Olen työstänyt n. vuoden ajan esikoisteostani, ja lähetin helmikuussa tekstejä kustantamoille.
Kolme kustantamoa - ei isoimpiin kuuluvia, "vain" keskikokoisia - vastasi ja antoi palautetta, jotka periaatteessa kumoavat toisensa.
Kustantamo A:n ajatus on tämä: toivottaa hyvää jatkoa ja innostusta kuin tähän asti olen kirjoittanut - ja täsmentää, että tekstissäni oli asiaa, josta saa selville että olen jo nuoresta iästäni huolimatta tehnyt paljon töitä, ja että olen selvästi mieleltäni syvällinen ja otan asiat tarkastelun kohteeksi monesta näkökulmasta.
Kustantamo B:n ajatus on tämä: Olen heidän sanojensa mukaan tehnyt ison työn romaanin luomisessa, mutta kässärin alun perusteella huomaa etteivät kirjalliset taitoni yllä innostuksen ja mielikuvituksen tasolle - sanovat, että tyylini vaikuttaa hiukan liian sekavalta ja naiivilta, ja ettei oma ääneni kuulu. Toivovat lukevani ja kirjoittavani paljon ja toivovat, että palaan myöhempinä vuosina asiaan.
Aivan, eivät ihan vakihylsyjä!
Ja tässä kustantamo C:n ajatus: Heidän mukaansa tekstistäni huomaa, että olen sujuva kirjoittaja ja että minulla on kiintoisia ideoita. Mutta he myös sanovat, että minun pitäisi jatkaa kouluttautumista ja hankki elämänkokemusta, sillä niiden puuttuminen näkyy tekstissä.
Eivätkö kumoakin toisensa jossain määrin? Toisaalta ajatus on kaikilla myös sama, muttei aivan.
C sanoo, etten ole vielä elänyt tarpeeksi mutta tyyli on hyvä. A sanoo, että olen taas tehnyt jo paljon töitä ja että olen syvällinen, B taas sanoo, että tyyliä pitää kehittää.
Onko Teillä, ihmiset, mitään vinkkejä ristiriitaisen palautteen suodattamiseen?
Kolme kustantamoa - ei isoimpiin kuuluvia, "vain" keskikokoisia - vastasi ja antoi palautetta, jotka periaatteessa kumoavat toisensa.
Kustantamo A:n ajatus on tämä: toivottaa hyvää jatkoa ja innostusta kuin tähän asti olen kirjoittanut - ja täsmentää, että tekstissäni oli asiaa, josta saa selville että olen jo nuoresta iästäni huolimatta tehnyt paljon töitä, ja että olen selvästi mieleltäni syvällinen ja otan asiat tarkastelun kohteeksi monesta näkökulmasta.
Kustantamo B:n ajatus on tämä: Olen heidän sanojensa mukaan tehnyt ison työn romaanin luomisessa, mutta kässärin alun perusteella huomaa etteivät kirjalliset taitoni yllä innostuksen ja mielikuvituksen tasolle - sanovat, että tyylini vaikuttaa hiukan liian sekavalta ja naiivilta, ja ettei oma ääneni kuulu. Toivovat lukevani ja kirjoittavani paljon ja toivovat, että palaan myöhempinä vuosina asiaan.
Aivan, eivät ihan vakihylsyjä!
Ja tässä kustantamo C:n ajatus: Heidän mukaansa tekstistäni huomaa, että olen sujuva kirjoittaja ja että minulla on kiintoisia ideoita. Mutta he myös sanovat, että minun pitäisi jatkaa kouluttautumista ja hankki elämänkokemusta, sillä niiden puuttuminen näkyy tekstissä.
Eivätkö kumoakin toisensa jossain määrin? Toisaalta ajatus on kaikilla myös sama, muttei aivan.
C sanoo, etten ole vielä elänyt tarpeeksi mutta tyyli on hyvä. A sanoo, että olen taas tehnyt jo paljon töitä ja että olen syvällinen, B taas sanoo, että tyyliä pitää kehittää.
Onko Teillä, ihmiset, mitään vinkkejä ristiriitaisen palautteen suodattamiseen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eivät nuo ole ristiriitaisia kommentteja. Samaa asiaa vain eri kanteilta. Jatka vain sitkeästi.
Niin, se voi olla juurikin näin.
Eihän ainutkaan kustantamo ole 10 vuoteen lähettänyt takaisin mitään arviota! Nythän tulee kaikilta monistettu hylsylappu, jossa kirjekuorikin on osoitteet käsin kirjoitettuna!
Sen takia vähän hämmästyttäää ja myös motivoi! Isot kustantamot tosin jatkavat samalla linjalla, että vakihylsyjä lähettelevät... mutta silti, taustalla on ehkä lupausta jatkosta.
