Pienkustantamot?

Myllylahti on keskisuuri.

keskisuuri40kirjaa kirjoitti:

Myllylahti on keskisuuri.

Myllylahti ei kyllä mielestäni ole todellakaan keskisuuri, vaan ehdottomasti pieni kustantamo.

Myllylahti julkaisee kohtalaisen vähän kirjoja keskisuuriin kustantamoihin verrattuna, eikä ulkoisiin asioihin, kuten kirjojen kansitaiteeseen, katalogeihin, nettisivuihin ja sellaisiin ole panostettu ollenkaan samalla lailla.

Verrataanpa esimerkiksi facebook tykkäyksien lukumääriin:
Myllylahti: 221 tykkääjää facebookissa.

Kun vertaa niihin oikeasti keskisuuriin:

Siltala: 1291 tykkääjää
Atena: 1849 tykkääjää
Karisto: 800 tykkääjää
Like: 1474 tykkäjää

yjhgfd kirjoitti:

Myllylahti ei kyllä mielestäni ole todellakaan keskisuuri, vaan ehdottomasti pieni kustantamo.

Myllylahti julkaisee kohtalaisen vähän kirjoja keskisuuriin kustantamoihin verrattuna, eikä ulkoisiin asioihin, kuten kirjojen kansitaiteeseen, katalogeihin, nettisivuihin ja sellaisiin ole panostettu ollenkaan samalla lailla.

Verrataanpa esimerkiksi facebook tykkäyksien lukumääriin:
Myllylahti: 221 tykkääjää facebookissa.

Kun vertaa niihin oikeasti keskisuuriin:

Siltala: 1291 tykkääjää
Atena: 1849 tykkääjää
Karisto: 800 tykkääjää
Like: 1474 tykkäjää

Lue lisää

No joo, on tuo Facebooktykkääjienkin määrä yksi mittari, jolla voi mitata kustantamon kokoa :)

Ehkä tuo jako iso/keskisuuri/pieni on vähän turhan rajaava. Helpompi ajatella, että on ne "isot" kustantamot ja sitten kirjava joukko niitä, jotka ovat tämän määritelmän ulkopuolella.

yjhgfd kirjoitti:

Myllylahti ei kyllä mielestäni ole todellakaan keskisuuri, vaan ehdottomasti pieni kustantamo.

Myllylahti julkaisee kohtalaisen vähän kirjoja keskisuuriin kustantamoihin verrattuna, eikä ulkoisiin asioihin, kuten kirjojen kansitaiteeseen, katalogeihin, nettisivuihin ja sellaisiin ole panostettu ollenkaan samalla lailla.

Verrataanpa esimerkiksi facebook tykkäyksien lukumääriin:
Myllylahti: 221 tykkääjää facebookissa.

Kun vertaa niihin oikeasti keskisuuriin:

Siltala: 1291 tykkääjää
Atena: 1849 tykkääjää
Karisto: 800 tykkääjää
Like: 1474 tykkäjää

Lue lisää

Eiköhän vuoden sisällä julkaistujen nimikkeiden määrä ole hyvä kriteeri kustantamon koolle. Pieneltä tulee vain muutama kirja ja keskisuurelta muutama kymmen ja isolta sitten suuri määrä. Tykkääjiä sivulleen saa vaikka ostettua.

Karisto on mielestäni keskisuuri.

Like myös.

Kyllä yritys, joka päätoimisesti julkaisee kirjoja, on kustantamo. Siis Osuuskummakin on kustantamo, vaikka julkaiseekin vain jäseniensä kirjoja.
Sama juttu Crime Timella, joka on osuuskuntamuotoinen myös. Plus Poesia.

Atena taitaapi olla jo keskisuureksi luokiteltu kustantamo. Voitte korjata, mikäli olen erehtynyt.

Kysyinkin myös kokemuksia ja mielipiteitä pienkustantajalla julkaisemisesta. Ei ollut tarkoitus yrittää arvottaa vaan olen vain kiinnostunut siitä miten ihmiset mieltävät asian. Täällä kun paljon puhutaan siitä miten tietyt kustantamot jyräävät alalla.

Mutta joo, ehkä aloitukseni ei ollut kovin onnistunut keskustelunavaus asiasta.

talitinttinen kirjoitti:

Kysyinkin myös kokemuksia ja mielipiteitä pienkustantajalla julkaisemisesta. Ei ollut tarkoitus yrittää arvottaa vaan olen vain kiinnostunut siitä miten ihmiset mieltävät asian. Täällä kun paljon puhutaan siitä miten tietyt kustantamot jyräävät alalla.

