Huokaus... Olen jo aikuinen, ei minun pitäisi tuntea tällaisia tunteita. (siis olo kuin teinitytöllä). Katselen vain ja toisinaan välttelen katsettasi, ettet ihmettelisi miksi tuijotan. En ole ujo, ainoastaan lähelläsi... Haluaisin niin kovasti tutustua, mutta se tuntuu mahdottomalta. Kerrassaan tuskastuttava olotila, ajatukset harhailee ja odotan vain huomista. Ehkä näen sinut ja ehkä pääsen lähemmäs sinua. Ehkä vain karkaan paikalta ja kadun miksi en tänäänkään tehnyt asialle mitään. Voi elämä... Enää muutama viikko aikaa, sitten emme enää näe. Mistä voin edes tietää oletko vapaa? Kuinka uskaltautua täysin tuntemattoman ihmisen juttusille. En halua nolata itseäni. Tämäkin niin epätoivoista, moniko on tätä kautta löytänyt etsimänsä? Öö.. Ei kukaan vissiin. Ehkä huomenna...
Ykassa
ihanankiduttavaa
21997
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Miksi sinun ei pitäisi tuntea vaikka olet aikuinen. Kyllä ihastuminen kuuluu kaiken ikäisille. Kirjoituksesi on kuin minun lähimenneisyydestä Hassua kyllä löysin yhteyden joka katkesi kuin kakan lento. No nyt ei katseita enää vaihdella ja on tukala ja nolo olo. Mutta aika hoitaa haavat.
Huonoja kokemuksia... En edes muista milloin olisin viimeksi ollut ihastunut. Omituisia tunteita... Olen omistanut elämäni opiskeluille ja hyvän uran luomiselle. Nyt kävi näin, sekoitit pääni täydellisesti. Yhtä tuskaa mutta niin ihana tunne:)
oletkohan kenties punahiuksinen neitokainen ? :)
Olisin viimeksi tullut ehkä juttelemaankin, mutta katseestasi luin torjuntaa, tai mitä lie se oli. Kyllä sinun täytyy tulla itse juttusille keksit kyllä. Tiedän, että olet kekseliäs, en pakene
En ole punahiuksinen, enkä halua vihjailla enempää. Nolostuttaa... Hmm.. Ihan kuin eilen olisi ollut jotain ilmassa, mutta säikähdin ja livistin. Tänään yritin katsella sinua, mutta en tiedä sainko vastakaikua. Aamulla uskaltauduin istumaan lähellesi, mukamas lukemaan. Hetken päästä juttelin erään tytön kanssa, silloin huomasin että katsoit minua:) Vähän vaikeaahan se on... Saatan kulkea ohitsesi, joka kerta ajatellen että nyt... Tarpeeksi lähelle kun pääsen, käännän katseeni pois. Kyllä se aika torjuvalta voi vaikuttaa. Tiedän kuitenkin nimesi. Selasin oppilaitoksen sivuilta kaikki opiskelijat läpi ja etsin facesta. Löytyi pitkän etsinnän jälkeen:) En uskalla laittaa vielä viestiä. Sitten kun koulu päättyy... Tiedätkö sinä nimeäni? Jos niin pistäppä viestiä... Ehkä pieni vihje, taidat olla aika fiksu niiden opiskelujen perusteella.
En vaan voi enää katsoa, enkä hymyillä sinulle mies.
Sydän pakahtuu kun näen sinut.
Miksi annoit toivoa ja torjuit minut kuitenkin.
Nyt on sinun tehtävä aloite jos kuitenkin tulit toisiin ajatuksiin.
Sanoppa vähän ikä haitaria ?
Opiskeletko vai oletko työelämässä tällä hetkellä ja missä päin suomea tämä tapahtuu? Eikö sitä uraa voi luoda siitä huolimatta että on mieheen ihastunut, ei kai Se todellisuudessa este ole? Elämän varrella voi suunnitelmat muuttua moneen kertaan vaikka ei sitä itse odottaisikaan mutta kyllä uraa voi luoda miehestä huolimatta, oikea mies sen ymmärtää ja tukee sinua siinä.
Hui kauheaa mitä tein... googletin hänet, luultavasti hän se oli treffipalstalla:) Nimi ikä ja paikkakunta täsmäävät. Viesti lähti ja nyt pelottaa entistä enemmän. Mielenkiinnolla odotan miten käy... Nyt nukkumaan tai sänkyyn pyörimään, ajatukseni ovat ihan sekaisin. Huomenna ehkä...
Huokaus taas... Ei ole treffipalstalla käynyt, käyköhän ikinä:( Näenköhän häntä enää koskaan, en tiedä loppuiko hänen koulunsa jo. Minä olen idiootti... Olisin voinut mennä suoraan juttusille, silloin kun siihen oli mahdollisuus. Toistuuko se mahdollisuus koskaan enää? Typerää jännittää noin paljon yhtä pientä keskustelua... Hölmö minä...
No miksi et laita viestiä Facebookissa, kun te molemmat siellä olette? Tee nyt aloite ja kestä mahdolliset pienet kolhut, koska myöhemmin ja myöhässä kadut vuosia.
Niin taidan tehdä, odotan ensin pari päivää tuleeko treffipalstan kautta vastausta. Kerrankos täällä vaan eletään:)
No voi hemmetti, luulin että tarkoitit otsikollasi paikkakuntaa :(. Tarkemmin luettuna tarinassasi oli myös muita eroavia kohtia, onnea etsintään!
Kyllä minä paikkakuntaa tarkoitan... Voi olla että tuo treffipalstan mies on väärä henkilö, en ole varma. En ole vielä rohkaissut itseäni tarpeeksi, että facessa tavattaisiin. Haluan tietää mitä alkuviikko tarjoaa. Jos viestillä häntä nakkaan ja ei onnistukaan, on noloa tavata koulussa... Niin vaikeaa, noinkin yksinkertainen asia:( Eniten pelkään että on varattu... Hyvin luultavasti onkin, olen nähnyt hänen joskus nousevan jonkun naisen kyytiin.
Tämähän on jännittävää! Toivottavasti rohkaistut jo tällä viikolla viestittelemään facebookissa. Kerrohan sitten, miten kävi ;-)
Kerron kunhan rohkenen tehdä sen. Välillä olen nakkaamassa viestillä, kunnes jälleen epäröin enkä lähetäkään sitä. Huokaus... Olisihan se ihanaa jos...
Nyt äkkiä hopi hopi katsomaan faceen tuliko viesti!! Pitäkää peukkuja;)
Lupasin tulla kertomaan miten kävi... No ei se ole helppoa tämä seurustelukaan? Vai onko tämä nyt seurustelua vielä, en tiedä... Ollaan kyllä juteltu. Jatkuva ikävä, haluaisin viettää enemmän aikaa yhdessä. En kyllä ehdota, muuten varmaan karkotan hänet... Muutenkaan en tiedä haluaako mitään, ensimmäinen mies joka ei ole yrittänyt lähennellä. En kyllä pistäisi vastaan pientä suukkoa:)
Mukava kun viitsit tulla kertomaan mitä on tapahtunut.
No ota vaan ihan maltillisesti, aikaa ei ole vielä kulunut hirveästi, ehkä hänkin vielä tutustelee ja miettii. Kunhan olette aikanne jutelleet, voi tilanne muuttua tai oikeastaan kasvaa yllättävänkin nopeasti.
Maltti on valttia
Ihanaa kesän ja kullan odotusta.
YLÄKARJALAN KARAOKEHOMOT ?
TYHMÄ et sä osaa lukea?