Poikineen lehmän lypsystä ja vasikan juotosta

Ekalla kerralla vasikalle riittävästi ja riippuen seuraavan lypsyn ajankohdasta kenties vasikalle toinenkin juottoannos. Jos halvausriskiä eli iäkkäämpi lehmä tuota pitää miettiä, en ottaisi tyhjäksi, mutta toisaalta vanhalla voi olla enemmän maitoa kuin nuorella, eli on mistä ottaa. Joku hieho ei anna tyhjennettynäkään riittävästi edes vasikalle. Ne on niin yksilöllisiä nuo lehmät. Vasikalle sen minkä juo, mutta ehkä joku 3-4 l silti maksimi kerralla juottaa, ja ehdottomasti tutilla, ei sankosta. Tuota letkulla melassipöntöstä juottamista olemme harrastaneet aiemmin, nykyään juotan baby feederistä tai kolmiosaisista sankoista. Pidän parempana juottaa maidon kuitenkin lämpimänä ja valvottuna. Kylmästä ja vapaasta juotosta tuli herkemmin joskus ripulia, ja koitan välttää sitä viimeiseen asti.

Varovainen lypsyn aloitus on aina paikoillaan, koska itse poikiminenkin on lehmälle stressi, mikä voi laukaista monenlaista häiriötä. Valuttavilta otan aina reilummin. Hiehot nyt ovat aina hiehoja, ja sieltä tulee mitä tulee, mutta aika tyhjäksi lypsän. Hiehoilla tahtoo utare aristaa, joten tulee vielä kipeämmäksi jos maito oikein kunnolla pakkautuu.
Tuota vasikoitten juottoa, minä juotan heti poikimisen jälkeen 2-4 litraan, riippuen vasikan kunnosta ja koosta. Jos ei jaksa juoda, niin letkuttamalla se kaksi litraa.
Tuota vapaata juottoa pelkällä maidolla, en suosittele. Jos hapatat sen maidon piimällä tai hapolla, niin sitten käy, mutta muuten on sellaista ripulinlähdettä, että tulos on varma:kura lentää ja viimein lentää henkikin.

Juu tota vapaajuottoa en ole itse nähnyt vielä missään käytettävän, kuullut vaan. Mutta jos on hapanjuoma, niin pitääkö se sitten pitää mitenkään erityisesti pitää kylmänä tai lämpimänä? Kun jotkut puhuu rakennelleensa vanhoihin maitotankkeihinkin tommossia hapanjuottolaitoksia. Eräällä tilalla oli kuulemma hapanjuotto mut kertoivat luopuneensa siitä siksi koska vasikoista ei tullut niin kesyjä kuin juottamalla tuttisangosta... Mutta tottahan se, koko 60 lehmän karjassa ei ole kuin yks tai kaks potkuria joitten kanssa on tähän mennessä yleensä tultu sopuun ilman potkurautaa, osa potkii vain pyyhittäessä ja toiset harrastaa enemmän koneitten alas potkaisemista. Mutta koskaan ei saa lehmälle näyttää että pelkää, siitähän ne otetta ottaa. Hiehot pitäis totuttaa muutenkin aina ennen poikimista utareittein koetteluun jotta se ei ole ihan vierasta kun ruvetaan lypsään. Mutta toi hapanjuotto on kyllä kokeiltava jossain määrin, eli siis astia, tutti ja tutin ja letkujen pesu päivittäin. Miten hoidatte sen hapattamisen, kelpaako starttille sama käsittely? Miten letkujen puhdistus, voisiko esim. olla kaksi letkua joita sitten vuoroteltaisiin kun toista letkua pidettäisiin välillä jossain desinfektioaineessa? Luin kerran eräästä ikivanhasta karjanhoitokirjasta että lypsimetkin saatettiin ennen vain huuhtaista ja laittaa desinfiointiainepönttöön lypsyjen väliksi ja "puhdasta" tuli. Kerta viikkoon vain harjattiin. Kävisköhän vielä nykyään kannukoneitten kanssa :)

Yksi lyhyt kysymys:

Miksi pitää/ voi juottaa hapanta? Miksi hapan? Jotain etuja?

Vanhan maitotankin etu olisi ainakin se sekoittaminen automaattisesti, tosin silloin täytyisi säätää sitä ettei tankki vaikka jäähdyttäisi ollenkaan. Voiskohan sinne letkujen suulle sitten asettaa vaikka jonkin siivilän? Tosin sitten olisi lisää pestäviä osia ja siten suurempi ripuliriski. Lisäksi tankit ovat aika suuria, muutaman vasikan takia 300 litran tankki on jo liian suuri päivittäiseen juottoon kun ei meinoo ylettää muutenkaan sekoittamaan pienemmissä paikoissa ekan lypsynkään jäljestä niin miten pienen vasikkamäärän maidotkaan? Jos saisi jostain semmosen 100 litran tankin joita joskus myytiin pikkutiloille ainakin Seniorin ja taisipa myös Hankkijaltakin, niitä sai semmossiakin että sai perässä kiskoa tienvarteen maitoautolle. Kätevä olisi myös erillismaidoille, niin ei tarvitsisi pitää mitään "tonkkakuoroa" ulko-oven vieressä.
Mutta jos tekee juomajauheelle kun ei maitoakaan ole aina saatavissa isommille, niin kuinka paljon vaikka tuota piimää sinne maitomäärään laitetaan, että happanee kunnolla? AIV haposta kuului joku mainitsi mittaamisen tarkkuuden.
Letkujen pesut järjestäisin ite varmaan niin kuin mainitsin, huuhtoisin ensin ja ehkä harjaisin jos riittävän suuri letku ja sitten upottaisin desinfektioliuokseen vuoropäiviksi kun toinen letku olisi vastaiseksi käytössä. Desinfektioliuoksen huuhtoisin huolellisesti pois ja valuttaisin kunnolla ennen juottolaitokseen laittamista. En oo kokeillut koskaan mutta luulisin että voisi olla toimiva ihan näitten muitten pesujen pesemisestä viisastuneena. Mutta hapanjuotosta on meilläkin ollut puhetta, jospa se säästäisi työtä ja vaivaa ripuleitten vähentämisen lisäksi.

Meillä tilatankki, josta on jäähdytys otettu pois. Helppo pitää puhtaana. Hapanjuomaa ollut noin 15 vuotta. Aluksi melassipöntössä, mutta juomajauheesta tehtyä pitää sekoittaa pitkin päivää, siksi tilatankki kätevä. Tehdään aina yhden säkin verran kerralla. Alkuaikoina Startista, mutta nyt jo vuosia Primo Acicista. Jauhe sekoitetaan veteen sekoittajalla, jota käytettään esim. pienien laastien tekoon. Biltemalta löytyy halvin. Letkut pestään pelkällä lämpimällä vedellä. Ei ripulia ollenkaan, tosin ei aikaisemminkaan. Ei pestä joka kerta tuttisankkoja yksilökarsinassakaan, joten tottuu pieneen pöpökantaan jo heti syntyessään. Yksilökarsinassa juotetaan 4 kertaa 1½ litraa viikosta kahteen.

Vasikkapiiasta on moni luopunut, voi lukea lisätietoa Suomen ayrshirekavattaien fooorumista.

Hiehot lypsetään tyhjäksi, mutta lehmiä eka kerralla kaksi minuutti, toisella kertaa 3 minuuttia