Esim. suomalainen tradenomi-tutkinto 140 ov. (BBA) Suomen koulujärjestelmässä on ylempi tutkinto kuin esim. HKKK:n täydennyskoulutuksena suoritettava MBA-ohjelma (ei siis mikään tutkinto), joka ei siis ole Suomen laissa määritelty korkeakoulututkinto ( virkatutkinto) esim. pyrittäessä valtion tai kuntien hallinon virkoihin, tosin HKKK:ssa (Mikkeli) suoritettava B.Sc on alempi suomalainen tiedekorkeakoulututkinto (KTK).
MBA-ohjelma suomalaisessa opinahjossa suoritettuna ei ole Opetushallituksen ja Opetusministeriön alainen koulutus, eli se ei myöskään ole korkeakoulututkinto Suomessa eikä kyseistä nimikettä ole suojattu eli esim. Espoon terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitos voisi alkaa järjestämään "ohjelman mukaista" koulutusta.
Toki HBS:ssa (Harward Business School) suoritettu MBA-tutkinto on maailmalla ja varmaan Suomessakin erittäin korkealle noteerattu ja arvostettu, mutta esim. HKKK:n ja HBS:n MBA toisiinsa rinnastettuina samassa lauseessa on vähintääkin epärealistista. Toisin kuin HKKK:n MBA-ohjelma, jota ei tunne suomessa kuin ko. HKKK-MBA:n sidosryhmät (lue: opiskelijat), Harwardin MBA on maailman laajuinen käsite, jonka suorittaminen kestää n. 2 vuotta ja maksaa yht. n 1200000 vanhaa mummon markkaa. Lisäksi pyydän huomioimaan, että ulkomaista BBA-tutkintoa ei voi rinnastaa suomalaiseen tradenomi-tutkintoon, jolla ensinnäkin on Suomessa korkeakoulututkinnon status, jota ei ulkomaisella BBA- sekä MBA- ja kotimaisella MBA-ohjelmalla Suomessa ole, Lisäksi HKKK:N B.Sc-tutkinto on siis Bachelor of Sience in Business Administration, jolla taas Suomen koulujärjestelmässä on alemman tiedekorkeakoulututkinnon status. Eli kannanottoni syvin olemus tässä onkin, että MBA-ohjelmalla ei suomessa juurikaan tee mitään, koska A) työnantajat eivät juurikaan tunne sitä, koska tutkinnon suorittaneita on todella vähän, vs. tradenomi, KTK ja KTM ym. vanha klisee: "merkonomi, ekonomi tai muuten reipas saa paikan" ja B) koska suomen koulutusjärjestelmä ja laki ei tunnusta minkäänlaista MBA-ohjelmaa tutkinnoksi, saati korkeakoulututkinnoksi, joten niihin valtion ja kuntien virkoihin, joihin on vaatimuksena esim. soveltuva korkeakoulututkinto, ei pelkällä ja siis minkäänlaisella MBA:lla voi pyrkiä. Esim. jos henkilö on ainoastaan MBA, ei tämä ole kelpoinen pyrkimään esim. Tulli- tai verohallinnon verotarkastajan A 23 -virkaan, johon on kelpoisuusvaatimuksena vakinaiseen virkaan laissa säädetty vähintään suomalainen kaupallisen (ja hallinnollisen) alan korkeakoulututkinto, esim. tradenomi/KTK/KTM/HK/HM, joten jos joku on suorittamassa MBA-ohjelmaa tai vielä pervompaa eMBA-tutkintoa, mikä se sitten onkaan, ja jos näin todellakin on, niin suosittelen vilpittömästi vaihtaamaan HKKK:n B.Sc-tutkintoon, siis mikäli välttämättä haluaa suorittaa kyseisen tutkinnon englannin kielellä, ja valmistuttuaan pienestä lisämaksusta tilaamaan ko. B.Sc-tutkinnosta myös suomennetun version, josta kaikille mm. työnantajille ilmenee mm. että ko. tutkinto tosiaankin on KTK Isolla Korkeakoulu Statuksella, jonka jälkeen ei varmaankaan tarvitse joutua selittelemään.
Kuinka moni yhdysvalloissa tuntee saati antaa arvoa jääkarhu- ja iglumaan MBA:lle?
Niin Yhdysvalloissa kuin myös Suomessakin MBA:n voi suorittaa suoraan, ilman että on pohjakoulutuksena BBA, joten olisi hyvä huomioida, että käsitteellä jatkotutkinto tarkoitetaan esim. KTL= kauppatieteiden lisensiaatti, joka siis on KTM-tutkinnon jatkotutkinto. Suomalaista kaupallisen alan tieteellistä jatkotutkintoa eli KTL/KTT(tutkijakoulutus) ei voi alkaa tekemään, jos pohjakoulutuksena ei ole KTM-tutkintoa, joka siis on vaatimuksena KTM-tutkinnon jatkotutkinnon KTL-suorittamiseen.