Tai sitten minä vain intoilen tyhjästä.
Ei minusta noissa ole ristiriitaa. Haluavat kannustaa sinua kirjoittamaan jatkossa, mutta toteavat, että kehitettävää on paljon.
Ovat kovin kohteliaita ja kannustavia, pääpointti on kuitenkin siinä, ettet ole heidän mielestään vielä riittävän taitava ammattikirjailijaksi, joten sinun lienee viisainta jatkaa harjoittelua ilman suurempia analyysiosastoja. Keskity oleelliseen: kiehtovan tarinan ilmaisuun omintakeisella ja itselle uskollisella tyylilläsi.
Harva saa henk.kohtaista palautetta. Se jo itsessään varmasti katalysoi kirjoittamaan lisää fiktiota.
Aivan niin!
Sen verran pitää vielä analysoida, että tästä hämmästyttävän henk.kohtaisesta palautteesta pystyy huomaamaan edes jotain: kustantamot ovat huomanneet, että minulla saattaa olla tulevaisuutta - ei lahjattomia (ainakaan yleensä) kannusteta.
Pidän siis itseäni varsin onnekkaana, ja olen kyllä kiitellyt palautteesta palautteen antajaakin.
Tuossa "onhan tullut noita" kirjoittaa tämän hetken todellisuuden asiasta. Ainutkaan kustantamo ei tee palautetta. Eivät ole tehneet sitä koko vuosituhannella, vaan aina on viittaus Nuoren voiman liittoon, tai maksulliseen arviointipalveluun.
Toivottavasti et tarkoita, että et usko että ylipäätään olisin saanut mitään sellaista palautetta, mitä aloituksessa kuvailen!
Tosin, uskokoon ken tahtoo.
WSOY lähetti minulle muutama vuosi sitten kolme sivuisen palautteen. Hylkäysviestin oli allekirjoittanut Harri Haanpää ja kaksi sivuisen analyysin tekstistä oli tehnyt Jukka Rainio niminen mies.
Että kyllä niitä palautteita on tullut muillekin.
Ohhoh! Nostan hattua!
Nykyisin vain kaikki haluavat kokeilla ja lähettävät kaikki surkeatkin tekeleensä kustantamoihin, ja siten hyvät tekstit hukkuvat amatöörien roskaan. Siis näin kärjistetysti ilmaistuna.
Pakko sanoa, että ero omaan tekstiin on ollut vain hyväksi sillä käsikirjoitukseni on alkanut tuntua roskalta. Siksi myös minua voi syyttää siitä, että kustantamoiden aika menee raakileiden syynäämiseen.
Lähetin2013 keväällä, eli vuosi sitten 11 kustantajalle kaksi kässäriä. Tuli selvät monisteet Otavalta ja Södikalta kesällä. Aivan samanlaiset "emme valitettavasti kustanna ..... käsikirjoitustanne...... ja meillä ei ole mahdollisuutta antaa tarkempaa arviointia.... ja terve!"
Sitten tuli Karisto, Like, Gummerus, Tammi, Siltala, Art-House ja Siltala syksyllä. Ei mitään arviointia, vaan pelkkä toteamus, ettei kiinnosta. Lopulta tippui nyt vuoden vaihteen jälkeen Myllylahti ja Teos, myös vain toteamuksineen, ettei kustannussopimusta tule.
Ei mitään arviointia, tai muuta huomiota. Nämäkin vaikuttivat monisteilta, kun ei mainittu kässärien nimiä, tai minunkaan nimeä. Muistaakseni muutama tuili niin, että oli käsin kirjoitettu kuoreen nimeni ja osoitteeni ja loput niin, että näytti printtauksen jäljeltä.
Kaverini laittoi jännitysromaanin kässärin netissä sähköisenä samoihin aikoihin Södikään, Otavaan, Gummerukseen, Likeen ja Karistoon. Sain ennen kesää kaikista sähköpostissa hylkytiedon. Päättelimme, että sähkössä on nopeutta myös hylyn ilmoituksessa. Aikomukseni on laittaa nuo kaksi vielä samaan kierrokseen uudelleen netissä, kunhan kirjoitan ne melkein uusiksi nyt ennen kesää.
Satuit juuri mainitsemaan kaksi niistä kolmesta kustantamosta, jotka juuri laittoivat minulle sitä hyvää palautetta. Wsoy ja Otava taas vastaavat juuri sillä iänikuisella hylkytavalla, joka aina saa itsensä turhautuneeksi ja ajattelemaan, että onko tässä mitään järkeä. Harmittaa kaikkien puolesta.
Tsemppiä sinulle!