Mutta joo, ehkä aloitukseni ei ollut kovin onnistunut keskustelunavaus asiasta.

Lue lisää

Kyllä se oli.

67890 kirjoitti:

Kyllä se oli.

No... Kiitos :)

Kiitos vastauksestasi!

Juuri tällaista olen itsekin ollut ymmärtävinäni, että isommilla kustantajilla myynti ja markkinointi toimii vahvan koneiston varassa, mutta marginaalissa olevan kirjallisuuden julkaisu on keskittynyt pienemmille kustantamoille. Oikeastaan asetelma on ihan hyvä, ja tämän asian tiedostaminen helpottaa myös kirjailijaa miettimään millaiselle kustantamolle tekstiä kannattaa tarjota. En sitten tiedä onko kustantamon vaihtaminen vähän tabu, vai uskaltavatko kirjailijat yleensä vaihtaa kustantamoa tekstilajin mukaan.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kustantamokentän kirjavuus on vain rikkaus ja mahdollistaa erilaisten kirjojen pääsyn kansiin. Kaikki teokset eivät ole myyviä vaikka niillä olisi muuten kaunokirjallisia ansioita.

talitinttinen kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi!

Juuri tällaista olen itsekin ollut ymmärtävinäni, että isommilla kustantajilla myynti ja markkinointi toimii vahvan koneiston varassa, mutta marginaalissa olevan kirjallisuuden julkaisu on keskittynyt pienemmille kustantamoille. Oikeastaan asetelma on ihan hyvä, ja tämän asian tiedostaminen helpottaa myös kirjailijaa miettimään millaiselle kustantamolle tekstiä kannattaa tarjota. En sitten tiedä onko kustantamon vaihtaminen vähän tabu, vai uskaltavatko kirjailijat yleensä vaihtaa kustantamoa tekstilajin mukaan.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kustantamokentän kirjavuus on vain rikkaus ja mahdollistaa erilaisten kirjojen pääsyn kansiin. Kaikki teokset eivät ole myyviä vaikka niillä olisi muuten kaunokirjallisia ansioita.

Lue lisää

SKL:ssa (Suomen Kirjailijaliitossa) on n. 670 jäsentä. 15 vuodessa lisäys on ollut n. 200 uutta, suurin osa nuoria ja naispuolisia. Vanhat rajat ovat poissa ja asenteet kaatuvat. Ei ole mitään liiallista kustantajauskollisuutta, ja siihen ovat suurimpia syyllisiä kustannustalot. Etenkin nuoret kirjailijat kisaavat markkinavoimien kanssa.

Totta kai voi. Mutta millä todennäköisyydellä... Se onkin jo eri asia se.

Kyllä, eri säätiöiltä ja Taiteen keskustoimikunnalta, mm. kirjastoapurahat, mutta ei isoilta kustantajilta jos ei ole talon kirjailija, kuin poikkeustapauksissa, joita ovat em. talon vanhan tekijän sääli tai muu sosiaalinen yhteys. Pienillä kustantajilla ei taas ole stipendirahastoja, ne elävät kädestä suuhun kuin kirjailijansa. Olen sen kokenut, kun suuntasin ison kustantajan leivistä omavalintaisiin genreihin, niin apurahoitus enemmän kuin puolittui. Erikseen ovat sitten kirjailijajärjestöjen (SKL, STIK, eli Suomen Tietokirjailijat ry, SUNKLO, eli Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, sekä niiden ruotsinkieliset sisarjärjestöt) omat apurahat, joita voi anoa ja saada vain aon. liiton jäsen.

Ammattikirjailija kirjoitti:

Kyllä, eri säätiöiltä ja Taiteen keskustoimikunnalta, mm. kirjastoapurahat, mutta ei isoilta kustantajilta jos ei ole talon kirjailija, kuin poikkeustapauksissa, joita ovat em. talon vanhan tekijän sääli tai muu sosiaalinen yhteys. Pienillä kustantajilla ei taas ole stipendirahastoja, ne elävät kädestä suuhun kuin kirjailijansa. Olen sen kokenut, kun suuntasin ison kustantajan leivistä omavalintaisiin genreihin, niin apurahoitus enemmän kuin puolittui. Erikseen ovat sitten kirjailijajärjestöjen (SKL, STIK, eli Suomen Tietokirjailijat ry, SUNKLO, eli Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, sekä niiden ruotsinkieliset sisarjärjestöt) omat apurahat, joita voi anoa ja saada vain aon. liiton jäsen.

