuista pojista oli 23-24 -vuotiaana neljäsosa oli joko työttömänä tai eläkkeellä.
Varhainen puuttuminen on epäonnistunut, lapset eivät ole saaneet sellaista tukea elämälleen, joka olisi mahdollistanut oman paikan löytämisen yhteiskunnassa. Lapsiperheitä tukevia peruspalveluja on ajettu alas, ja lastensuojelun ns avohuollon tukitoimia ei ole olemassa. Valvonnan keinoja kehitetään, mutta auttamisen keinoja ei. Huolen oikeaksi todisteluun on kehitelty kirjava joukko erilaisia keinoja, joilla maailman terveimmistä suomalaisvauvoista saadaan puristetuksi sairaita koululaisia."

http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/18-silmukka-kiristyy


Uudesta "välittämisen koodista" antavat tietoa:

Minna Koivuluoma,projektipäällikkö, 
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 
 358 50 382 3336, minna.koivuluomaeptek.fi
Johanna Sorvettula, hallintojohtaja
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
 358 44 415 6100, johanna.sorvettulaepshp.fi


Marja-Riitta Vest, kehitys- ja strategiapäällikkö
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
 358 295 018 507, marja-riitta.vestavi.fi

http://www.intermin.fi/download/46953_tarja_wiikinkoski.pdf?886f102fa3b4d088

15440
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Välittämisen koodi on nyt korvannut pahamaineiset ja laittomat huoliluokitukset.

Onko jollakulla kokemuksia joutumisesta merkatuksi tällä "välittämisen koodilla"?

Kertokaa kokemuksenne tänne!

Äänestä

Etsivä nuorisotyö = asiakashankinta lasulaitoksille

Arvaan, että välittämisen koodin avulla annettava tuki on se perinteinen eli nuoren huostaanotto valvomattomaan laitokseen yli 100 000 euron vuosihinnalla.

Äänestä

Poistoon nämä mainokset. Jokin roti pitää olla.

Äänestä

"Sinä, joka olet lukkiutunut henkesi linnoitukseen, etkä päästä sisällesi niitä, jotka eivät tiedä tunnussanaa, sinä, joka olet korottanut itsesi pidättyvyyteen ja vaihdat tunnistuskoodit vain muiden salaliittolaistesi kanssa, sinä joka vaellat sulkeutuneisuudessa, unohda salasanat ja tunnusmerkit tai joudut kokonaan upoksiin." M. Buber

Lastensuojelun lippulaiva tai oikeammin salakuljettajien paatti uppoaa pian ja huoliliputukset ja koodit vajoavat historian hämärään. Muistakaa pinnalla vielä killuvat päättäjät, että leimaamanne ja laitostamanne nuoret, joille olette suoneet lähinnä lähihoitaja/ autonkorjaaja- koulutuksia hoitavat teidät vanhainkodeissa ja huoltavat jarrunne.

Äänestä

Jos olisin ollut mielivaltainen sossu tai lapsiin valtaa väärin käyttänyt sijaishuollon työntekijä, minua pelottaisi mielikuva, että joudun makaamaan vanhusten hoitokodissa tai istumaan liikuntakyvyttömänä rullatuolissa, kun hoitovastuu annetaan joillekin entisille laitosnuorille...

Uskon kyllä, että paha saa aina palkkansa, tavalla tai toisella.

M. Buberin lainaus on hyvä.

Äänestä

Lokakuun liikkeen lisäksi tarvittaisiin myös täysjärkisiä, jotka eivät ole valemuistosdrooman uhreja.

Tässä tietoa Valemuistosyndroomasta, jossa on lisäksi tietoa kirjallisuudesta, joissa ilmiötä on käsitelty.

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/valemuistosyndrooma.html
---------

Äänestä

Kyllä yhden ihmisen tila tulee taas tämänkin ketjukirjoittelun perusteella selväksi. Linkkiä linkin perään. Hyvin menee.

Äänestä

Kaltoinkohdeltujen lasten auttamiseksi käynnistyy laaja yhteistyö

15.5.2013

Viranomaiset yhdistävät voimansa ja käynnistävät yhteistyön kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan ja auttamisen kehittämiseksi. Työ alkaa vuonna 2014 Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella toteutettavana kokeiluna.

Fyysinen ja seksuaalinen kaltoinkohtelu on vakava ongelma. Poliisin tietoon tuli vuonna 2011 noin 7 500 lapseen kohdistunutta väkivaltarikosepäilyä. Eri lähteistä saatavien arvioiden ja tietojen vertailu osoittaa, että vain noin kymmenen prosenttia lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tulee lapsen kanssa työskentelevien lastensuojelu- ja muiden ammattilaisten tietoon.

