Niinhän se tuntuu olevan. En ymmärrä, miten teen kaiken niin väärin. Olenko vain jotenkin epäonnistunut ihminen sen suhteen? Yritän kyllä saada ystäviä, mutta ei onnistu.
Yhteydenpito toimii pääasiassa niin, että minä pidän yhteyttä ja minulle vastataan, kun ehditään... jos ehditään. Vaihtoehtoni taitavat olla yksinäisyyden hyväksyminen ja itsemurha. Ystävyys tuntuu olevan liian vaikea haaste.
Tämä ongelma on ollut läpi elämäni. En vain kerta kaikkiaan kelpaa. Jään varjoon ja olen aina jotenkin tyhjänpäiväinen. Tuntuu helvetin pahalta ja on tuntunut vuosikausia. Kaipa minun pitää sitten selvitä yksin niin kauan kunnes voimat loppuvat. Yritän nauttia siitä mistä voin ja olla miettimättä sitä, että suurimmalla osalla ihmisistä on ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaansa ja jakaa elämäänsä. Aina välillä siihen törmää, mutta parempi kääntää pää pois muiden onnesta ja Elämästä. Maailma ei ole reilu. Olen kai vain paitsiossa tämän elämän ajan, kunnes koittaa toisenlainen aika ja maailma.
Yhteydenpito toimii pääasiassa niin, että minä pidän yhteyttä ja minulle vastataan, kun ehditään... jos ehditään. Vaihtoehtoni taitavat olla yksinäisyyden hyväksyminen ja itsemurha. Ystävyys tuntuu olevan liian vaikea haaste.
Tämä ongelma on ollut läpi elämäni. En vain kerta kaikkiaan kelpaa. Jään varjoon ja olen aina jotenkin tyhjänpäiväinen. Tuntuu helvetin pahalta ja on tuntunut vuosikausia. Kaipa minun pitää sitten selvitä yksin niin kauan kunnes voimat loppuvat. Yritän nauttia siitä mistä voin ja olla miettimättä sitä, että suurimmalla osalla ihmisistä on ihmisiä, joiden kanssa viettää aikaansa ja jakaa elämäänsä. Aina välillä siihen törmää, mutta parempi kääntää pää pois muiden onnesta ja Elämästä. Maailma ei ole reilu. Olen kai vain paitsiossa tämän elämän ajan, kunnes koittaa toisenlainen aika ja maailma.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen ollut samassa tilanteessa nuorempana. Jotenkin olen osannut poukkoilla ees ja taas ja selviytyä vastoinkäymisistä. Ehkä nykyään kaikki ovat vain tulostavoitteellisempia, tai sitten se on vain pelkastään ajatusharha eikä mikään ole oikeasti "muuttunut". Maailma kyllä muuttuu, mutta samoja ongelmia meillä kaikilla on. Sanotaanko vaikka että kasvukipuja ja elämäntestausta.
Vaikka aikaisemmin olin toista mieltä, en enää voi missään nimessä uskoa että suicide olisi vaihtoehto tai ratkaisu. Voit nimittäin elämässäsi päästä kokemaan ja saavuttamaan sellaisia asioita, joista et vielä tiedä mitään.
Jossain vaiheessa vedin pillereitä, mutta niiden loputtua ongelmat palasivat. Ne syvimmät ongelmat - kas kummaa - poistui sinä aikana kun juttelin terapeutin kanssa, enkä ole suostunut niitä enää kantamaan. Toki uusia haasteita tulee aina, ja samoja joutuu toistamaan montakin kertaa, mutta nyt vasta alan ymmärtää että kysymys on vain luottamuksesta ja sanoisinko "elämän testistä".
Siksi älä luulekaan että voisit paeta meitä sillä itsariajatuksella. Meissä ihmisissä on monia, jotka haluaisivat varmasti tutustua sinuun. Tiedä vaikka se oma elämänkumppanikin löytyisi...joskus. Minulla esim. on se ongelma että olen jo melkein 40 vuotias, ja sinun kannattaa hankkia kaverit omasta ikäluokasta.
Siinä tapauksessa ettet oikeasti saa juttuseuraa eikä keskustelut vaikka hoitajan tm kanssa kiinnosta, kannattaa yrittää entistä lujemmin vaikka tarinoimalla tällä palstalla. Se on parempi jakaa ja puhua toisten kanssa mieluummin kuin syödä pillereitä.
Eikä se haittaa vaikka ystävät, kaverit ja tutut vaihtuu. Mikään ei ole ikuista ja ajattele sitä että jokainen kokemus on muutosta eteenpäin. Ei minullakaan ole ketään, eikä "siinä" mielessä ole edes ollutkaan. Tavannut ja tuntenut olen ihmisiä, mutta kaikkea ja kaikkien juttuja ei vain aina jaksa kestää ja on pitänyt lähteä karkuun. Ei siis siksi että muissa olisi vikaa vaan siksi että minun vika on se etten oikeasti jaksa aina toisia ihmisiä kaikkine erilaisine juttuineen.
Niiden kanssa, joilla on samat jutut, on aina mukavampaa ja helpompaa. Ei sen niin väliä kunhan jokainen päivä vie eteenpäin. En ole sillä tavalla tulostavoitteellinen. Jokainen haaste, jota en läpäise tulee aina uudelleen ja minulla on mahdollisuus läpäistä se seuraavalla kerralla. Sellaista tämä elämä on.
