Meillä on ollut tässä kevään aikana pitkittynyt isyyden tunnustus. Ensin otettiin lastenvalvojan tarjoama dna-testi ja nyt sitten uusi aika ensi viikoksi. Tässä miettinyt itse yksinhuoltoa, koska olen joutunut lapsen isästä eroneena olemaan aika paljon yksin lapsen kanssa. Mies hoitaa 1-3 kertaa viikossa lasta muutaman tunnin verran ja on sanonut hoitamattomuuden syyksi kaverit, työt ja harrastukset. Yleensä se olen minä, joka pyytää miestä vahtimaan lasta, ja kun mies kysyy, että voiko ottaa lapsen luoksensa, niin olemme suunnitelleet muuta menoa. Alan olla kyllästynyt ottamaan yhteyttä ja siihen, että asioita ei sovita etukäteen. Olen siis ollut hiljaa ja odottanut miehen yhteydenottoa.
Viime viikolla mies valitti, että kyllä hän hoitaa lasta sen minkä ehtii, mutta mun tehtävä se on hoitaa äitinä enemmän kuin miehen ja luopua omasta elämästäni ja jos en ole valmis tähän, niin hän ottaa yksinhuoltajuuden ja lapsen itselleen. Miehellä ei ole mitän koulutusta, ja työ ei tuota kauheasti, että sillä eläisi pitkälle. Lisäksi mies on epävakaa, jolloin suhteemme aikana oli sortunut muutamia kertoja pelamaan rahansa. Oma äitini eli lapseni mummo kannattaa yksinhuoltoa, sillä mikä se on miehiään, joka tekee lapsen, mutta on liikkeellä sellaisella asenteella kuin exäni. Miehen kuuluisi hänen mukaan luopua nyt turhista menoista ja kavereista vähäksi aikaa, kunnes lapsi on kasvanut ja saanut eämän kunnolla käyntiin hoitopaikkoineen. Hän totesi myös sen, että äitinä munkin on saatava olla rauhassa joskus, käytävä ilman vauvaa lenkillä tai nähtävä ystäviä yms. Lapset siis kuuluu kasvattaa yhdessä, ei niin että äiti on kiinni lapsessaan ja raahaa sitä mukaan kaikkialle kaveritapamisiin.
Mitä mieltä tilanteesta ja kuinka suuri todennäköisyys on, että saisin huoltajuustappelun jälkeen yksinhuollon? Ex nimittäin aikoo tapella huoltajuudesta kynsin hampain.
Viime viikolla mies valitti, että kyllä hän hoitaa lasta sen minkä ehtii, mutta mun tehtävä se on hoitaa äitinä enemmän kuin miehen ja luopua omasta elämästäni ja jos en ole valmis tähän, niin hän ottaa yksinhuoltajuuden ja lapsen itselleen. Miehellä ei ole mitän koulutusta, ja työ ei tuota kauheasti, että sillä eläisi pitkälle. Lisäksi mies on epävakaa, jolloin suhteemme aikana oli sortunut muutamia kertoja pelamaan rahansa. Oma äitini eli lapseni mummo kannattaa yksinhuoltoa, sillä mikä se on miehiään, joka tekee lapsen, mutta on liikkeellä sellaisella asenteella kuin exäni. Miehen kuuluisi hänen mukaan luopua nyt turhista menoista ja kavereista vähäksi aikaa, kunnes lapsi on kasvanut ja saanut eämän kunnolla käyntiin hoitopaikkoineen. Hän totesi myös sen, että äitinä munkin on saatava olla rauhassa joskus, käytävä ilman vauvaa lenkillä tai nähtävä ystäviä yms. Lapset siis kuuluu kasvattaa yhdessä, ei niin että äiti on kiinni lapsessaan ja raahaa sitä mukaan kaikkialle kaveritapamisiin.
Mitä mieltä tilanteesta ja kuinka suuri todennäköisyys on, että saisin huoltajuustappelun jälkeen yksinhuollon? Ex nimittäin aikoo tapella huoltajuudesta kynsin hampain.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siis minkä ikäisestä lapsesta kyse? Jos on vauva, niin 1-3 kertaa viikossa muutama tunti on aika paljon. Jos sä olet yksinhuoltaja, silloin olet myös paljon yksin lapsen kanssa. Eikö ole itsestäänselvyys, että lapsi vie paljon aikaa ja vaivaa? Sehän on kokonainen uusi ihminen!
Minusta lapsesi isä on hyvinkin aktiivinen yksilö. Minun lapseni isää ei ole edes näkynyt moneen kuukauteen, ja kyllä, lapsi tulee kaikkiin kaveritapaamisiin, sopeutukoot kaverit siihen!