luulee olevansa, kun lapsi kysyy: voitko ostaa mulle uuden polkupyörän, kun vanha pyörä on liian pieni? Vastaa: minunko se sulle pitäisi ostaa? Tai lapsi toivoo joululahjaksi tablettia...Vastaa: sellanen on niin kallis ettei mulla ole varaa ostaa, eikä varmaan äidilläkään. Se oli lapsen ainoa toive joululahjaksi. Nii joo ja aina elatusmaksu myöhässä.
mikä isä se sellanen
etoo
10245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Varmaqn sellainen, jollanniinnsuuri elarusmaksu, ettei selviä? Kuulostaa, että hänellä pula rahasta
Lapsen on opittava, että kaikkeen ei ole varaa.
Sitten tulkintakysymyksiin: elatusavussa on laskettu myös polkupyörä. Olette varmaankin jo katselleet käytettyjä, ei kaiken tarvitse eikä kannata olla uutta.
Lapset ajelee käytetyillä vanhoilla pyörillä ja ostavat tablettinsa vasta sitten kun itse tienaavat.
Kohta ne pyytävät, älypuhelinta, ajokorttia, skootteria, mopoautoa ja ties mitä...viikkorahaa 50 euroa jolla pitää saada viikonlopuksi tupakat, kaljat, siiderit pizzat, hampurilaiset ja bensaa moottoriin. Ei taida viiskymppinen kohta riittää.
Jos nyt on pikkukersa jo liian kallis niin miten elättää murkkuikäistä.
Saahan sitä haluta. Ensin tekee töitä ja säästää, sitten ostaa itse haluamansa.
No miksei äiti ostanut tablettia jos lapsen ainoa toive oli?
Tottakai ÄITI osti
En minäkään kykenisi tällä hetkellä ostamaan lapsilleni polkupyörää tai tablettia. Olen pätkätöissä rakennusalalla, tällä hetkellä liitonpäivärahalla, kun töitä ei ole. Lapsia on kolme, ja he ovat minulla vuoroviikoin. Elatusmaksuja emme maksa puolin tai toisin koska lapset molemmilla 50%. Elän kädestä suuhun, saan juuri ja juuri lapset ja itseni ruokittua, ja säästössä muutamia satasia yllättäviä hankintoja varten esim. jos autoon tulee vikaa tms. Autonkin olen juuri vaihtanut vähemmän kuluttavaan, mutta meinaa vanha rämä reistailla.
Lasteni äiti elää uuden miehen kanssa omistusasunnossa. Molemmilla on vakityö, eli rahatilanne parempi kuin meikäläisellä.
En silti koe olevani huono tai kelvoton isä vaikken pystykään ostamaan lapsilleni tuliteriä polkupyöriä tai tabletteja. Rakastan lapsiani ja olen läsnäoleva isä, harrastamme paljon ja liikumme mutta valitettavasti en ole rikas enkä kykene lapsille ihan kaikkea ostamaan tai viemään matkoille.
Mutta onko se rakkaus sitten yhtäkuin materiaa? Tähänkö nykypäivänä on menty? Lapsille pitää rakkaus osoittaa tavarahankinnoilla, mitä kalliimpi sen parempi. Heitänpä sinulle vastakysymyksen: no millainen isä minä sinun mielestäsi sitten luulen olevani kun en osta lapsilleni uusia pyöriä tai tablettia, tai ylipäätään kaikkea mitä lapset vaativat? Onko siis niin, että koska olen varaton niin olen automaattisesti huono isä, ja vain "luulen olevani hyvä isä"?
Niin ja vaikka lasteni äidillä saattaisi ollakin varaa ostaa lapsille vaikka uuden tabletin joka joulu, ei hän siltikään osta. Tiedätkö miksi? Me emme kasvata lapsiamme siten että he saavat kaiken mitä haluavat.
No daaaa, mutta jos lapsi tarvii, kyllä se on ostettava. Kun pyörä käy pieneksi,isompi hankittava, lapsi tarvii tablettia koulussa, lukio ja skootteria esim koulumatkoihin tai kulkemalla harrastuksiin, jos äidillä ei ole aikaa kuskata jonain päivänä, niin ja harkat 6 kertaa viikossa.
Olen eri mieltä.
Lapsillani on iso liuta serkkuja, joilta olemme saaneet pyörän useaan kertaan. Tori.fi:stä löytyy myös edullisesti pyöriä. Jos serkuilta ei saa seuraavan koon pyörää, ostamme käytettynä. Tablettia ei ainakaan meidän lasten koulussa tarvitse, eikä läppäriäkään, ei mitään laitteita. Missä päin Suomea lapsilla pitää olla koulussa omat tabletit??
Lasten lukioikään on aikaa vielä vuosia. Lasten koulumatka on alle 2 km, kulkevat pyörällä. Lukio on siinä alakoulujen vieressä. Lapset kulkevat pyörällä myös harjoituksiin, jää- ja uimahalli on tuossa 1,5 kilometrin päässä.
sou, mtä se sulle kuuluu? :D hanki elämä. Ei ketään voi pakottaa valehtelemaan lapsilleen. Ihan oikeesti....hanki jotain elämää itelles :D