Selailin nettiä, mutten saanut selvyyttä kuolleen perillisen aviopuolison perimysjärjestyksestä. Löytyi jotain "Kuolleen perillisen sijaan tulevat aina hänen jälkeläisensä.", mutta esittämäni tilanne ei ole aivan tuo.
Kyseessä on jakamaton kuolinpesä. Testamenttia ei ole.
Leskellä (L) on kolme pariskunnan yhteistä lasta (A, B ja C), jotka kaikki ovat naimisissa.
Sisaruksista A on kuollut. Lapsia ei ollut, joten jäi vain hänen puolisonsa (AP).
Millaisessa perillisryhmässä tämä AP on? Jos heillä olisi ollut lapsia, he jälkeläisinä olisivat kai perimässä A:n osuuden.
Mutta miten tässä tapauksessa: Periikö leski AP A:n osuuden, ja missä ryhmässä hän on vero yms jutuissa?
Kyseessä on jakamaton kuolinpesä. Testamenttia ei ole.
Leskellä (L) on kolme pariskunnan yhteistä lasta (A, B ja C), jotka kaikki ovat naimisissa.
Sisaruksista A on kuollut. Lapsia ei ollut, joten jäi vain hänen puolisonsa (AP).
Millaisessa perillisryhmässä tämä AP on? Jos heillä olisi ollut lapsia, he jälkeläisinä olisivat kai perimässä A:n osuuden.
Mutta miten tässä tapauksessa: Periikö leski AP A:n osuuden, ja missä ryhmässä hän on vero yms jutuissa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
AP ei ole appensa/anoppinsa perillinen. Kuolleen perillisen "jälkeläinen" tarkoittaa lasta, lapsenlasta jne.
AP perii A:n. A:n perunkirjoitukseen tulee kutsua A:n toissijaiset perilliset eli L, B ja C. AP:n kuoltua hänen pesänsä jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi AP:n perillisten sekä A:n silloin elossa olevien toissijaisten perillisten kesken. Jakosuhteeseen vaikuttaa mahdollinen A:n ja AP:n välinen avioehto.
Säännökset löytyvät perintökaaren 3 luvusta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3
Tarkennus:
Jos L:n puoliso oli kuollut ennen A:ta, vm:n jäämistöön kuuluu osuus ko. vanhemman jakamattomaan kuolinpesään, joka siis siirtyy perintönä AP:lle. Jos taas A oli kuollut ennen vanhempaansa, A:n leski AP ei peri appeansa. Apen pesän osakkaita ovat tällöin L, B ja C.
Kiitos vaan, ehkä tämä tästä.
Kertaan vielä:
Ensin on jakamaton kuolinpesä, jossa Leski ja sisarukset A,B ja C.
A kuolee lapsettomana. Jäljelle jää hänen puolisonsa AP.
Leski kuolee, Pesän osakkaita ovat sisarukset B ja C ja A:n kautta hänen puolisonsa AP. Noinko?
Kuten kerroin, jos A eläessään oli vanhempansa (K:n) kuolinpesän osakas, hän omisti murtolukuisen osuuden pesän varoista. A:n kuollessa AP peri miehensä, myös tuon osuuden K:n kuolinpesään.
Kun L kuolee, AP ei peri L:ää, vaan L:n perintö lankeaa B:lle ja C:lle. Tällöin on olemassa kaksi kuolinpesää, K:n pesä ja L:n pesä. Niiden välillä toimitetaan ensin ositus, jollei sitä L:n eläessä ollut toimitettu, ja sen jälkeen kumpaisessakin pesässä erikseen perinnönjako. AP saa sen osuuden, joka A:lle K:n perintönä olisi tullut. L:n pesä jaetaan B:n ja C:n kesken.