Huolestuttavin tieto on, että 11 prosenttia lapsistamme kokee vähintään kolmea eri fyysisen väkivallan muotoa. Väkivalta on siis tyypillinen käyttäytymismuoto näiden lasten perheissä. Vakavin ongelma on kotona tapahtuva, pahimmillaan kuolemaan johtava väkivalta. Perhesurmaselvityksen mukaan 48 alle 15-vuotiasta lasta surmattiin 2003-1/2012.

Merkittävä osa näistä vakavista seurauksista olisi estettävissä viranomaisten paremmalla yhteistyöllä. Väkivaltaa ei välttämättä tunnisteta, siihen ei uskalleta tai osata puuttua eikä kaikkia tarvittavia palveluja ole tarjolla väkivallan uhrille aiheuttamiin seurauksiin. Lastensuojelun toimet jäävät puolinaisiksi, koska yhteistyöstä poliisin ja terveydenhuollon kanssa puuttuu yhteisiä toimintamalleja.

Uusi toimintamalli tulossa

Sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön käynnistämässä hankkeessa luodaan eri viranomaisille yhteiset toimintatavat: Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan ja auttamisen toimintamalli. Suomalaisen toteutuksen yhtenä esikuvana ovat muissa Pohjoismaissa toimivat yli 30 lastenasiaintaloa (barnahuset).

”Hankkeen tavoitteena on vahvistaa viranomaistoiminnan ohjausta sekä uudistaa lainsäädäntöä ja palveluiden järjestämistä niin, että väkivallan lapsiuhrit ja heidän perheensä saavat tasavertaisesti ja tarpeenmukaisesti apua kaikkialla Suomessa”, kertoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Marina Erhola THL:stä.

”Väkivalta heikentää lapsen hyvinvointia ja vaarantaa terveen kasvun ja hyvän elämän edellytykset. Lapsena koettu väkivalta altistaa tutkimusten mukaan merkittävästi sekä nuoruus- että aikuisiän mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja somaattisiin sairauksiin”, Erhola jatkaa.

Kehittäminen aloitetaan Varsinais-Suomessa

Tavoitteena on, että lasten oikeudet ja oikeusturva toteutuvat, viranomaisten palvelut ja resurssien käyttö tehostuvat, palvelujärjestelmän laatu paranee ja väkivallan aiheuttamat kulut vähenevät. Poliisin, syyttäjän sekä sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten tuottama julkinen palvelu tarjoaa kokonaisvaltaista, korkeatasoista ja inhimillistä tutkintaa, suojelua ja apua lapsilähtöisesti, keskitetysti ja koordinoidusti niille alle 18-vuotialle lapsille ja nuorille, joiden epäillään kokevan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi hanketta. Sen toteutukseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö. Keskeisiä toimijoita ovat myös Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) lasten ja nuorten klinikka sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö, TYKSin erityisvastuualueen poliisilaitokset, syyttäjävirastot, kuntien lastensuojelu/sosiaalipäivystys ja aluehallintovirasto.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri katsoo, että sillä on asiaan liittyvää osaamista ja asiantuntemusta sekä kokemusta vastaanvanlaisissa verkostohankkeissa ja se haluaa olla mukana hankkeessa. Koska Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuntien yhteinen toimija, hanke sopii näin sen perustehtävään.

Kokeilutoiminnan tulosten ja arviointitietojen pohjalta palvelukonseptin valtakunnallinen juurruttaminen aloitetaan vuonna 2017.

Lisätietoja

Marina Erhola
ylijohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja
THL
puh. 040 183 4295

Anneli Pouta
osastojohtaja
THL
puh. 029 524 6235
[email protected]

Pirjo Anttila
sosiaalipediatri
VSSHP, TYKS, lasten ja nuorten klinikka
puh. 0400 670 032
[email protected]

---------------

Äänestä
  • Valemuistosyndroomalla tarkoitetaan ilmiöitä, joissa terapeutti aiheuttaa asiakkaille voimakkaita valemuistoja pedofiliasta, murhista ja saatanallisista kulttimenoista.

    Tutustu aiheeseen Wikipediassa ja pohdi loiko itävaltalainen psykologi Sigmund Freud (1856-1939) hysterian, huolet ja varhaiset puuttumiset lastensuojelijoihin.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Valemuistisyndrooma
    ---------

    Äänestä

Lasten seksuaalisem hyväksikäytön epäilyt aikaansaivat lastensuojelijat hysteriaan.
Valitettavasti moni perhe hajotettiin lapsen hyväksikäyttöepäilyjen vuoksi.
Tässä hieman valaistusta, niille, jotka pimeydessä vaeltavat.

http://tiedostamaton.net/uutta/vaarat_muistot.htm
--------

Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


ilmiantojärjestelmä kirjoitti:

