Eräät ihmissuhdeasiat eivät jätä mieltäni rauhaan. Pettymyksiä satelee toisen kerran
elämässäni silti ikävöin häntä, onko järkee. Voisin aamulla ihan hyvin herätä
virkein mielin, ei näin että olet heti mielessäni. Olen vasta toisen kerran eläissäni
siis tässä saamattomuuden tilassa jossa mikään asia ei tunnu etenevän ei sitten
millään lailla.
Kuitenkin en halua olla ikävöimättä, en halua olla rakastamatta, sillä se tuo
arjen harmauteen sitä "muuta ajateltavaa tyyliin: mitä meistä olisikaan tullut"
elämässäni silti ikävöin häntä, onko järkee. Voisin aamulla ihan hyvin herätä
virkein mielin, ei näin että olet heti mielessäni. Olen vasta toisen kerran eläissäni
siis tässä saamattomuuden tilassa jossa mikään asia ei tunnu etenevän ei sitten
millään lailla.
Kuitenkin en halua olla ikävöimättä, en halua olla rakastamatta, sillä se tuo
arjen harmauteen sitä "muuta ajateltavaa tyyliin: mitä meistä olisikaan tullut"
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pitää osata myös luopua. Minä luovuin jo kerran, nyt näyttää siltä että joudun luopumaan samasta ihmisestä uudelleen, tällä kertaa se tulee olemaan helpompaa. Ikävässä ja "mitä jos" ajatuksissa eläminen käy raskaaksi ja syö ihmistä sisältäpäin.
Syö sisältäpäin. Kyllähän se on helppoa sanoa jos kulman takana on se seuraava
"kohde". Minulla kun ei näitä ole eikä tule kuin aniharvoin. Jostakin syystä minulle
ei kolahda 99.999% ihmisistä, vaan juuri se pieni promille joka on pureutunut
sieluni syvimpään ja jonka purema on tapahtumaketjun tuotos.
Pitkät keskusteluillat ja . . . no, niin! Tunnisteita ei ollut tarkoitus laittaa.
Pitäiskö sen promillen eteen tehdä jotain muutakin kuin vatkata palstalla itsesäällillä sävytettyä tekstiä
tehty jo kaikki voitava. Mene muualle sillä tämä on ikävälle tarkoitettu. Ikävään
kuuluu myös itsesääli. Sääli heitä, jotka eivät osaa sääliä itseään.
elämän aallonpohjat on löytyneet?
Jos ei ole muuta paikkaa rakentaa ihmissuhteita kun ikävä palsta, niin ei kannata ihmetellä jos ei natsaa.
Mielenpurkaminen tänne, oudoille ihmisille, kenenkään tietämättä mistä ja miten kaikki on alknut, on sekin turhaa. Kun on niin helppo syyttää ja syyllistää se jonka vuoksi se aallonpohja on tullut vastaan, niin se on anonyminä helppoa, vaikka ns. oma lehmä makaa ojassa.
enkä ymmärrä, miksi arvostelet häntä ihmissuhteiden rakentamisesta palstalla. Palstalla kysellään paljon "häneltä" ja vastataan "hänelle", mutta sitä ei ollut tässä aloituksessa, vaan toteamista omasta tilanteesta.
tämä on likakaivo menetettyjen mahdollisuuksien. Aikanaan kaikki olisi tapahtunut
mutta sydän ei silloin toiminut. Aivopesty.
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=ogMMYvXUx-g
kuuntele tämän laulun sanat - prikulleen näin eikä muuta.
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=FToGWaVFAis
Nyt tulee tämä hänelle joka lupasi niin paljon ja antoi . . .
vieläpä hänen pitämänsä solistin sanoin, eli vielä kerran "onneksi olet olemassa"
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=jAEXxvTPqSU
enkä pätkääkään haluaisi olla täällä p-palstalla mut kun sekoitti maailmani hän.