Lue lisää

No tuo on tietysti ongelma pienkustantajalla ollessa. En sitten tiedä vaikuttaako asiaan jos sattuu pääsemään näkyville esimerkiksi jonkun kirjallisuuspalkinnon tmv. kautta. Suomen keskusrahasto lienee myös sellainen apurahanmyöntäjä, jolta uskaltaa hakea rahaa, vaikka olisi pienemmän kustantamon leivissä?

Ammattikirjailija kirjoitti:

Kyllä, eri säätiöiltä ja Taiteen keskustoimikunnalta, mm. kirjastoapurahat, mutta ei isoilta kustantajilta jos ei ole talon kirjailija, kuin poikkeustapauksissa, joita ovat em. talon vanhan tekijän sääli tai muu sosiaalinen yhteys. Pienillä kustantajilla ei taas ole stipendirahastoja, ne elävät kädestä suuhun kuin kirjailijansa. Olen sen kokenut, kun suuntasin ison kustantajan leivistä omavalintaisiin genreihin, niin apurahoitus enemmän kuin puolittui. Erikseen ovat sitten kirjailijajärjestöjen (SKL, STIK, eli Suomen Tietokirjailijat ry, SUNKLO, eli Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, sekä niiden ruotsinkieliset sisarjärjestöt) omat apurahat, joita voi anoa ja saada vain aon. liiton jäsen.

Lue lisää

Kirjaston lainauskorvaus ei ole mikään apuraha, vaan lakiin perustuva etuisuus, jota valvoo Sanasto ry.
Säätiöt eivät kysy jäsenyyttä mihinkään, mutta suosituksissa pitää olla yliopisto-, tai julkisuuden henkilö suosituksen tukena. Sellaiseksi riittää laitoksen johtava proffa, tunnettu dosentti tai emeritusohjaaja.
Merja K. halusi kirjoittaa Tulilahden kaksoismurhasta rikosromaanin. Haki ennakkoon siihen apurahaa SKS:ltä (suomen kulttuurisäätiö) sai sen 7500 euroa, kun taustatukijana oli poliisikansanedustaja T. Kirjaa vain ei ole tullut julkiseksi.
Kauko V. halusi kirjoittaa Kauhajoen kouluampumisesta romaanin -menetti poikansa siellä. Haki apurahaa SKS:ltä, Etelä-Pohjanmaan säätiöltä, Ilkan säätiöltä, kahdelta lahjoittajanimellä toimivalta kulttuurisäätiöltä ja työnantajansa kirjallisuussäätiöltä. Kukaan ei antanut, vaikka Kauko on ammattikirjoittaja ja journalisti. Puuttui näkyvä suosittaja ja taustahenkilö.
Hän otti 4 kuukautta työstä vapaata ja kirjoitti kässärin, jonka helsinkiläinen kustantamo hylkäsikin, vaikka oli sen rungon nähtyään luvannut sen kustantaa! Kauko tarjosi sitä kuudelle muulle turhaan. Aihetta pidettiin liian shokeeraavana ja kirjoittajan läheiset tuntemukset pelättiin herättävän lukijoissa ahdistusta. Kässärin Kauko poltti uudenvuoden iltana 2013!

näin se menee kirjoitti:

Kirjaston lainauskorvaus ei ole mikään apuraha, vaan lakiin perustuva etuisuus, jota valvoo Sanasto ry.
Säätiöt eivät kysy jäsenyyttä mihinkään, mutta suosituksissa pitää olla yliopisto-, tai julkisuuden henkilö suosituksen tukena. Sellaiseksi riittää laitoksen johtava proffa, tunnettu dosentti tai emeritusohjaaja.
Merja K. halusi kirjoittaa Tulilahden kaksoismurhasta rikosromaanin. Haki ennakkoon siihen apurahaa SKS:ltä (suomen kulttuurisäätiö) sai sen 7500 euroa, kun taustatukijana oli poliisikansanedustaja T. Kirjaa vain ei ole tullut julkiseksi.
Kauko V. halusi kirjoittaa Kauhajoen kouluampumisesta romaanin -menetti poikansa siellä. Haki apurahaa SKS:ltä, Etelä-Pohjanmaan säätiöltä, Ilkan säätiöltä, kahdelta lahjoittajanimellä toimivalta kulttuurisäätiöltä ja työnantajansa kirjallisuussäätiöltä. Kukaan ei antanut, vaikka Kauko on ammattikirjoittaja ja journalisti. Puuttui näkyvä suosittaja ja taustahenkilö.
Hän otti 4 kuukautta työstä vapaata ja kirjoitti kässärin, jonka helsinkiläinen kustantamo hylkäsikin, vaikka oli sen rungon nähtyään luvannut sen kustantaa! Kauko tarjosi sitä kuudelle muulle turhaan. Aihetta pidettiin liian shokeeraavana ja kirjoittajan läheiset tuntemukset pelättiin herättävän lukijoissa ahdistusta. Kässärin Kauko poltti uudenvuoden iltana 2013!

Lue lisää

Kirjastoapuraha (josta Ammattikirjailija kirjoitti) on eri asia kuin lainauskorvaus. Lainauskorvaus ei ole apuraha, mutta kirjastokorvaus on.

Säätiöiden suosittelija on yleensä kustantamon julkaisujohtaja tai kustannustoimittaja. Tieteen kohdalla suosittelija on yleensä proffa.

näin se menee kirjoitti:

Kirjaston lainauskorvaus ei ole mikään apuraha, vaan lakiin perustuva etuisuus, jota valvoo Sanasto ry.
Säätiöt eivät kysy jäsenyyttä mihinkään, mutta suosituksissa pitää olla yliopisto-, tai julkisuuden henkilö suosituksen tukena. Sellaiseksi riittää laitoksen johtava proffa, tunnettu dosentti tai emeritusohjaaja.
Merja K. halusi kirjoittaa Tulilahden kaksoismurhasta rikosromaanin. Haki ennakkoon siihen apurahaa SKS:ltä (suomen kulttuurisäätiö) sai sen 7500 euroa, kun taustatukijana oli poliisikansanedustaja T. Kirjaa vain ei ole tullut julkiseksi.
Kauko V. halusi kirjoittaa Kauhajoen kouluampumisesta romaanin -menetti poikansa siellä. Haki apurahaa SKS:ltä, Etelä-Pohjanmaan säätiöltä, Ilkan säätiöltä, kahdelta lahjoittajanimellä toimivalta kulttuurisäätiöltä ja työnantajansa kirjallisuussäätiöltä. Kukaan ei antanut, vaikka Kauko on ammattikirjoittaja ja journalisti. Puuttui näkyvä suosittaja ja taustahenkilö.
Hän otti 4 kuukautta työstä vapaata ja kirjoitti kässärin, jonka helsinkiläinen kustantamo hylkäsikin, vaikka oli sen rungon nähtyään luvannut sen kustantaa! Kauko tarjosi sitä kuudelle muulle turhaan. Aihetta pidettiin liian shokeeraavana ja kirjoittajan läheiset tuntemukset pelättiin herättävän lukijoissa ahdistusta. Kässärin Kauko poltti uudenvuoden iltana 2013!

Lue lisää

SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jolla ei ole mitään tekemistä säätiöiden kanssa. SKR on Suomen Kulttuurirahasto, joka on satojen säätiöiden kattorahasto.

oikeaa tietoa kirjoitti:

SKS on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jolla ei ole mitään tekemistä säätiöiden kanssa. SKR on Suomen Kulttuurirahasto, joka on satojen säätiöiden kattorahasto.

Eiku SKR on siis kattojärjestö, ei kattorahasto :)

oikeaa tietoa kirjoitti:

Eiku SKR on siis kattojärjestö, ei kattorahasto :)

Niin... Suomen kulttuurirahasto on säätiö.

Suomen Kulttuurirahasto

Etusivu
Säätiö
Organisaatio
Talous ja vuosikertomukset
Nimikkorahastot
Tammenlastuja-lehti
Logot ja viralliset käännökset
Perustamiskeräys ja historiaa
Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu
Taidekoti Kirpilä
Yhteystiedot
Rahastot
Apurahat
Haettavat apurahat
Hakuohjeet
Ohjeita apurahansaajalle
Ohjeita lausunnonantajalle
Myönnetyt apurahat
Usein kysyttyä
Palkinnot ja mitalit
Hankkeet
Koko Suomi leikkii
Laaja kysely suomalaisten suhteesta kulttuuriin
Rahoitusohjelma pienten sukukielten tueksi
FutureLab Europe
Argumenta-hankkeet
K3-talot
Maakuntien hankkeita
Päättyneitä hankkeita
Testamentit
Verotus
Talouden perusta vapaaehtoisissa lahjoittajissa
Tekijänoikeudet ja tavaramerkit
Ajankohtaista

Suomen Kulttuurirahasto
Tiedettä ja taidetta

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa.

oikeaa tietoa kirjoitti:

Kirjastoapuraha (josta Ammattikirjailija kirjoitti) on eri asia kuin lainauskorvaus. Lainauskorvaus ei ole apuraha, mutta kirjastokorvaus on.

Säätiöiden suosittelija on yleensä kustantamon julkaisujohtaja tai kustannustoimittaja. Tieteen kohdalla suosittelija on yleensä proffa.

Lue lisää

Taiteen edistämiskeskus jakaa verorahoista ns kirjastoapurahat ja avustukset.

voi siitä väittää kirjoitti:

Niin... Suomen kulttuurirahasto on säätiö.

Suomen Kulttuurirahasto

Etusivu
Säätiö
Organisaatio
Talous ja vuosikertomukset
Nimikkorahastot
Tammenlastuja-lehti
Logot ja viralliset käännökset
Perustamiskeräys ja historiaa
Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu
Taidekoti Kirpilä
Yhteystiedot
Rahastot
Apurahat
Haettavat apurahat
Hakuohjeet
Ohjeita apurahansaajalle
Ohjeita lausunnonantajalle
Myönnetyt apurahat
Usein kysyttyä
Palkinnot ja mitalit
Hankkeet
Koko Suomi leikkii
Laaja kysely suomalaisten suhteesta kulttuuriin
Rahoitusohjelma pienten sukukielten tueksi
FutureLab Europe
Argumenta-hankkeet
K3-talot
Maakuntien hankkeita
Päättyneitä hankkeita
Testamentit
Verotus
Talouden perusta vapaaehtoisissa lahjoittajissa
Tekijänoikeudet ja tavaramerkit
Ajankohtaista

Suomen Kulttuurirahasto
Tiedettä ja taidetta

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa.

Lue lisää

Olisit googlannut lyhenteet ja muutkin tietosi ennen kuin edellisen viestisi :)

Apuraha kirjoitti:

Totta kai voi. Mutta millä todennäköisyydellä... Se onkin jo eri asia se.

Kannattaa lukea apurahojen myöntäjien ohjeet. Niissä kerrotaan, millaisin perustein ja millaisiin hankkeisiin apurahaa myönnetään. Yleinen vaatimus on, että hanke edistää suomalaista kirjallisuutta jollain tavalla. Hakijan on myös pysyttävä jotenkin vakuuttamaan oma kykynsä toteuttaa hanke, johon hakee apurahaa.

apurahastonhoitaja kirjoitti:

Kannattaa lukea apurahojen myöntäjien ohjeet. Niissä kerrotaan, millaisin perustein ja millaisiin hankkeisiin apurahaa myönnetään. Yleinen vaatimus on, että hanke edistää suomalaista kirjallisuutta jollain tavalla. Hakijan on myös pysyttävä jotenkin vakuuttamaan oma kykynsä toteuttaa hanke, johon hakee apurahaa.

Lue lisää

Kyllä kyllä. Olet oikeassa. Mutta silti on turhaa väittää, etteikö kustantamolla olisi merkitystä haki apurahaa miltä taholta hyvänsä.
Enkä ole katkera apuraharuikuttaja. Olen apurahaa saanutkin – ja ollut saamatta.

Apuraha kirjoitti:

Kyllä kyllä. Olet oikeassa. Mutta silti on turhaa väittää, etteikö kustantamolla olisi merkitystä haki apurahaa miltä taholta hyvänsä.
Enkä ole katkera apuraharuikuttaja. Olen apurahaa saanutkin – ja ollut saamatta.

Lue lisää

Apurahan kanssa samaa mieltä, kyllä kustantajalla on merkitystä. Samoin suosittelijalla. Pienen ja vähemmän tunnetun kustantamon kirjailija, jolla ei ole alalla tunnettua suosittelijaa, on vaikeampi vakuuttaa raati jo siitäkin syystä, että ei ole varmaa, pysyykö kustantamo edes pystyssä riittävän kauan kustantaakseen kirjan. Jos suuren kustantamon kustannustoimittaja suosittelee kirjaa ja kertoo sen ilmestyvän vuonna x niin apurahalautakunta voi olla varma siitä, että etulehdellä kiitetään säätiötä.

Ihan kohtalaisen hyvä

KohtalaisenHyväOlla kirjoitti:

Ihan kohtalaisen hyvä

pienkustantamo Anneli on maineeltaan huono kustantaja, sillä minun lastenkirjan jätti huonon maun yrityksestä.

SKS myöntää apurahaa ja jopa kustantaa tieteellistä julkaisua melkoisesti. Se on sellaista hiljaista eteenpäin menoa heillä.

Kokemuksesta tiedän apurahajakamisesta sen, että ihminen sen jaon päättää ja sen omat himot tai yökötykset ovat päällimmäisenä.
Etelä-Pohjanmaan rahaston -siis SKR -säätiön johdossa oli markka-aikaan oopperalaulaja Irma Rewell. Ainutkaan esikoiskirjailija ei saanut apurahaa. Sitä vastoin kun mainitsi jotakin musiikkiin liittyvää vaikkapa "vanhan hippakulttuurisen pyöröleikkilauluaiheisen kirjan" julkaisun, niin sitä tuli sen 50 000 tai 150 000 markkaa. Mikä tahansa tanhuun ja piirileikkiin sivuava kirjasuunnitelma meni läpi, mutta ei historialliset tai jännityskirjat.
Musiikki-ihmiset saivat ulkomaan matkarahaa ylettömästi. Jopa pääkaupunkiseudun muutamia ihmisiä "muutti" virallisesti Vaasan lääniin asuinosoitteensa, että saivat Rewellin kautta kolmenkuukauden Italian reissuun rahat.

SKR -säätiössä ei muistaakseni ole ainuttakaan vain kaunokirjallisen esikoisteoksen tukemisen rahastoa, mutta kirjallisuuden tieteelliseen tutkimukseen on sata, tai parikin sataa lahjoitusrahastoa. Melkoinen typerä tilanne, kun sitä tutkittavaahan pitäisi jonkun tehdä ja saada apua siihen!!!
Kirjallisuuden maisteri saa luultavasti säätiön rahaa, kun laittaa aiheeksi, että "tutkimukseen äng-äänteen käytöstä Kalle Päätalon tuotannossa". Esikoiskirjailija ei saa rahaa aiheeseen "kirjoitan 1990- laman romaani".

Miten niin esikoiskirjailijalle käy mikä kustantamo tahansa? Ei minulle ainakaan. Mieluummin olen julkaisematta romaaniani ollenkaan kuin julkaisen sen jonkun pikkukustantamon kautta, joka on näkyvyyden suhteen melkeinpä sama kuin tekisin omakustanteen. Ei kiitos.

fgkjl kirjoitti:

Miten niin esikoiskirjailijalle käy mikä kustantamo tahansa? Ei minulle ainakaan. Mieluummin olen julkaisematta romaaniani ollenkaan kuin julkaisen sen jonkun pikkukustantamon kautta, joka on näkyvyyden suhteen melkeinpä sama kuin tekisin omakustanteen. Ei kiitos.

Lue lisää

Anteeksi, olipa vähän harkitsematon lause. En tarkoittanut yleistää vaan tämä perustui oletukseen että usea esikoiskirjailija kokee sopimuksen saamisen ehkä tärkeämmäksi kuin sen mikä kustantamo on kyseessä. Että haluaa vain palavasti kirjailijaksi eikä ajattele asiaa sen pidemmälle. Mutta eihän tämä tietenkään pidä kaikkien kohdalla paikkaansa.

Olet ilmeisesti itse sitä mieltä, että pienkustantamossa julkaiseminen ei ole viisasta?

talitinttinen kirjoitti:

Anteeksi, olipa vähän harkitsematon lause. En tarkoittanut yleistää vaan tämä perustui oletukseen että usea esikoiskirjailija kokee sopimuksen saamisen ehkä tärkeämmäksi kuin sen mikä kustantamo on kyseessä. Että haluaa vain palavasti kirjailijaksi eikä ajattele asiaa sen pidemmälle. Mutta eihän tämä tietenkään pidä kaikkien kohdalla paikkaansa.

