Pienkustantamot?

talitinttinen

Paljon on ollut täälläkin puhetta isoista ja pienistä kustantamoista, mutta jaottelu näihin on vähän epämääräinen. Määritelläänkö kustantamon koko vuosittain julkaistujen nimikkeiden määrän mukaan, vai miten tämä jako tapahtuu?

Laittakaahan listausta: isot kustantamot, pienkustantamot ja sitten ne keskisuuret, jotka jäävät näiden välille?

Ja toisaalta, kokemuksia ja mielipiteitä kirjan julkaisemisesta pienkustantamolla?

51

4347

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • retagg

      Minun mielestäni näin.

      SUURET:
      Otava
      Gummerus
      Wsoy
      Tammi
      Teos

      KESKISUURET
      Atena
      Siltala

      PIENET:
      Robustos
      Minerva
      Nemo
      Torni
      Sammakko
      Myllylahti

      jne. näitä pieniä riittää, en muista kaikkia.
      Teos olisi vielä viime vuosina mennyt keskisuuriin, mutta nykyisin lukisin sen suuriin...vai mitä mieltä muut ovat?

      • keskisuuri40kirjaa

        Myllylahti on keskisuuri.


      • yjhgfd
        keskisuuri40kirjaa kirjoitti:

        Myllylahti on keskisuuri.

        Myllylahti ei kyllä mielestäni ole todellakaan keskisuuri, vaan ehdottomasti pieni kustantamo.

        Myllylahti julkaisee kohtalaisen vähän kirjoja keskisuuriin kustantamoihin verrattuna, eikä ulkoisiin asioihin, kuten kirjojen kansitaiteeseen, katalogeihin, nettisivuihin ja sellaisiin ole panostettu ollenkaan samalla lailla.

        Verrataanpa esimerkiksi facebook tykkäyksien lukumääriin:
        Myllylahti: 221 tykkääjää facebookissa.

        Kun vertaa niihin oikeasti keskisuuriin:

        Siltala: 1291 tykkääjää
        Atena: 1849 tykkääjää
        Karisto: 800 tykkääjää
        Like: 1474 tykkäjää


      • 17+18
        yjhgfd kirjoitti:

        Myllylahti ei kyllä mielestäni ole todellakaan keskisuuri, vaan ehdottomasti pieni kustantamo.

        Myllylahti julkaisee kohtalaisen vähän kirjoja keskisuuriin kustantamoihin verrattuna, eikä ulkoisiin asioihin, kuten kirjojen kansitaiteeseen, katalogeihin, nettisivuihin ja sellaisiin ole panostettu ollenkaan samalla lailla.

        Verrataanpa esimerkiksi facebook tykkäyksien lukumääriin:
        Myllylahti: 221 tykkääjää facebookissa.

        Kun vertaa niihin oikeasti keskisuuriin:

        Siltala: 1291 tykkääjää
        Atena: 1849 tykkääjää
        Karisto: 800 tykkääjää
        Like: 1474 tykkäjää

        No joo, on tuo Facebooktykkääjienkin määrä yksi mittari, jolla voi mitata kustantamon kokoa :)

        Ehkä tuo jako iso/keskisuuri/pieni on vähän turhan rajaava. Helpompi ajatella, että on ne "isot" kustantamot ja sitten kirjava joukko niitä, jotka ovat tämän määritelmän ulkopuolella.


      • pienikeskisuuri
        yjhgfd kirjoitti:

        Myllylahti ei kyllä mielestäni ole todellakaan keskisuuri, vaan ehdottomasti pieni kustantamo.

        Myllylahti julkaisee kohtalaisen vähän kirjoja keskisuuriin kustantamoihin verrattuna, eikä ulkoisiin asioihin, kuten kirjojen kansitaiteeseen, katalogeihin, nettisivuihin ja sellaisiin ole panostettu ollenkaan samalla lailla.

        Verrataanpa esimerkiksi facebook tykkäyksien lukumääriin:
        Myllylahti: 221 tykkääjää facebookissa.

        Kun vertaa niihin oikeasti keskisuuriin:

        Siltala: 1291 tykkääjää
        Atena: 1849 tykkääjää
        Karisto: 800 tykkääjää
        Like: 1474 tykkäjää

        Eiköhän vuoden sisällä julkaistujen nimikkeiden määrä ole hyvä kriteeri kustantamon koolle. Pieneltä tulee vain muutama kirja ja keskisuurelta muutama kymmen ja isolta sitten suuri määrä. Tykkääjiä sivulleen saa vaikka ostettua.


    • Hellureisunhei

      Karisto: suuri vai keskisuuri?

      Like, keskisuuri.