Mutta, esim. HKKK:n MBA:n kombinoiminen Suomalaiseen KTM-tutkintoon (Master of Sience in Business Administration) on yhtä järkevää kuin esim. Lääk.lis-tutkinnon kombinoiminen Sairaanhoitaja AMK-tutkintoon, ja vielä siten, että ko. sairaanhoitaja-tutkinto kakkostutkintona suoritettaisiin Lääk.lis-tutkinnon jälkeen.
On tietysti totta, että ainakin Suomessa kyseessä olevan ei korkeakoulututkinnon statuksen mukainen MBA-suoritetaan usein n. likimäärin 40 vuoden ikäisenä, mutta useimmin pohjakoulutuksena on esim. vanhamuotoinen liiketalouden opistotutkinto, merkonomi 80 ov. tai restonomi AMK- tai jonkin muun kuin kaupallisen alan korkeakoulu-tutkinto. Tuskin tuosta on olemassa mitään pätevää tilastoa tai tutkimusta, mutta empä usko, että monikaan KTM suorittaa lisäksi MBA:n, koska siinä ei ole todellakaan mitään järkeä, sillä suomalainen KTM on - todellakin ylempi, syvällisempi tutkinto kuin esim. HKKK:n MBA, sitä paitsi luonteva jatkokoulutus puhtaasti tieteelliselle KTM-tutkinnolle on KTL (tutkijakoul.) jne. sillä kansainvälisessä vertailussakin KTM ja MBA rinnastetaan toisiinsa, vaikka mielestäni ne eivät ole kuitenkaan vertailukelpoiset.
Tämän MBA-keskustelun aloittajana haluan kuitenkin korostaa sitä asiaa, että HKKK:ssa suoritetulla B.Sc (Mikkeli) on Suomen koulujärjestelmässä korkeakoulututkinnon status ( virkatutkinnon), kun taas saman opinahjon MBA:llä sitä ei ole - mielenkiintoinen seikka ja/tai ainakin kehityksen paikka.
Ulkomailla suoritettava, esim. USA:ssa valtion yliopistossa suoritettava MBA on korkeakoulututkinto, jonka myös opetushallitus hakemuksesta tunnustaa korkeakoulututkinnoksi. Sen sijaan Suomen opinahjoissa suoritettava MBA-ohjelma vain käyttää virheellisesti tuota titteliä. Soten jos mielitte MBA, suorittakaa se ulkomailla virallisessa tutkintoon johtavassa ko.ohjelmassa ( Degree program etc.).
Linkit:
http://www.hkkk.fi/netcomm/venue/venue_index.asp?Level1=4126&lan=FIN
http://www.hkkk.fi/netcomm/venue/venue_index.asp?Level1=774
All glory for the finnish education!
MBA-ohjelma suomalaisessa opinahjossa suoritettuna ei ole Opetushallituksen ja Opetusministeriön alainen koulutus, eli se ei myöskään ole korkeakoulututkinto Suomessa eikä kyseistä nimikettä ole suojattu eli esim. Espoon terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitos voisi alkaa järjestämään "ohjelman mukaista" koulutusta.
Toki HBS:ssa (Harward Business School) suoritettu MBA-tutkinto on maailmalla ja varmaan Suomessakin erittäin korkealle noteerattu ja arvostettu, mutta esim. HKKK:n ja HBS:n MBA toisiinsa rinnastettuina samassa lauseessa on vähintääkin epärealistista. Toisin kuin HKKK:n MBA-ohjelma, jota ei tunne suomessa kuin ko. HKKK-MBA:n sidosryhmät (lue: opiskelijat), Harwardin MBA on maailman laajuinen käsite, jonka suorittaminen kestää n. 2 vuotta ja maksaa yht. n 1200000 vanhaa mummon markkaa. Lisäksi pyydän huomioimaan, että ulkomaista BBA-tutkintoa ei voi rinnastaa suomalaiseen tradenomi-tutkintoon, jolla ensinnäkin on Suomessa korkeakoulututkinnon status, jota ei ulkomaisella BBA- sekä MBA- ja kotimaisella MBA-ohjelmalla Suomessa ole, Lisäksi HKKK:N B.Sc-tutkinto on siis Bachelor of Sience in Business Administration, jolla taas Suomen koulujärjestelmässä on alemman tiedekorkeakoulututkinnon status. Eli kannanottoni syvin olemus tässä onkin, että MBA-ohjelmalla ei suomessa juurikaan tee mitään, koska A) työnantajat eivät juurikaan tunne sitä, koska tutkinnon suorittaneita on todella vähän, vs. tradenomi, KTK ja KTM ym. vanha klisee: "merkonomi, ekonomi tai muuten reipas saa paikan" ja B) koska suomen koulutusjärjestelmä ja laki ei tunnusta minkäänlaista MBA-ohjelmaa tutkinnoksi, saati korkeakoulututkinnoksi, joten niihin valtion ja kuntien virkoihin, joihin on vaatimuksena esim. soveltuva korkeakoulututkinto, ei pelkällä ja siis minkäänlaisella MBA:lla voi pyrkiä. Esim. jos henkilö on ainoastaan MBA, ei tämä ole kelpoinen pyrkimään esim. Tulli- tai verohallinnon verotarkastajan A 23 -virkaan, johon on kelpoisuusvaatimuksena vakinaiseen virkaan laissa säädetty vähintään suomalainen kaupallisen (ja hallinnollisen) alan korkeakoulututkinto, esim. tradenomi/KTK/KTM/HK/HM, joten jos joku on suorittamassa MBA-ohjelmaa tai vielä pervompaa eMBA-tutkintoa, mikä se sitten onkaan, ja jos näin todellakin on, niin suosittelen vilpittömästi vaihtaamaan HKKK:n B.Sc-tutkintoon, siis mikäli välttämättä haluaa suorittaa kyseisen tutkinnon englannin kielellä, ja valmistuttuaan pienestä lisämaksusta tilaamaan ko. B.Sc-tutkinnosta myös suomennetun version, josta kaikille mm. työnantajille ilmenee mm. että ko. tutkinto tosiaankin on KTK Isolla Korkeakoulu Statuksella, jonka jälkeen ei varmaankaan tarvitse joutua selittelemään.
