Ketjulla vai köydellä?
Olen ajatellut laittaa köydellä kun köysi olisi luultavasti kevyempänä helpompi vaihtaa. Minkähänlaista pitäisi köyden olla materiaaliltaan?
Vai onko se sittenkin niin, että paras tulisi käyttämällä ketjua?
Kaikenlaiset käytännön kokemukset poijun kiinnittämisestä pohjaan kiinnostaisivat.
Olen ajatellut laittaa köydellä kun köysi olisi luultavasti kevyempänä helpompi vaihtaa. Minkähänlaista pitäisi köyden olla materiaaliltaan?
Vai onko se sittenkin niin, että paras tulisi käyttämällä ketjua?
Kaikenlaiset käytännön kokemukset poijun kiinnittämisestä pohjaan kiinnostaisivat.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Raskaalla ketjulla. Estää poijua seilaamasta tuulessa ja toimii "joustimena".
Meillä on 120 cm kaivonrenkaassa n. 150 mm hst-lenkki kiinteänä ja 16mm kuumasinkittyä kettinkiä lenkkinä eli kettinkin voi vaihtaa kastelematta itseään. Toisessa poijussa oli hst-kettinki yksinkertaisena ja naru pujotettuna lenkkien välistä. Naru vähensi lenkkien hankautumista ja kulumista.
Pelkkä köysi kestää ihmisen tuntemia voimia korroosio mukaan lukien. Mutta kuten jo mainittiin, niin on siinä huonojakin puolia.
Perussääntö: poijuun ei koskaan köyttä. Tästä ollaan hyvin, hyvin laajasti yhtä mieltä. Ketjuksi 13mm ylöspäin veneen painon ja lompakon huomioon ottaen.
Painojen kanssa kannatta huomioida että esim betonipainoista häviää 1/3 painosta veden alla.
Ketjun asennuksessa tulisi estää sen pysyvä makaaminen pohjamudassa, sillä se ruostuu siellä todella nopeasti - riippumatta galvanoinnin laadusta.
Paras poijupaino on (talous / sen pito huomioon otettuna) on betonilaatta ja kiinnityslenkki keskellä, jolloin ylimääräinen ketju lepäilee ainakin osittain jonkin aikaa siinä laatan päällä eikä aina mudassa.
Mitkä ovat ne köyden huonot puolet? Minulle ei tule mieleen ainuttakaan.
Nykyajan köydet ovat lujempia ja ruostumattomia. Van pitkät perinteet ketjun käytössä puoltavat sitä.
Joku jo mainitsikin tärkeimmän, eli köyden keveys. Raskas ketju toimii hyvänä vaimentimena tuulen aiheuttamaa nykimistä vastaan. Ketjun päiden väliin muodostuu kaari joka omalla massallaan vaimentaa nykimistä. Köyden massan ollessa huomattavasti kevyempi, niin se kiristyy helpommin täysin suoraksi ja nykäisy voima voi siirtää poijjupainoa tai rikkoo "heikoimman" kohdan linjalla veneen knaapi-poijjun paino.
Jos haluat kokeilla käytännön testinä, laita saman pituiset köysi ja kettinki kiinni vaikka metrin korkeudelle, tämän jälkeen yrität suoristaa molemmat, huomaat varmasti tässä kohtaa köyden ja ketjun merkittävän eron.
Mulla on itelläni 30 mm:n köysi, happoset koussat, happoset sakkelit ja happonen lenkki kivessä, enkä ole huomannut mitään haittoja, olleet jo 12 v. Poijussa oleva vene pitää kiristää laituriiin niin, että puolet poijusta on upoksissa, vakuutusyhtiön ohjeen mukaan, silloin on sama onko köysi vaiko kettinki. Jos laittaa kettingin on laitettava kaikki happosesta. Rautanen 16 mm kettinki ruostuu 10 v:ssa, muutaman lenkin matkalta. Jos vene on pitkiä aikoja pois poijusta, aallokko kuluttaa poijun alapään lenkkiä ja sakkelia, oli sitten happonen tai rautanen.