      Nordbooks, pieni

      Bazar, Johnny Kniga, Jalava...en osaa kyllä sanoa minkä kokoisia ovat?

      • retagg

        Karisto on mielestäni keskisuuri.

        Like myös.


    • 16+6

      Kyllä Teos nykyään ainakin kohtuullisen paljon julkaisee, jos nimikkeiden määrän perusteella ajattelee. Ehkä muös Karisto lukeutuu suuriin kustantamoihin?

      Pieniä onkin sitten vaikka miten paljon. Tuohon vielä lisätäkseni ntamo, Osuuskummaa ei voi ehkä lukea kustantamoksi. Vaskikirjat, Atena... Onhan niitä. Onko Jalavalla tosiaan vielä julkaisutoimintaa?

      • Kustantamokustantamo

        Kyllä yritys, joka päätoimisesti julkaisee kirjoja, on kustantamo. Siis Osuuskummakin on kustantamo, vaikka julkaiseekin vain jäseniensä kirjoja.
        Sama juttu Crime Timella, joka on osuuskuntamuotoinen myös. Plus Poesia.


      • Heisunheilu

        Atena taitaapi olla jo keskisuureksi luokiteltu kustantamo. Voitte korjata, mikäli olen erehtynyt.


    • Custantamo

      Mikä tämän aloituksen juju on, en ymmärrä? Koko ei välttämättä kerro sen toimintatavasta mitään.

      • talitinttinen

        Kysyinkin myös kokemuksia ja mielipiteitä pienkustantajalla julkaisemisesta. Ei ollut tarkoitus yrittää arvottaa vaan olen vain kiinnostunut siitä miten ihmiset mieltävät asian. Täällä kun paljon puhutaan siitä miten tietyt kustantamot jyräävät alalla.

        Mutta joo, ehkä aloitukseni ei ollut kovin onnistunut keskustelunavaus asiasta.


      • 67890
        talitinttinen kirjoitti:

        Kysyinkin myös kokemuksia ja mielipiteitä pienkustantajalla julkaisemisesta. Ei ollut tarkoitus yrittää arvottaa vaan olen vain kiinnostunut siitä miten ihmiset mieltävät asian. Täällä kun paljon puhutaan siitä miten tietyt kustantamot jyräävät alalla.

        Mutta joo, ehkä aloitukseni ei ollut kovin onnistunut keskustelunavaus asiasta.

        Kyllä se oli.


      • talitinttinen
        67890 kirjoitti:

        Kyllä se oli.

        No... Kiitos :)


    • Kaikki kukat kukkiva

      Olen ammattikirjailija ja julkaissut 15 kaunokirjaa 20 vuoden aikana seitsemän eri ja erilaisen kustantamon kautta. Lisää tulee. Suuria kokemiani on Otava, keskisuuri Karisto ja nykyään myös Myllylahti, ehkä myös entinen Edita, pieniä mm. Karjalan Kirjapaino, Ivan Rotta, Yliopistopaino. Muistin että tässä ei olekaan kaikki. Kokoomateososuuksia 22 kirjaan on vielä monia kustantajia. Niillä on kaikilla hyvät ja huonot puolensa. Isossa on suuri mainosbudjetti, selkeät kustannussopimukset, varma rahantulo, apurahat, suuret alennukset tuotteista, hyvät kiertueet ja juhlat jne. Olen ollut oikein tyytyväinen Otavaan, mutta kaikkea ei voi eikä saa julkaistuksa isossa. Olen suunnannut teokseni niiden genren mukaiseen kustantamoon. Otavalta ja Myllylahdelta on päätuotantoni, yhteensä kymmenkunta romaania. Pieniä kustantamoja tarvitaan täyttämään suurten ja keskisuurten hylkimät pienlevikkiset jutut, kuten kohdallani novellit ja pakinat. Pienistä ei juuri saa apua, mutta ne täyttävät sen tarpeen joka muodostuu kirjailijan omasta julkaisutarpeesta. Eivät edes raha ja apurahat sekä tunnettuus ole merkittävimpiä ratkaisuja siinä.
      Lisäksi minulla on vielä tietoteostuotantoa muutama teos, ja joille on ollut omat kustannusväylänsä riippuen mm. siitä onko kysessä tilaustyö tai muuten sovittu kustannusmuoto. Meitä ja kustantamoja on moneksi, ja se on rikkaus.

      • talitinttinen

        Kiitos vastauksestasi!

