asiaa kauppiksesta

Valmistut kauppakorkeasta työttömäksi. Hae vaikka lääkikseen tai oikikseen niin saat arvostetun ammatin. Ekonomeja valmistuu nykyään niin paljon eri kaupungeista, että koko tutkinto on jo pitkän aikaa kärsinyt kovan inflaation.

Ja lääkärit kuvittelevat olevansa Jumalia, vaikka ovat aivan järjettömän kaukana siitä.

Jos et tiedä, älä hae..

No ainakin olen kuullut että vaikka merkonomeja ja tradenomeja on liikaa, olisi ekonomeille töitä. Tosin joutuu helposti tekemään kai vähän tradenomien töitä ainakin aluksi. Palkka ei aluksi varmaan päätä huimaa. Jos etenee urallaan ja saa jalkaa oven väliin niin siitä sitten. Rahoitus ja laskis kuulemma työllistää aika varmasti. Olen ainakin ymmärtänyt että työmahdollisuudet aika laajat. Ainakin pääkaupunkiseudulla pitäisi töitä löytyä. Pitäisi tosin olla edustava muutenkin ja suhteita kannattaa luoda jo koulussa.

Edustava=ulkoisesti itselleen ja muille eduksi oleva. Ei siis rasvainen letti ja verkkarit ja ettei osaa puhua, änkyttää, katsoo lattiaan tms. Tuo nyt pahin mahdollinen skenaario mutta avoimessa olen nähnyt näitä joiden työllistymisen vaikeutta en ulkoisen olemuksen takia ihmettele yhtään. Tottakai yrityksen työntekijänä edustat yritystä ja on oltava edustava. Siistit vaatteet, positiivinen sosiaalinen olemus.

Ei ollut tarkoitus haukkua puhevikaisia vaan lähinnä tarkoitin, että puhetehtäviim henkilö, jolla on siinä vaikeuksia ei ehkä ole paras mahdollinen. Kirjoitin vähän huonosti enkä ajatellut kovin pitkälle. Tottakai monissa paikoissa pärjää vaikka olisi paljonkin vaikeuksis ulosannilla. Olen muuten itse ujo, enkä pidä sitä mitenkään poissuljettuna piirteenä. Toki jos se on haitaksi työssä eikä kykene tekemään sitä sillä tavalla kun pitäisi, menee esimerkiksi ihan lukkoon. Ujous on myös hallittava piirre, josta pystyy esiintyessä opetella ulos. Tiedän ihan kokemuksesta.

Tarkoitin myös edustavalla luonteella ystävällisyyttä ja vastaavaa. Että osaa olla eduksi yritykselle.

Noilla joiden en edes usko työllistyvän ovat niitä jotka eivät edes ulkoiseen olemukseen kiinnitä huomiota ja ei olla välttämättä edes suihkussa käyty.

Tietysti on vähän harmillista, mutta ihan tosiasia että ulkoisesti edustavampi ja parempi puhuja työllistyy paremmin. Lääkäri esimerkiksi taas tekee työtä taidoillaan eikä ulkonäöllä ole väliä, mutta esim pr henkilö ja julkisesti esiintyvä tai vaikka asiakaspalbelutyössä oleva tekee työtä pääasiassa ulkoisilla avuillaan ja ulosannillaan. Jos se ei ole se omin osaamisalue, ei välttämättä ole oikealla alalla ja työllistyy huonommin kuin joku kenellä nämä ovat paremmat.

Toki kuulostaa epäreilulta että toinen ehkä luotu ulkoisesti edustavammaksi ja paremmaksi puhujaksi, mutta tällä henkilöllä ei välttämättä ole sitten yhtä korkeaa älykkyyttä tai joku toinen voi olla lahjakas urheilija. Olisi kannattavaa valita ammatti, johon itse sopii.

Minulla oli aikoinaan nuorehko miespuolinen henkilö viestinnän ja esiintymistaidon opettajana. Koulutukselta hän on mm. psykologian maisteri. Hänellä on puhevika ja hän änkyttää. Joskus juttelimmekin asiasta koulun ulkopuolisessa tilanteessa, hän sanoi, että änkytys pahenee, kun on joku kiusallinen tai hämmentävä tilanne. Hän ei itse voi estää änkytystä.

Käytännössä sillä ei ole mitään haittaa opetukselle tai esiintymiselle. Itse sanoinkin hänelle erään esitykseni yhteydessä, että tuo opettaja on ihan loistava esimerkki meille muille. Me, jotka puhumme ns. normaalisti, jännitämme usein esiintymistä. Mitäs luulette, kuinka paljon jännittää puhevikainen? Huomatkaa myös, että esiintyminen ja viestintätaidot ovat opittavissa olevia asioita.

Yleisö tai kollegat ovat lähtökohtaisesti kannustavia. Jos jokun asian ulostulo takeltelee, niin sitten vain odottelemme, että asia tulee ulos. Big deal?! Minulle kyseinen henkilö on jäänyt mieleen inspiroivana esimerkkinä: me voimme tehdä ihan mitä tahansa haluammekin, jos vain itse haluamme. Virheitä ei pidä pelätä.

Sori offtopic.

Voi olla, että menin vähän mestään tuosta änkytyksestä. Onhan sitäkin eritasoista ja tietysti se kai ei tosiaan ole mikään mistä voisi oppia pois (?). Muistan erään, joka änkytti koko ajan. Yritin ystävällisesti kuunnella, mitä hänellä oli sanottavaa, mutta se oli hyvin vaikeaa. Pääosin hän tosin vältteli puhumista. Myöhemmin luin hänestä jutun lehdestä, joka avasi tosi paljon. Hänellä se oli siis pysyvä ominaisuus, jonka kanssa oli oppinut elämään. Ihan töitäkin saanut hyvin ja muuta. Mutta henkilökohtaisesti sanoisin, että koko ajan änkyttävää on hyvin vaikea kuunnella.

Ja tarkoitus oli tosiaan tarkoittaa tuota ulkoista olemusta, josta ei välitetä tippaakaan, ei puheviasta. Änkytyksellä tarkoitin enemmänkin, kun menee haastatteluun eikä ole yhtään valmistautunut ja sekoaa sanoissaan ja änkyttää. Toki jokainen varmaan jännittää, mutta eiköhän puhevikaisestakin huomaa, ettei ole motivaatiossa vikas vaan nimenomaan asiasta johon eo voi vaikuttaa. Voihan puhevikainenkin olla itsevarma, kun on sinut asian kanssa. Ei sillon varmasn vähennä millään tavalla pointseja työnhaussa.