Otsikko kertookin sen, että minulla on esiintymispelko..
Se on ollut koko elämäni ja esiintyminen ei ole heltottunut yhtään.
Liiketaloudessa opiskelen ensimmäistä vuotta ja siellä pitäisi jo täydellisesti aloittaa, puhua siinä ja lopettaa. Enkä osaa/ uskalla yhtään.
Opettaja kun kertoi vaatimukset, aloin itkemään 2 kertaa. Sain kumminkin lopetettua sen heti, mutta pelkkien ohjeiden kuuntelu oli kamalaa, yhtä tuskaa.
Luokassamme on noin 20 oppilasta ja ne jaetaan kahteen ryhmään. (Juuri sentakia, että olisi helpompaa).
Enpä tiedä.. Ei se auttanut yhtään. Kammo on siitä.
Oireina minulla on siinä aina: Puhe katkeaa, ääni ei tule, kädet ja jalat tärisee, hikoileminen, sydän tykyttää kovaa ja hengittäminen on hankalaa.
Miten saisin oloa paremmaksi? En ole edes vielä suunnitellut, että minkä aiheen otan ja miten teen sen, mutta se on pakko tehdä PowerPointilla.
Antakaapas niitä vinkkejä? Ja kenelle minun pitäisi puhua siitä?
Se on ollut koko elämäni ja esiintyminen ei ole heltottunut yhtään.
Liiketaloudessa opiskelen ensimmäistä vuotta ja siellä pitäisi jo täydellisesti aloittaa, puhua siinä ja lopettaa. Enkä osaa/ uskalla yhtään.
Opettaja kun kertoi vaatimukset, aloin itkemään 2 kertaa. Sain kumminkin lopetettua sen heti, mutta pelkkien ohjeiden kuuntelu oli kamalaa, yhtä tuskaa.
Luokassamme on noin 20 oppilasta ja ne jaetaan kahteen ryhmään. (Juuri sentakia, että olisi helpompaa).
Enpä tiedä.. Ei se auttanut yhtään. Kammo on siitä.
Oireina minulla on siinä aina: Puhe katkeaa, ääni ei tule, kädet ja jalat tärisee, hikoileminen, sydän tykyttää kovaa ja hengittäminen on hankalaa.
Miten saisin oloa paremmaksi? En ole edes vielä suunnitellut, että minkä aiheen otan ja miten teen sen, mutta se on pakko tehdä PowerPointilla.
Antakaapas niitä vinkkejä? Ja kenelle minun pitäisi puhua siitä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
*helpottunut
Anteeksi, jos on väärässä paikassa.
Hei kuule, kerrohan sun ryhmänohjaajalle tai sille opettajalle kenenl tunnilla sun pitää esiintyä. Hän ei todellakaan pakota sinua esiintymään.
Itse tein yläasteella niin, että vaan sanoin opettajalle etten yksinnkertaisesti pysty esiintymään luokan edessä. No, pitihän mun kuitenkin esittää se mut vaan opettajalle ja sain ottaa kavereita mukaan kuuntelemaan. Yhdessä koulussa en vain pystynyt, lintsasin. seuraavassa koulussa oli taas äikän esitelmä ja ollin ihan paniikissa. opettajat kysy että haluunko esittää ja rupesin itkemään että en. (olin siis kertonut esiiintymiskammostani) jouduin kuitenkin esittämään sen kahdelle opettajalle ja ihan ok se meni kun sai istuakin. seuraavallla äikän tunnilla uskaltauduin esittämään sen kaikille! opettajan kannustukseella.
nyt ammattikoulussa, hankin vaan todistuksen lääkäriltä etten voi esiintyä paniikin takia. Ja olen muutenkin rohkaistunut kertomaan enemmän opettajille asioistani. Työtähän ne vaan tekee ja on törmännyt moniin samanlaisiin asioihin.