        Juuri tällaista olen itsekin ollut ymmärtävinäni, että isommilla kustantajilla myynti ja markkinointi toimii vahvan koneiston varassa, mutta marginaalissa olevan kirjallisuuden julkaisu on keskittynyt pienemmille kustantamoille. Oikeastaan asetelma on ihan hyvä, ja tämän asian tiedostaminen helpottaa myös kirjailijaa miettimään millaiselle kustantamolle tekstiä kannattaa tarjota. En sitten tiedä onko kustantamon vaihtaminen vähän tabu, vai uskaltavatko kirjailijat yleensä vaihtaa kustantamoa tekstilajin mukaan.

        Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kustantamokentän kirjavuus on vain rikkaus ja mahdollistaa erilaisten kirjojen pääsyn kansiin. Kaikki teokset eivät ole myyviä vaikka niillä olisi muuten kaunokirjallisia ansioita.


      • Ammattikirjailija
        talitinttinen kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi!

        Juuri tällaista olen itsekin ollut ymmärtävinäni, että isommilla kustantajilla myynti ja markkinointi toimii vahvan koneiston varassa, mutta marginaalissa olevan kirjallisuuden julkaisu on keskittynyt pienemmille kustantamoille. Oikeastaan asetelma on ihan hyvä, ja tämän asian tiedostaminen helpottaa myös kirjailijaa miettimään millaiselle kustantamolle tekstiä kannattaa tarjota. En sitten tiedä onko kustantamon vaihtaminen vähän tabu, vai uskaltavatko kirjailijat yleensä vaihtaa kustantamoa tekstilajin mukaan.

        Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kustantamokentän kirjavuus on vain rikkaus ja mahdollistaa erilaisten kirjojen pääsyn kansiin. Kaikki teokset eivät ole myyviä vaikka niillä olisi muuten kaunokirjallisia ansioita.

        SKL:ssa (Suomen Kirjailijaliitossa) on n. 670 jäsentä. 15 vuodessa lisäys on ollut n. 200 uutta, suurin osa nuoria ja naispuolisia. Vanhat rajat ovat poissa ja asenteet kaatuvat. Ei ole mitään liiallista kustantajauskollisuutta, ja siihen ovat suurimpia syyllisiä kustannustalot. Etenkin nuoret kirjailijat kisaavat markkinavoimien kanssa.


    • apurahastonhoitaja

      Apurahoja voi saada, vaikka ei olisikaan ison kustantajan kirjailija.

      • Apuraha

        Totta kai voi. Mutta millä todennäköisyydellä... Se onkin jo eri asia se.


      • Ammattikirjailija

        Kyllä, eri säätiöiltä ja Taiteen keskustoimikunnalta, mm. kirjastoapurahat, mutta ei isoilta kustantajilta jos ei ole talon kirjailija, kuin poikkeustapauksissa, joita ovat em. talon vanhan tekijän sääli tai muu sosiaalinen yhteys. Pienillä kustantajilla ei taas ole stipendirahastoja, ne elävät kädestä suuhun kuin kirjailijansa. Olen sen kokenut, kun suuntasin ison kustantajan leivistä omavalintaisiin genreihin, niin apurahoitus enemmän kuin puolittui. Erikseen ovat sitten kirjailijajärjestöjen (SKL, STIK, eli Suomen Tietokirjailijat ry, SUNKLO, eli Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, sekä niiden ruotsinkieliset sisarjärjestöt) omat apurahat, joita voi anoa ja saada vain aon. liiton jäsen.


      • 15+7
        Ammattikirjailija kirjoitti:

        Kyllä, eri säätiöiltä ja Taiteen keskustoimikunnalta, mm. kirjastoapurahat, mutta ei isoilta kustantajilta jos ei ole talon kirjailija, kuin poikkeustapauksissa, joita ovat em. talon vanhan tekijän sääli tai muu sosiaalinen yhteys. Pienillä kustantajilla ei taas ole stipendirahastoja, ne elävät kädestä suuhun kuin kirjailijansa. Olen sen kokenut, kun suuntasin ison kustantajan leivistä omavalintaisiin genreihin, niin apurahoitus enemmän kuin puolittui. Erikseen ovat sitten kirjailijajärjestöjen (SKL, STIK, eli Suomen Tietokirjailijat ry, SUNKLO, eli Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, sekä niiden ruotsinkieliset sisarjärjestöt) omat apurahat, joita voi anoa ja saada vain aon. liiton jäsen.

        No tuo on tietysti ongelma pienkustantajalla ollessa. En sitten tiedä vaikuttaako asiaan jos sattuu pääsemään näkyville esimerkiksi jonkun kirjallisuuspalkinnon tmv. kautta. Suomen keskusrahasto lienee myös sellainen apurahanmyöntäjä, jolta uskaltaa hakea rahaa, vaikka olisi pienemmän kustantamon leivissä?


      • näin se menee
        Ammattikirjailija kirjoitti:

        Kyllä, eri säätiöiltä ja Taiteen keskustoimikunnalta, mm. kirjastoapurahat, mutta ei isoilta kustantajilta jos ei ole talon kirjailija, kuin poikkeustapauksissa, joita ovat em. talon vanhan tekijän sääli tai muu sosiaalinen yhteys. Pienillä kustantajilla ei taas ole stipendirahastoja, ne elävät kädestä suuhun kuin kirjailijansa. Olen sen kokenut, kun suuntasin ison kustantajan leivistä omavalintaisiin genreihin, niin apurahoitus enemmän kuin puolittui. Erikseen ovat sitten kirjailijajärjestöjen (SKL, STIK, eli Suomen Tietokirjailijat ry, SUNKLO, eli Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, sekä niiden ruotsinkieliset sisarjärjestöt) omat apurahat, joita voi anoa ja saada vain aon. liiton jäsen.

        Kirjaston lainauskorvaus ei ole mikään apuraha, vaan lakiin perustuva etuisuus, jota valvoo Sanasto ry.
        Säätiöt eivät kysy jäsenyyttä mihinkään, mutta suosituksissa pitää olla yliopisto-, tai julkisuuden henkilö suosituksen tukena. Sellaiseksi riittää laitoksen johtava proffa, tunnettu dosentti tai emeritusohjaaja.
        Merja K. halusi kirjoittaa Tulilahden kaksoismurhasta rikosromaanin. Haki ennakkoon siihen apurahaa SKS:ltä (suomen kulttuurisäätiö) sai sen 7500 euroa, kun taustatukijana oli poliisikansanedustaja T. Kirjaa vain ei ole tullut julkiseksi.
        Kauko V. halusi kirjoittaa Kauhajoen kouluampumisesta romaanin -menetti poikansa siellä. Haki apurahaa SKS:ltä, Etelä-Pohjanmaan säätiöltä, Ilkan säätiöltä, kahdelta lahjoittajanimellä toimivalta kulttuurisäätiöltä ja työnantajansa kirjallisuussäätiöltä. Kukaan ei antanut, vaikka Kauko on ammattikirjoittaja ja journalisti. Puuttui näkyvä suosittaja ja taustahenkilö.
        Hän otti 4 kuukautta työstä vapaata ja kirjoitti kässärin, jonka helsinkiläinen kustantamo hylkäsikin, vaikka oli sen rungon nähtyään luvannut sen kustantaa! Kauko tarjosi sitä kuudelle muulle turhaan. Aihetta pidettiin liian shokeeraavana ja kirjoittajan läheiset tuntemukset pelättiin herättävän lukijoissa ahdistusta. Kässärin Kauko poltti uudenvuoden iltana 2013!


      • oikeaa tietoa
        näin se menee kirjoitti:

        Kirjaston lainauskorvaus ei ole mikään apuraha, vaan lakiin perustuva etuisuus, jota valvoo Sanasto ry.
        Säätiöt eivät kysy jäsenyyttä mihinkään, mutta suosituksissa pitää olla yliopisto-, tai julkisuuden henkilö suosituksen tukena. Sellaiseksi riittää laitoksen johtava proffa, tunnettu dosentti tai emeritusohjaaja.
        Merja K. halusi kirjoittaa Tulilahden kaksoismurhasta rikosromaanin. Haki ennakkoon siihen apurahaa SKS:ltä (suomen kulttuurisäätiö) sai sen 7500 euroa, kun taustatukijana oli poliisikansanedustaja T. Kirjaa vain ei ole tullut julkiseksi.
        Kauko V. halusi kirjoittaa Kauhajoen kouluampumisesta romaanin -menetti poikansa siellä. Haki apurahaa SKS:ltä, Etelä-Pohjanmaan säätiöltä, Ilkan säätiöltä, kahdelta lahjoittajanimellä toimivalta kulttuurisäätiöltä ja työnantajansa kirjallisuussäätiöltä. Kukaan ei antanut, vaikka Kauko on ammattikirjoittaja ja journalisti. Puuttui näkyvä suosittaja ja taustahenkilö.
        Hän otti 4 kuukautta työstä vapaata ja kirjoitti kässärin, jonka helsinkiläinen kustantamo hylkäsikin, vaikka oli sen rungon nähtyään luvannut sen kustantaa! Kauko tarjosi sitä kuudelle muulle turhaan. Aihetta pidettiin liian shokeeraavana ja kirjoittajan läheiset tuntemukset pelättiin herättävän lukijoissa ahdistusta. Kässärin Kauko poltti uudenvuoden iltana 2013!

        Kirjastoapuraha (josta Ammattikirjailija kirjoitti) on eri asia kuin lainauskorvaus. Lainauskorvaus ei ole apuraha, mutta kirjastokorvaus on.