Vesi on erinomainen vaimennin eikä poijussa olla koskaan köysi suoraan alaspäin.
Köysi kestää kettinkiä pitempään.
Köysi on parempi.
Marinetek, a-laiturit, venesatamat ja satamavirastot käyttävät ketjua mutta ne ovat tyhmiä eivätkä lue palstaa.
Kesällä 2012 olimme Ruotsissa Sundsvallin vierassatamassa, ja siellä poijut oli kiinnitetty paksuilla köysillä. Vierasveneilijän kannalta eroa ei tietenkään ollut havaittavissa. Jos asia jotakuta oikeasti kiinnostaa, niin naapurimaasta voi kysellä kokemuksia.
Olisiko ollut lyijyköyttä tai jotain "seaflex"-erikoisköyttä?
Kuinkahan paksu köysi vastaa kestävyydeltään 16 mm ketjua?
16mm ketjulla murtolujuus 10T. Vastaa n. 30 mm polyptopeeniköyttä.
Se ketjun paksuus on vain painon ja ruostumisen takia.
Jos nyt välttämättä haluaa käyttää köyttä, niin ainakin kaussit molempiin päihin.
Köysi ei ruostu, joten on paljon ketjua pitkäikäisempi ratkaisu.
Mihinkä on unohtunut ruostumaton vaijeri teidän poijukeskusteluista.
Entäs tällainen hybridi varmistuksen vuoksi: käytetään ketjua (vaikka vähän vanhempaakin) ja asennetaan alapäähän rinnalle varmistukseksi kolmen metrin pituinen köysi, joka saa mielellään olla esim metrin verran ketjua pitempi
Sitten voi mitata poijun ja laiturin välisen etäisyyden, vaikkapa sesongin alussa.
Itse liikun paljon yksin merellä ja olen laittanut peräköyteen merkin justiinsa kotipoijulle sopivalle kohdalle. Näin huomaan varmasti milloin ketju on poikki ja olen köyden varassa.
Muuten olen pannut merkille, että ketjujen vuosittainen kuntotarkastus on ”no, ensi vuotta sitten” osastoa
Niin kuin aiemmin on mainittu, niin köyden ongelma on keveys . Jos käyttää köyttä, niin se tulee mitoittaa niin, että matalan veden aikana köysi on melkein suorana poijupainoon. Korkeammalla vedellä poijun koho on osittain upoksissa ja tämä pitää hyväksyä. Jos köydessä on paljon löysää, niin jossain vaiheessa se on purjeveneen kölissä tai vetolaitteessa.
No ei tietenkään ole, kun käytetään uppoavas köyttä ja poijun alla vaikka kahvakuulaa joka pitää sen pystyssä vedenkorkeudesta riippumatta.
Joo, se kahvakuulan paino pitää ripustaa koko köyden matkalle, jolloin sitä voi jo kutsua ketjuksi :-)
Jaa... minkä takia? Kyllä se uppoava köysi alhaalla pysyy omalla painollaan.
Poiju liikkuu tuulen mukana ja kevyt köysi lähtee aika suoraan kiinnityskohdasta kohti painoa. Kun ajaa köyden yli purkkarilla, niin riski on saada kevyehkö köysi potkuriin (kokemusta on). Sen sijaan ketju lähtee aluksi suoraan pohjaa kohti ja sitten kääntyy syvemmällä painon suuntaan. Myöskään potkurivirta ei vatkaa ketjua samalla tacvalla kuin köyttä.
Jos syväyksesi on vaikka 2m, laitat sen kahvakuulan hieman syvemmälle poijun alle niin et taatusti osu köyteen. Syvässä vedessä voit laittaa kellukkeen pinnan alle lähemmäs poijuankkuria pitämään löysän köyden irti pohjasta niin samalla saat lisää nykäysvaimennusta. Nousee se kettinkikin vedossa niin lähelle pintaa että siihen ajaa kiinni jos liian lähelle menee törttöilemään.