Uusi kyttäyskoodi vaarantaa nuorten oikeusturvan ja tietosuojan

"Mikkelissä kokeillaan ensimmäisenä Suomessa uutta tapaa puuttua nuorten ongelmiin ( välittämisen koodi). Nuorisotyössä on otettu käyttöön uusi tietojärjestelmä, johon aikuiset voivat kirjata huolensa nuoresta. Kun riittävän moni aikuinen on ilmaissut huolensa samasta nuoresta, puuttuu etsivä nuorisotyö peliin.
Mikkeliläisen nuorisotyön käyttöönottaman uuden toimintamallin ydin on tietojärjestelmä, johon kuka tahansa nuorten kanssa työskentelevä pääsee käsiksi. Kun aikuisella herää huoli nuoresta, hän kirjaa järjestelmään nuoren nimen, syntymäajan ja yhteystiedot. Kun kaksi aikuista on ilmaissut huolensa samasta nuoresta, ottaa nuorisotyö yhteyttä nuoren vanhempiin ja kysyy lupaa puuttua nuoren asioihin. Nuorisotyöntekijät kutsuvat toimintaa liputtamiseksi. Kaksi liputusta johtaa toimintaan."

http://yle.fi/uutiset/jere_lintsaa_ja_masentuu__huolikoodi_herattaa_auttajat/7169681
http://yle.fi/uutiset/kokeilussa_uusi_tapa_auttaa_nuoria_-_valittamisen_ohjelma_vai_musta_lista/7097551

"Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi tuntea syvää huolta suunnitteilla olevista lasten ja nuorten valvonnan keinoista. Varhaiseen puuttumiseen pitäisi saada uusi keino tunnistamaan ongelmalapsi. Kahden viranomaisen huolestuminen johtaisi ”hälytykseen” (HS 11.9.).
Ennen kuin suunnittelijoiden annetaan jatkaa nuorison tasapainoisen kehityksen vaarantamista, pitäisi pohtia, mistä varhaisessa puuttumisessa on kyse. 2000 -luvulta on kertynyt riittävästi näyttöä siitä, että sillä on aikaansaatu lastenkotiyrittäjien liiketoiminnan kukoistus, ei sen sijaan tukea lapsille.
Kannattaisi pohtia myös asenteita. Ovatko lapset todella niin pahatapaisia, että tällainen ilmiantojärjestelmä on syytä ottaa käyttöön? Onko ylipäänsä valvonta ja pakkokeinot oikea tapa kasvattaa nuoria?
Viimeisen kymmenen vuoden ajan maamme kuntiin on ajettu varhaisen puuttumisen huoli puheeksi -koulutusta. 1.1.2008 voimaan astunut lastensuojelulaki pohjaa tälle ajatukselle. Puuttuminen kyseenalaistaa vanhempien kasvatuskyvyn ja perustelee näin kasvatusvallan siirtoa viranomaiselle. Sen tarkoituksena kerrotaan olevan ongelmien varhainen havaitseminen ja avun antaminen, mutta käytäntö on osoittanut, että huolen työtavat keskittyvät yksinomaan tyypittelemään ja leimaamaan lapsia. Lapsesta on tullut tarkkailun kohde päivähoidossa, terveydenhoidossa ja koulussa. Huoli-työntekijät seulovat lapsia huoliluokkiin subjektiivisten havaintojensa perusteella, mututuntumalla. Kunnissamme tehdään huolikartoituksia ja Stakes on v. 2001-2002 huolikartoittanut  n. 30 000 lasta.
Huoliluokittelun kehitelleet tutkijatkin ovat ilmaisseet hätähuutonsa lasten leimaamista vastaan. Suunnitelmat ovat ristiriidassa uusimpien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan huostaanotetut lapset ovat syrjäytyneitä. Teini-iässä laitoshoitoon sijoitetuista pojista oli 23-24 -vuotiaana neljäsosa oli joko työttömänä tai eläkkeellä.
Varhainen puuttuminen on epäonnistunut, lapset eivät ole saaneet sellaista tukea elämälleen, joka olisi mahdollistanut oman paikan löytämisen yhteiskunnassa. Lapsiperheitä tukevia peruspalveluja on ajettu alas, ja lastensuojelun ns avohuollon tukitoimia ei ole olemassa. Valvonnan keinoja kehitetään, mutta auttamisen keinoja ei. Huolen oikeaksi todisteluun on kehitelty kirjava joukko erilaisia keinoja, joilla maailman terveimmistä suomalaisvauvoista saadaan puristetuksi sairaita koululaisia."

http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/18-silmukka-kiristyy


Uudesta "välittämisen koodista" antavat tietoa:

Minna Koivuluoma,projektipäällikkö, 
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 
 358 50 382 3336, minna.koivuluomaeptek.fi
Johanna Sorvettula, hallintojohtaja
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
 358 44 415 6100, johanna.sorvettulaepshp.fi


Marja-Riitta Vest, kehitys- ja strategiapäällikkö
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
 358 295 018 507, marja-riitta.vestavi.fi

http://www.intermin.fi/download/46953_tarja_wiikinkoski.pdf?886f102fa3b4d088


Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu