Itä-Uusimaa arvelee joutuvansa maksajaksi sotessa
Itä-Uudenmaan kunnat ovat laskeneet, että sote-uudistus voi aiheuttaa niille yhteensä 9–15 miljoonan euron lisäkustannukset.
Yhteisessä tiedotteessaan kunnat kertovat suhtautuvansa avoimesti uudistuksiin, mutta pelkäävät, että lisäkustannuksista johtuvia säästöjä haettaessa kunnissa on myös riski, että sivistyspalvelut ja muut kuntapalvelut heikkenevät. Ne edellyttävät, että kaikki tieto on käytettävissä, kun tarkempia päätöksiä tehdään.
Helsinki
suuri hyötyjä
Nykyisen HYKS:n aluetta vastaavalla sote-alueella hyötyjiksi päätellään mm. suuret Helsinki sekä myös Espoo, jos sairastavuutta painotetaan runsaasti. Laskelma on tehty itäisen Uudenmaan kuntaliitosselvityksen yhteydessä.
Helsingin hyöty vaihtelee sairastavuuden painoarvosta riippuen 120 miljoonasta eurosta per vuosi ylöspäin. Jos sairastavuuden painoarvo on 50 prosenttia, Espoo hyötyisi 41 miljoonaa. Vantaa olisi laskelman mukaan maksaja.
Itäinen Uusimaa ei tässä laskelmassa ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan eri laskutavat johtavat erilaisiin lopputuloksiin eri kunnissa. Jos sairastavuus on vahvasti mukana laskentaperusteissa, Sipoo hyötyy vajaan miljoonan. Jos jakoperusteena olisi pelkkä väestömäärä, hyötyjiä uudistuksessa olisivat Lapinjärvi niukasti 143 000 euron verran ja Loviisa vajaat neljä miljoonaa.
Itäisen Uudenmaan kuntien laskelma on tehty niin, että on laskettu yhteen kaavaillun sote-alueen kuntien nykyiset sote-kulut ja katsottu ensin, miten ne jakaantuisivat kuntien kesken jaettuna asukasluvun suhteessa.
Kertoimet
vielä auki
Tarkoitus kuitenkin on, että kustannusjaossa otetaan huomioon myös sairastavuus ja väestönikärakenne. Tarkempia päätöksiä näistä kertoimista ei vielä ole.
Itäuusmaalaisessa laskelmassa on selvitetty myös erilaisten sairastavuuskertoimien vaikutus kustannusjakoon. Siinä on ikäkerroin yhdistetty sairastavuuskertoimeen, koska karkeasti voidaan olettaa, että ne korreloivat keskenään.
Siinä asetelma muuttuu niin, että mitä suurempi painoarvo sairastavuudella on, sitä edullisempi jakauma on itäisen Uudenmaan kunnille.
Kokonaiskulut
voivat muuttua
Laskelman kaikki luvut ovat suuntaa antavia, sillä kriteerejä maksuosuuksien määräytymisestä ei vielä ole.
Lisäksi olemassa olevia kustannuksiakaan ei voi sellaisenaan pitää lähtökohtana, sillä riippuu tulevista palvelujen järjestäjistä eli sote-alueista, millä hinnalla ne saavat palvelut hankituiksi eri tuottajilta.
Jos kokonaiskustannukset laskevat, kuten on tarkoitus, osa maksajista muuttuu hyötyjiksi.
Yleisenä arviona itäisen Uudenmaan laskelmissa ja muussakin keskustelussa on, että hyötyjiä ovat kunnat, joissa nykyisin on raskas palvelurakenne ja hyötyjiä ne, joissa palvelut tuotetaan nyt keskimääräistä halvemmalla.
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/thl-kartoitti-sote-alueet.aspx
Itä-Uudenmaan kunnat ovat laskeneet, että sote-uudistus voi aiheuttaa niille yhteensä 9–15 miljoonan euron lisäkustannukset.
Yhteisessä tiedotteessaan kunnat kertovat suhtautuvansa avoimesti uudistuksiin, mutta pelkäävät, että lisäkustannuksista johtuvia säästöjä haettaessa kunnissa on myös riski, että sivistyspalvelut ja muut kuntapalvelut heikkenevät. Ne edellyttävät, että kaikki tieto on käytettävissä, kun tarkempia päätöksiä tehdään.
Helsinki
suuri hyötyjä
Nykyisen HYKS:n aluetta vastaavalla sote-alueella hyötyjiksi päätellään mm. suuret Helsinki sekä myös Espoo, jos sairastavuutta painotetaan runsaasti. Laskelma on tehty itäisen Uudenmaan kuntaliitosselvityksen yhteydessä.
Helsingin hyöty vaihtelee sairastavuuden painoarvosta riippuen 120 miljoonasta eurosta per vuosi ylöspäin. Jos sairastavuuden painoarvo on 50 prosenttia, Espoo hyötyisi 41 miljoonaa. Vantaa olisi laskelman mukaan maksaja.
Itäinen Uusimaa ei tässä laskelmassa ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan eri laskutavat johtavat erilaisiin lopputuloksiin eri kunnissa. Jos sairastavuus on vahvasti mukana laskentaperusteissa, Sipoo hyötyy vajaan miljoonan. Jos jakoperusteena olisi pelkkä väestömäärä, hyötyjiä uudistuksessa olisivat Lapinjärvi niukasti 143 000 euron verran ja Loviisa vajaat neljä miljoonaa.
Itäisen Uudenmaan kuntien laskelma on tehty niin, että on laskettu yhteen kaavaillun sote-alueen kuntien nykyiset sote-kulut ja katsottu ensin, miten ne jakaantuisivat kuntien kesken jaettuna asukasluvun suhteessa.
Kertoimet
vielä auki
Tarkoitus kuitenkin on, että kustannusjaossa otetaan huomioon myös sairastavuus ja väestönikärakenne. Tarkempia päätöksiä näistä kertoimista ei vielä ole.
Itäuusmaalaisessa laskelmassa on selvitetty myös erilaisten sairastavuuskertoimien vaikutus kustannusjakoon. Siinä on ikäkerroin yhdistetty sairastavuuskertoimeen, koska karkeasti voidaan olettaa, että ne korreloivat keskenään.
Siinä asetelma muuttuu niin, että mitä suurempi painoarvo sairastavuudella on, sitä edullisempi jakauma on itäisen Uudenmaan kunnille.
Kokonaiskulut
voivat muuttua
Laskelman kaikki luvut ovat suuntaa antavia, sillä kriteerejä maksuosuuksien määräytymisestä ei vielä ole.
Lisäksi olemassa olevia kustannuksiakaan ei voi sellaisenaan pitää lähtökohtana, sillä riippuu tulevista palvelujen järjestäjistä eli sote-alueista, millä hinnalla ne saavat palvelut hankituiksi eri tuottajilta.
Jos kokonaiskustannukset laskevat, kuten on tarkoitus, osa maksajista muuttuu hyötyjiksi.
Yleisenä arviona itäisen Uudenmaan laskelmissa ja muussakin keskustelussa on, että hyötyjiä ovat kunnat, joissa nykyisin on raskas palvelurakenne ja hyötyjiä ne, joissa palvelut tuotetaan nyt keskimääräistä halvemmalla.
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/thl-kartoitti-sote-alueet.aspx
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.