Kerro ihmeessä herättikö tämä mitään ajatuksia. Eikö kuitenkin kannata yrittää ;) Älä kuuntele luovuttajia, äläkä sisäistä syyllistäviä. Olet varmasti mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen ihminen kunhan vain annat toisille mahdollisuuden. Jos haet kavereita vain 17-20 vuotiaista pojista, kokeile hakea kirjekavereita 16-23 vuotiasta tytöistä. Yritä laajentaja suodatinta, jonka läpi katselet maailmaa. Ei Suomi voi olla niin pieni maa ettet löytäisi toista samanlaista tai kavereita.
Kiitos pitkästä vastauksesta :) Eniten jäin miettimään kohdallasi sitä, mitä elämä sinulle on tuonut mukanaan. Kerroit, että kärsit samanlaisista ongelmista nuorempana, mutta myöhemmin on helpottanut. Olit siis ilmeisesti yksinäinen? Miltä elämä nykyään tuntuu? Onko sinulla ystäviä ja oletko onnellinen?
mulläkin on samanlainen ongelma, kavereita ei oikeasti oo, täi ne ei vain pidä minusta, kyll välil tulee kaikenlaista mieleen, mutta tiedän, että tänään oo tänään ja huomenna tulee vielä, sen mukaan elän otan askele keralla... olen 22v ja mull ei oo koskaan ollut oikein kavereita, välil kyll tuntuu sille, et maailma ei oo reilu, miks mun pitäis olla yksin ja sille..
haluaisin pääse tutustu sinuun ja tiedä enemmän sinusta.. kiinnostaks sua tällaista :D
Tuli vain mieleen... kun keskusteluissa ei saa julkaista sähköpostiosoitetta, että eikö sen nimimerkin voi rekisteröidä ja sitten esim. sovitte yhteisen ajan chattiin ja jaatte nimimerkkinne toisillenne.
Toinen mahdollisuushan on ihan rehellisesti laittaa kommenttia vastaava teksti kirjekaveri/deitti puolelle ja ottaa yhteyttä.
Ja silloin kun ei mikään toimi, tsiikaatte ketjua aamusta lähtien ja kirjoitatte sen osoitteen kommenttiin ja pöivitätte sivua. Ei kukaan sheriffi voi olla niin nopea että ehtisi poistaa toisen huomaamatta. Eikö?
Kyl mua kiinnostaa aina uudet tuttavuudet :) Ois kiva saada vaik sun sähköpostiosoite.
asutsä pk- seudunalueella?
emmä uskalla jätän mun s-posti tähän, mitä jos mä jättäisi mun vanha numeron tähän?
voit vaikka siihen pistä sun s-posti tai jotain:)
Voit laittaa mulle viestii tonne, jos haluut: [email protected] :)
Ystävyys syntyy parhaiten ihan samoin säännöin kuin pikkulapsena. Sitä tavataan joku uusi tyyppi ja ollaan kavereita. Jos toinen vastaa vähänkin myönteisesti tervehdykseen tai kommenttiisi, olette kavereita. Kaveruus lähtee oletuksesta. Siksi sinä voit vain päättää olla kaveri. On pieni kynnys liittää tuttu kaveriksi facebookissa. Se voi olla ystävyyden alku, joten älä arkaile.
Yhdessä hengaamisessa on muutama sääntö: 1. Luo hyvää fiilistä kavereillesi, niin he viihtyvät luonasi. Sääli on jalo asia, mutta et sinä lopulta halua olla pelkkä hyväntekeväisyyskohde. Positiivisuus kannattaa. 2. Tee ystävällisiä tekoja. Maailma toimii pitkälti vastavuoroisuuden mukaan. Kun annan, sinulle annetaan. Siksi kannattaa olla ystävällinen, jos haluaa ystäviä. 3. Mene joukon mukana ja tee kotiläksynä: selvitä, mistä muut pitävät. Vaikka et pitäisi alkoholista, osallistuminen on fiksua. 4. Ole avoin. Homona avoimuus voi olla pelottava asia, mutta suljetun muurin läpi voi olla vaikea ystävystyä. Avoimuus ei tarkoita, että kaikkia salaisuuksia pitäisi kertoa. 5. Se vaikein, missä voi saada rukkaset: Ehdota. 6. Samanlaisuus: Jos välttämättä haluat erottua joukosta, mieti, missä asioissa haluat olla samanlainen. Jos haluat olla yhdessä, samanlaisuus on hienovarainen tapa viestiä siitä.
Hankalaa on, jos kasaat tuhat ja yksi toivetta ystävyydelle tai kuormitat sitä ihastuksella.
Voin kuule omasta kokemuksestani kertoa, että ota se hyvänä kokemuksena. Itselläni oli aikoinaan liuta kavereita, ja uusien saaminen oli helppoa, se oli kuitenkin täysin turhaa ja typerää haaskausta. Tajusin että en suurin osa kaveruuksista oli pinnallisia ja mihinkään johtamattomia. Muuton yhteydessä lakkasinkin sitten pitämästä yhteyksiä ja keskityin omiin perheenjäseniini, asioihin jotka ovat tärkeitä ja eritoten itseeni.
Ala tekemään asioita juuri niinkuin haluat, nauti omasta seurastasi, ja ole ihmisiä kohtaan asiallinen välillä. Ihmiset tulevat kyllä haluamaan seuraasi aikanaan, jolloin voit sitten itse valita, haluatko kaveriksi heitä vai et.