Kuinka moni yhdysvalloissa tuntee saati antaa arvoa jääkarhu- ja iglumaan MBA:lle?
Niin Yhdysvalloissa kuin myös Suomessakin MBA:n voi suorittaa suoraan, ilman että on pohjakoulutuksena BBA, joten olisi hyvä huomioida, että käsitteellä jatkotutkinto tarkoitetaan esim. KTL= kauppatieteiden lisensiaatti, joka siis on KTM-tutkinnon jatkotutkinto. Suomalaista kaupallisen alan tieteellistä jatkotutkintoa eli KTL/KTT(tutkijakoulutus) ei voi alkaa tekemään, jos pohjakoulutuksena ei ole KTM-tutkintoa, joka siis on vaatimuksena KTM-tutkinnon jatkotutkinnon KTL-suorittamiseen.
Mutta, esim. HKKK:n MBA:n kombinoiminen Suomalaiseen KTM-tutkintoon (Master of Sience in Business Administration) on yhtä järkevää kuin esim. Lääk.lis-tutkinnon kombinoiminen Sairaanhoitaja AMK-tutkintoon, ja vielä siten, että ko. sairaanhoitaja-tutkinto kakkostutkintona suoritettaisiin Lääk.lis-tutkinnon jälkeen.
On tietysti totta, että ainakin Suomessa kyseessä olevan ei korkeakoulututkinnon statuksen mukainen MBA-suoritetaan usein n. likimäärin 40 vuoden ikäisenä, mutta useimmin pohjakoulutuksena on esim. vanhamuotoinen liiketalouden opistotutkinto, merkonomi 80 ov. tai restonomi AMK- tai jonkin muun kuin kaupallisen alan korkeakoulu-tutkinto. Tuskin tuosta on olemassa mitään pätevää tilastoa tai tutkimusta, mutta empä usko, että monikaan KTM suorittaa lisäksi MBA:n, koska siinä ei ole todellakaan mitään järkeä, sillä suomalainen KTM on - todellakin ylempi, syvällisempi tutkinto kuin esim. HKKK:n MBA, sitä paitsi luonteva jatkokoulutus puhtaasti tieteelliselle KTM-tutkinnolle on KTL (tutkijakoul.) jne. sillä kansainvälisessä vertailussakin KTM ja MBA rinnastetaan toisiinsa, vaikka mielestäni ne eivät ole kuitenkaan vertailukelpoiset.
Tämän MBA-keskustelun aloittajana haluan kuitenkin korostaa sitä asiaa, että HKKK:ssa suoritetulla B.Sc (Mikkeli) on Suomen koulujärjestelmässä korkeakoulututkinnon status ( virkatutkinnon), kun taas saman opinahjon MBA:llä sitä ei ole - mielenkiintoinen seikka ja/tai ainakin kehityksen paikka.
Ulkomailla suoritettava, esim. USA:ssa valtion yliopistossa suoritettava MBA on korkeakoulututkinto, jonka myös opetushallitus hakemuksesta tunnustaa korkeakoulututkinnoksi. Sen sijaan Suomen opinahjoissa suoritettava MBA-ohjelma vain käyttää virheellisesti tuota titteliä. Soten jos mielitte MBA, suorittakaa se ulkomailla virallisessa tutkintoon johtavassa ko.ohjelmassa ( Degree program etc.).
Linkit:
http://www.hkkk.fi/netcomm/venue/venue_index.asp?Level1=4126&lan=FIN
http://www.hkkk.fi/netcomm/venue/venue_index.asp?Level1=774
All glory for the finnish education!
Vastaukset 3
Vanhimmat
joopa joo...
älä itke!
Academic Rasist,
HKKK:ssa pystyy MBA-tutkinnon suorittanut hakemaan jatko-opintoihin (KTL / KTT). MBA-ohjelman tulee olla akkreditoitu (kuten HKKK:n MBA).
Käytännön ongelmaksi muodostuu gradua vastaavan työnäytteen esittäminen. Eli jos on suorittanut MBA-tutkinnon ja pystyy osoittamaan valmiutensa, niin KTM-tutkinnon suorittaminen ei ole välttämättömyys. Ks. esim. HKKK:n jatko-opiskelijan opinto-opas.