        Säätiöiden suosittelija on yleensä kustantamon julkaisujohtaja tai kustannustoimittaja. Tieteen kohdalla suosittelija on yleensä proffa.


      • oikeaa tietoa
        näin se menee kirjoitti:

        Kirjaston lainauskorvaus ei ole mikään apuraha, vaan lakiin perustuva etuisuus, jota valvoo Sanasto ry.
        Säätiöt eivät kysy jäsenyyttä mihinkään, mutta suosituksissa pitää olla yliopisto-, tai julkisuuden henkilö suosituksen tukena. Sellaiseksi riittää laitoksen johtava proffa, tunnettu dosentti tai emeritusohjaaja.
        Merja K. halusi kirjoittaa Tulilahden kaksoismurhasta rikosromaanin. Haki ennakkoon siihen apurahaa SKS:ltä (suomen kulttuurisäätiö) sai sen 7500 euroa, kun taustatukijana oli poliisikansanedustaja T. Kirjaa vain ei ole tullut julkiseksi.
        Kauko V. halusi kirjoittaa Kauhajoen kouluampumisesta romaanin -menetti poikansa siellä. Haki apurahaa SKS:ltä, Etelä-Pohjanmaan säätiöltä, Ilkan säätiöltä, kahdelta lahjoittajanimellä toimivalta kulttuurisäätiöltä ja työnantajansa kirjallisuussäätiöltä. Kukaan ei antanut, vaikka Kauko on ammattikirjoittaja ja journalisti. Puuttui näkyvä suosittaja ja taustahenkilö.
        Hän otti 4 kuukautta työstä vapaata ja kirjoitti kässärin, jonka helsinkiläinen kustantamo hylkäsikin, vaikka oli sen rungon nähtyään luvannut sen kustantaa! Kauko tarjosi sitä kuudelle muulle turhaan. Aihetta pidettiin liian shokeeraavana ja kirjoittajan läheiset tuntemukset pelättiin herättävän lukijoissa ahdistusta. Kässärin Kauko poltti uudenvuoden iltana 2013!

        SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jolla ei ole mitään tekemistä säätiöiden kanssa. SKR on Suomen Kulttuurirahasto, joka on satojen säätiöiden kattorahasto.


      • oikeaa tietoa
        oikeaa tietoa kirjoitti:

        SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jolla ei ole mitään tekemistä säätiöiden kanssa. SKR on Suomen Kulttuurirahasto, joka on satojen säätiöiden kattorahasto.

        Eiku SKR on siis kattojärjestö, ei kattorahasto :)


      • voi siitä väittää
        oikeaa tietoa kirjoitti:

        Eiku SKR on siis kattojärjestö, ei kattorahasto :)

        Niin... Suomen kulttuurirahasto on säätiö.

        Suomen Kulttuurirahasto

        Etusivu
        Säätiö
        Organisaatio
        Talous ja vuosikertomukset
        Nimikkorahastot
        Tammenlastuja-lehti
        Logot ja viralliset käännökset
        Perustamiskeräys ja historiaa
        Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu
        Taidekoti Kirpilä
        Yhteystiedot
        Rahastot
        Apurahat
        Haettavat apurahat
        Hakuohjeet
        Ohjeita apurahansaajalle
        Ohjeita lausunnonantajalle
        Myönnetyt apurahat
        Usein kysyttyä
        Palkinnot ja mitalit
        Hankkeet
        Koko Suomi leikkii
        Laaja kysely suomalaisten suhteesta kulttuuriin
        Rahoitusohjelma pienten sukukielten tueksi
        FutureLab Europe
        Argumenta-hankkeet
        K3-talot
        Maakuntien hankkeita
        Päättyneitä hankkeita
        Testamentit
        Verotus
        Talouden perusta vapaaehtoisissa lahjoittajissa
        Tekijänoikeudet ja tavaramerkit
        Ajankohtaista

        Suomen Kulttuurirahasto
        Tiedettä ja taidetta

        Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa.


      • 44545445456
        oikeaa tietoa kirjoitti:

        Kirjastoapuraha (josta Ammattikirjailija kirjoitti) on eri asia kuin lainauskorvaus. Lainauskorvaus ei ole apuraha, mutta kirjastokorvaus on.

        Säätiöiden suosittelija on yleensä kustantamon julkaisujohtaja tai kustannustoimittaja. Tieteen kohdalla suosittelija on yleensä proffa.

        Taiteen edistämiskeskus jakaa verorahoista ns kirjastoapurahat ja avustukset.


      • oikeaa tietoa
        voi siitä väittää kirjoitti:

        Niin... Suomen kulttuurirahasto on säätiö.

        Suomen Kulttuurirahasto

        Etusivu
        Säätiö
        Organisaatio
        Talous ja vuosikertomukset
        Nimikkorahastot
        Tammenlastuja-lehti
        Logot ja viralliset käännökset
        Perustamiskeräys ja historiaa
        Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu
        Taidekoti Kirpilä
        Yhteystiedot
        Rahastot
        Apurahat
        Haettavat apurahat
        Hakuohjeet
        Ohjeita apurahansaajalle
        Ohjeita lausunnonantajalle
        Myönnetyt apurahat
        Usein kysyttyä
        Palkinnot ja mitalit
        Hankkeet
        Koko Suomi leikkii
        Laaja kysely suomalaisten suhteesta kulttuuriin
        Rahoitusohjelma pienten sukukielten tueksi
        FutureLab Europe
        Argumenta-hankkeet
        K3-talot
        Maakuntien hankkeita
        Päättyneitä hankkeita
        Testamentit
        Verotus
        Talouden perusta vapaaehtoisissa lahjoittajissa
        Tekijänoikeudet ja tavaramerkit
        Ajankohtaista

        Suomen Kulttuurirahasto
        Tiedettä ja taidetta

        Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa.

        Olisit googlannut lyhenteet ja muutkin tietosi ennen kuin edellisen viestisi :)


      • apurahastonhoitaja
        Apuraha kirjoitti:

        Totta kai voi. Mutta millä todennäköisyydellä... Se onkin jo eri asia se.

        Kannattaa lukea apurahojen myöntäjien ohjeet. Niissä kerrotaan, millaisin perustein ja millaisiin hankkeisiin apurahaa myönnetään. Yleinen vaatimus on, että hanke edistää suomalaista kirjallisuutta jollain tavalla. Hakijan on myös pysyttävä jotenkin vakuuttamaan oma kykynsä toteuttaa hanke, johon hakee apurahaa.


      • Apuraha
        apurahastonhoitaja kirjoitti:

        Kannattaa lukea apurahojen myöntäjien ohjeet. Niissä kerrotaan, millaisin perustein ja millaisiin hankkeisiin apurahaa myönnetään. Yleinen vaatimus on, että hanke edistää suomalaista kirjallisuutta jollain tavalla. Hakijan on myös pysyttävä jotenkin vakuuttamaan oma kykynsä toteuttaa hanke, johon hakee apurahaa.

        Kyllä kyllä. Olet oikeassa. Mutta silti on turhaa väittää, etteikö kustantamolla olisi merkitystä haki apurahaa miltä taholta hyvänsä.
        Enkä ole katkera apuraharuikuttaja. Olen apurahaa saanutkin – ja ollut saamatta.


      • poiuytm
        Apuraha kirjoitti:

        Kyllä kyllä. Olet oikeassa. Mutta silti on turhaa väittää, etteikö kustantamolla olisi merkitystä haki apurahaa miltä taholta hyvänsä.
        Enkä ole katkera apuraharuikuttaja. Olen apurahaa saanutkin – ja ollut saamatta.

        Apurahan kanssa samaa mieltä, kyllä kustantajalla on merkitystä. Samoin suosittelijalla. Pienen ja vähemmän tunnetun kustantamon kirjailija, jolla ei ole alalla tunnettua suosittelijaa, on vaikeampi vakuuttaa raati jo siitäkin syystä, että ei ole varmaa, pysyykö kustantamo edes pystyssä riittävän kauan kustantaakseen kirjan. Jos suuren kustantamon kustannustoimittaja suosittelee kirjaa ja kertoo sen ilmestyvän vuonna x niin apurahalautakunta voi olla varma siitä, että etulehdellä kiitetään säätiötä.


    • SKAR SKD SIO WET DK

      Onx sun ny kiva ku on kiva?

      • KohtalaisenHyväOlla

        Ihan kohtalaisen hyvä


      • Anonyymi
        KohtalaisenHyväOlla kirjoitti:

        Ihan kohtalaisen hyvä

        pienkustantamo Anneli on maineeltaan huono kustantaja, sillä minun lastenkirjan jätti huonon maun yrityksestä.


    • talitinttinen

      Joo, SKR ja SKS ovat eri asia, en sitten tiedä onko SKS:kin myöntänyt joskus apurahoja. Itse olen saanut pari apurahaa tieteellisten tekstien julkaisuun, niissä toki yliopistotason suosittelijat. En kyllä keksi mitä virkaa akateemisella suosittelijalla on kun hakee rahoitusta kaunokirjalliseen tekstiin. Vaan eipä tuosta kai haittaakaan varsinaisesti voi olla...

      Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen. Iso/pieni kustantamo kysymyksessä moni asia tuntuu pyörivän rahan ympärillä. Mitä muita motiiveja voisi olla kustantamoa valitessa? Jos ei siis ajatella että kyse on esim esikoiskirjailijasta, jolle ehkä käy mikä kustantamo tahansa.

      • silleen ja tälleen

        SKS myöntää apurahaa ja jopa kustantaa tieteellistä julkaisua melkoisesti. Se on sellaista hiljaista eteenpäin menoa heillä.

        Kokemuksesta tiedän apurahajakamisesta sen, että ihminen sen jaon päättää ja sen omat himot tai yökötykset ovat päällimmäisenä.
        Etelä-Pohjanmaan rahaston -siis SKR -säätiön johdossa oli markka-aikaan oopperalaulaja Irma Rewell. Ainutkaan esikoiskirjailija ei saanut apurahaa. Sitä vastoin kun mainitsi jotakin musiikkiin liittyvää vaikkapa "vanhan hippakulttuurisen pyöröleikkilauluaiheisen kirjan" julkaisun, niin sitä tuli sen 50 000 tai 150 000 markkaa. Mikä tahansa tanhuun ja piirileikkiin sivuava kirjasuunnitelma meni läpi, mutta ei historialliset tai jännityskirjat.
        Musiikki-ihmiset saivat ulkomaan matkarahaa ylettömästi. Jopa pääkaupunkiseudun muutamia ihmisiä "muutti" virallisesti Vaasan lääniin asuinosoitteensa, että saivat Rewellin kautta kolmenkuukauden Italian reissuun rahat.

        SKR -säätiössä ei muistaakseni ole ainuttakaan vain kaunokirjallisen esikoisteoksen tukemisen rahastoa, mutta kirjallisuuden tieteelliseen tutkimukseen on sata, tai parikin sataa lahjoitusrahastoa. Melkoinen typerä tilanne, kun sitä tutkittavaahan pitäisi jonkun tehdä ja saada apua siihen!!!
        Kirjallisuuden maisteri saa luultavasti säätiön rahaa, kun laittaa aiheeksi, että "tutkimukseen äng-äänteen käytöstä Kalle Päätalon tuotannossa". Esikoiskirjailija ei saa rahaa aiheeseen "kirjoitan 1990- laman romaani".


      • fgkjl

        Miten niin esikoiskirjailijalle käy mikä kustantamo tahansa? Ei minulle ainakaan. Mieluummin olen julkaisematta romaaniani ollenkaan kuin julkaisen sen jonkun pikkukustantamon kautta, joka on näkyvyyden suhteen melkeinpä sama kuin tekisin omakustanteen. Ei kiitos.


      • talitinttinen
        fgkjl kirjoitti:

        Miten niin esikoiskirjailijalle käy mikä kustantamo tahansa? Ei minulle ainakaan. Mieluummin olen julkaisematta romaaniani ollenkaan kuin julkaisen sen jonkun pikkukustantamon kautta, joka on näkyvyyden suhteen melkeinpä sama kuin tekisin omakustanteen. Ei kiitos.

        Anteeksi, olipa vähän harkitsematon lause. En tarkoittanut yleistää vaan tämä perustui oletukseen että usea esikoiskirjailija kokee sopimuksen saamisen ehkä tärkeämmäksi kuin sen mikä kustantamo on kyseessä. Että haluaa vain palavasti kirjailijaksi eikä ajattele asiaa sen pidemmälle. Mutta eihän tämä tietenkään pidä kaikkien kohdalla paikkaansa.

        Olet ilmeisesti itse sitä mieltä, että pienkustantamossa julkaiseminen ei ole viisasta?


      • fgkjl
        talitinttinen kirjoitti:

        Anteeksi, olipa vähän harkitsematon lause. En tarkoittanut yleistää vaan tämä perustui oletukseen että usea esikoiskirjailija kokee sopimuksen saamisen ehkä tärkeämmäksi kuin sen mikä kustantamo on kyseessä. Että haluaa vain palavasti kirjailijaksi eikä ajattele asiaa sen pidemmälle. Mutta eihän tämä tietenkään pidä kaikkien kohdalla paikkaansa.

        Olet ilmeisesti itse sitä mieltä, että pienkustantamossa julkaiseminen ei ole viisasta?

        No riippuu vähän kustantamosta ja siitä, miten milläkin kustantamolla kirjat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi Robustos on pieni kustantamo, mutta heidän kirjansa ovat olleet näkyvillä, kun taas esimerkiksi joku suurempi kustantamo kuten Karisto on sellainen, jonka kirjoihin en ainakaan itse törmää oikein missään.

        Keskisuurista lähtisin Likelle, Atenalle, Siltalalle
        pienistä: Robustos, Bazar, Minerva, Nemo.

        mutta tämä on vain oma mielipiteeni.