Aloita ensin kertomalla asiasi kyseiselle opettajalle ja jos ei usko, mene kertomaan vaikka terkalle tai opolle, ne voi auttaa sua sen kanssa. Muista että sun ei oo pakko tehdä mitään mitä et halua!! Pystyisitkö kuitenkin esittämään vain opettajalle? voit toki kieltäytyä siitäkin.
Kerroin luokassa vain sen, että koko luokalle uskalla selittää..
Pitää myös mainita seuraavan kerran, että en uskalla edes heillekään esittää.
En pysty esiintyy opettajalle/ opettajille, koska näyttökokeissa aiemmin piti kahdelle opettajalle puhua tiettyä kieltä. Yksin, kun harjoittelin onnistui omasta mielestään hyvin. Ja kun menin esittämään, se meni päin persettä.
Samat oireet mitä kirjoitin ylös tuli taas ja aloin melkein itkemään.
Ala- ja yläasteella sama juttu. En pystynyt esittämään kunnolla oikein kenellekään.
Auttaisikohan se, että itsekin hankkisi jonkun lääkäritodistuksen?
Ehkä yhdelle opettajalle joo, mutten monelle opettajalle samassa huoneessa.
Pitää yrittää puhua. Pelottaa.
Voi! Mene ihmeessä kertomaan tuntemuksistasi terkalle tai kunnan päivystykseen. Pyydä lääkäriä erikseen kirjoittamaan todistus. Ja opettajien kanssa kommunikoiminen hyvä tuki koulussa! Kuitenkin kehotan puhumaan jollekin läheiselle, terkalle, opolle tai meet suoraan päivystykseen.
Koen samaa vaikeutta, vaan erilaisin oirein. Puhuminen tästä on hankalaa, mutta ammattilaiset kyllä ymmärtää.
Onko sinulla paniikkihäiriö/ paniikkikohtauksia? Voisit mennä juttelemaan näistä oireistasi terveydenhoitajalle. Ja jos se pelottaa niin kerro esim. äidille nämä oireesi kun olette kahden niin etteivät muut kuule. Minulla on näitä samoja oireita ja minulla on yksittäisiä paniikkikohtauksia eli nämä kohtaukset ovat tulleet luokkatilanteissa. Ja myös muissa sosiaallisissan tilanteissa.
Voi olla hyvinkin paniikkihäiriö. En oikein ole varma, että pitäisikö mennä terkkarille. Terkkari on aika pelottava. Sanoo ärsyttävästi asiat.
Äidille en voi, koska hän on AINA jankannut siitä, että: "Kyllä sinä osaat. Kyllä pärjäät siinä." jne.
Joko kukaan ei ymmärrä tai halua ymmärtää.
Enää en ole edes varma, että onko tämä ala edes se oikea. Asiakastilanteissa se ei ole niin pelottavaa, mutta luokan edessä. Vielä kun luokallani on inhottavia ihmisiä, jotka eivät osaa arvostaa. He ovat aina sellaisia, jotka arvioivat negatiivisesti. Sen takia en uskaltaisi.
Elämä ei ole niin vakavaa, ei pidä valita alaa joka aiheuttaa harmia, jos nyt sattuu tilanne missä opettaja yrittää alistaa esiintymään vois sanoa haista video en tykkää esiintyä, siitä ei voi seurata mitään vakavaa. Ehket kyseisen jutun arvo sana kärsii so what, työmarkkinat on sen verta kuivumaan päin suomessa ettei arvo sanoilla pyyhi edes pefaa.
Onneksi nykyään ei enää ihmisiä simputeta. Jos pelkää esiintyä ja puhua yleisön tai suuren porukan keskellä. Jos opettaja ei usko, niin puhua asiasta koulukuraattorin tai terkkarin kanssa ja he voivat antaa lausunnon, että sinun ei tarvitse esiintyä. Ei moisen kanssaa tarvitse elämästään painajaista tehdä.
Voihan sitten oman harkintansa mukaan ottaa haasteita ja opetella esiiintymään.