Olet ilmeisesti itse sitä mieltä, että pienkustantamossa julkaiseminen ei ole viisasta?

Lue lisää

No riippuu vähän kustantamosta ja siitä, miten milläkin kustantamolla kirjat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi Robustos on pieni kustantamo, mutta heidän kirjansa ovat olleet näkyvillä, kun taas esimerkiksi joku suurempi kustantamo kuten Karisto on sellainen, jonka kirjoihin en ainakaan itse törmää oikein missään.

Keskisuurista lähtisin Likelle, Atenalle, Siltalalle
pienistä: Robustos, Bazar, Minerva, Nemo.

mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

fgkjl kirjoitti:

No riippuu vähän kustantamosta ja siitä, miten milläkin kustantamolla kirjat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi Robustos on pieni kustantamo, mutta heidän kirjansa ovat olleet näkyvillä, kun taas esimerkiksi joku suurempi kustantamo kuten Karisto on sellainen, jonka kirjoihin en ainakaan itse törmää oikein missään.

Keskisuurista lähtisin Likelle, Atenalle, Siltalalle
pienistä: Robustos, Bazar, Minerva, Nemo.

mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

Lue lisää

Itseasiassa aika samanlainen listaus kuin minulla ;) Kyllä kustantamot näkyvyydellään ja julkaisujensa tasolla lunastavat paikkansa kustannusmaailmassa. Ei se nimikkeiden määrä ole niin olennainen, varsinkaan jos ei ajattele apurahoja ja tuloja, vaan sitä minkä tasoista kustantamon työ ylipäätään on.

fgkjl kirjoitti:

No riippuu vähän kustantamosta ja siitä, miten milläkin kustantamolla kirjat ovat saaneet näkyvyyttä. Esimerkiksi Robustos on pieni kustantamo, mutta heidän kirjansa ovat olleet näkyvillä, kun taas esimerkiksi joku suurempi kustantamo kuten Karisto on sellainen, jonka kirjoihin en ainakaan itse törmää oikein missään.

Keskisuurista lähtisin Likelle, Atenalle, Siltalalle
pienistä: Robustos, Bazar, Minerva, Nemo.

mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

Lue lisää

Oho! Kävin Robustoksen sivuilla. Ne tekee vain pari kirjaa vuodessa, mutta on useita Runeberg- ja Finlandia Junior-ehdokkuuksia. Taitaa olla tiheä seula...

jkjker kirjoitti:

Oho! Kävin Robustoksen sivuilla. Ne tekee vain pari kirjaa vuodessa, mutta on useita Runeberg- ja Finlandia Junior-ehdokkuuksia. Taitaa olla tiheä seula...

Heillä on ollut kyllä todella positiivista näkyvyyttä! Toinen seuraamisen arvoinen pienkustantaja voisi olla ntamo, sieltäkin tainnut tulla mm. Runeberg-ehdokas. Eikö Robustokselta Siiri Enoranta päässyt Wsoy:lle, ja ntamolta Maaria Päivinen julkaisemassa jollakin isommalla kustantamolla. Pieni kustantamo voi siis olla ponnahduslauta.

Ihan vieras! Täytyy tutustua.

Näinhän se menee. Asiassa on kuitenkin myös muita näkökulmia kuin pelkkä raha, niin kuin ylempänäkin on jo tullut esille. Koosta on muuten aika mahdotonta tehdä mitään "virallista" määritelmää...

jknhknkh kirjoitti:

Näinhän se menee. Asiassa on kuitenkin myös muita näkökulmia kuin pelkkä raha, niin kuin ylempänäkin on jo tullut esille. Koosta on muuten aika mahdotonta tehdä mitään "virallista" määritelmää...

Lue lisää

Näin on, ketjussa on muutenkin hyvää keskustelua ja tietoa.

Kustantajan valinta on vähän samanlainen juttu kuin työpaikankin. Suurin osa ei voi valita, mutta jos pääsee valitsemaan useamman väliltä, ei koko ole välttämättä sopiva kriteeri.

Ehdottomasti kannattaa kirjoittaa niin hyvin, että saa valita usean kustantamon väliltä.

Totta! Niiden nettisivutkin on ajalta ennen internetiä.