      • talitinttinen
        fgkjl kirjoitti:

        No riippuu vähän kustantamosta ja siitä, miten milläkin kustantamolla kirjat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi Robustos on pieni kustantamo, mutta heidän kirjansa ovat olleet näkyvillä, kun taas esimerkiksi joku suurempi kustantamo kuten Karisto on sellainen, jonka kirjoihin en ainakaan itse törmää oikein missään.

        Keskisuurista lähtisin Likelle, Atenalle, Siltalalle
        pienistä: Robustos, Bazar, Minerva, Nemo.

        mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

        Itseasiassa aika samanlainen listaus kuin minulla ;) Kyllä kustantamot näkyvyydellään ja julkaisujensa tasolla lunastavat paikkansa kustannusmaailmassa. Ei se nimikkeiden määrä ole niin olennainen, varsinkaan jos ei ajattele apurahoja ja tuloja, vaan sitä minkä tasoista kustantamon työ ylipäätään on.


      • jkjker
        fgkjl kirjoitti:

        No riippuu vähän kustantamosta ja siitä, miten milläkin kustantamolla kirjat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi Robustos on pieni kustantamo, mutta heidän kirjansa ovat olleet näkyvillä, kun taas esimerkiksi joku suurempi kustantamo kuten Karisto on sellainen, jonka kirjoihin en ainakaan itse törmää oikein missään.

        Keskisuurista lähtisin Likelle, Atenalle, Siltalalle
        pienistä: Robustos, Bazar, Minerva, Nemo.

        mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

        Oho! Kävin Robustoksen sivuilla. Ne tekee vain pari kirjaa vuodessa, mutta on useita Runeberg- ja Finlandia Junior-ehdokkuuksia. Taitaa olla tiheä seula...


      • 12+9
        jkjker kirjoitti:

        Oho! Kävin Robustoksen sivuilla. Ne tekee vain pari kirjaa vuodessa, mutta on useita Runeberg- ja Finlandia Junior-ehdokkuuksia. Taitaa olla tiheä seula...

        Heillä on ollut kyllä todella positiivista näkyvyyttä! Toinen seuraamisen arvoinen pienkustantaja voisi olla ntamo, sieltäkin tainnut tulla mm. Runeberg-ehdokas. Eikö Robustokselta Siiri Enoranta päässyt Wsoy:lle, ja ntamolta Maaria Päivinen julkaisemassa jollakin isommalla kustantamolla. Pieni kustantamo voi siis olla ponnahduslauta.


      • talitinttinen

        Ihan vieras! Täytyy tutustua.


    • fazerina

      Kaipa suuruus ja pienuus lasketaan perinteisesti kirjabisneksen liikevaihdon mukaan.

      • jknhknkh

        Näinhän se menee. Asiassa on kuitenkin myös muita näkökulmia kuin pelkkä raha, niin kuin ylempänäkin on jo tullut esille. Koosta on muuten aika mahdotonta tehdä mitään "virallista" määritelmää...


      • fazerina
        jknhknkh kirjoitti:

        Näinhän se menee. Asiassa on kuitenkin myös muita näkökulmia kuin pelkkä raha, niin kuin ylempänäkin on jo tullut esille. Koosta on muuten aika mahdotonta tehdä mitään "virallista" määritelmää...

        Näin on, ketjussa on muutenkin hyvää keskustelua ja tietoa.

        Kustantajan valinta on vähän samanlainen juttu kuin työpaikankin. Suurin osa ei voi valita, mutta jos pääsee valitsemaan useamman väliltä, ei koko ole välttämättä sopiva kriteeri.


    • lukematon

      Onko joku ollut joskus sellaisessa tilanteessa että on saanut/voinut valita kustantamojen välillä? Eli siis on saanut positiivisen useammalta. Miten sellaisessa tilanteessa oikein toimitaan? Vastaukset kun tuntuvat tulevan eri tahdissa eri kustantamoilta. Jos saa positiivisen yhdeltä, jääkö odottamaan mitä muut sanovat?

      • Anonyymi

        Ehdottomasti kannattaa kirjoittaa niin hyvin, että saa valita usean kustantamon väliltä.


    • Anonyymi

      Myllylahden kirjojen kannet ovat kyllä niin amatöörimäisiä, että ei herätä luottamusta lukijassa eikä sellaisessa, joka miettii käsikirjoituksen lähettämistä.

      • Anonyymi

        Totta! Niiden nettisivutkin on ajalta ennen internetiä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      89
      4600
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      140
      3133
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3125
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      403
      2202
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      231
      1348
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      11
      1223
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1207
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      67
      1097
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      30
      1084
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      112
      999
    Aihe