Minulle tuli juostessa päkiä todella kipeäksi. Oli liian kovat kengät, ja lisäksi juoksen pääasiassa päkiöideni varassa. Jos painan tuolta jalkapohjan puolelta keskeltä päkiää, niin tuntuu kova kipu pikkuvarpaiden yläpuolella. Painoa en voi laskea täysin tuolle jalalle. Liikkuvuudessa ei tuntuisi olevan mitään ongelmia. Kävin terveyskeskuksessa, jossa kehotettiin lepäämään ja syömään buranaa. Olen nyt 2 päivää tehnyt tuota. (Koko ongelma on ollut viikon verran.) Minua pelottaa että tuolla on joku murtunut, kipu on sen verran kova kun lasken painoni tuolle jalalle. Kuinka yleistä on että tuo kohta voisi murtua? Jollain magneettikuvauksella se varmaan selviäisi, mutta sellaisiin ei taida ihan tousta vain, ja vähin korvauksin päästä.
Mistä tietää onko murtunut?
lepotauko
21388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paljon mahdollista, että olet saanut hiusmurtuman johonkin jalkapöydän luun tyveen. Sain itse juostessa kävelyyn tarkoitetuilla lenkkareilla hiusmurtuman jalan metatarsaaliluuhun. Varpaan liikkuvuus oli ok, mutta jalalla ei voinut varata koko painolla. Häijyn kipeä oli. Myös jalan liikeradassa kipu tuli pahemmin vastaan, kun paino oli lähempänä päkiää. Suurempaa särkyä ei ollut, mutta hivenen turvotusta oli havaittavissa jalkapöydän päällä lähellä varpaita. Nilkutin muutaman viikon ja lopulta menin työterveyteen, jossa jalat röntgenkuvattiin. En tiedä, näkyvätkö hiusmurtumat heti tuoreeltaan rtg-kuvassa, mutta parissa viikossa oli jo luutuminen alkanut ja se ainakin näkyi kuvassa. Jos kyseessä on hiusmurtuma, niin sen parantaa vain aika. Tietty jalkaa ei saisi rasittaa niin pitkään kun kipua tuntuu. Itselläni siihen meni 6 vkoa. Kun vaiva kesti niin pitkään ja kävely oli nilkuttamista, niin kinesioteippaus vähän helpotti jalkaterän asennon ohjaamista normaalimpaan suuntaan.
Alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. Asia selviää Tampereen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin varusmiesten D-vitamiinivajeen yleisyyttä ja vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan riski saada rasitusmurtuma kasvaa jopa nelinkertaiseksi, kun D-vitamiinipitoisuus on alhainen. Tutkimukseen osallistui 756 tervettä varusmiestä, joiden rasitusmurtumat kirjattiin kolmen kuukauden aikana. Tutkimuksessa ilmeni myös, että D-vitamiinin vajeesta kärsivillä varusmiehillä on tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja. Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö vähentää hengitystieinfektioita.
http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194746825083/artikkeli/suurin+riskitekija+tama+vitamiini+ehkaisee+rasitusmurtumissa.html
Suomessa arvioidaan olevan n. 500 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lisäksi toiset 500 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa, osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa D-vitamiinin puutteen johdosta. D-vitamiinin puute näkyy erityisesti lasten luunmurtuma tilastoissa: viimeisen 20 vuoden aikana lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia. Muita osatekijöitä ovat kalsiumin ja liikunnan puute. Iltalehti uutisoi äskettäin, että suomalaislapsilla on todettu murtumia ja jopa osteoporoosia, jotka ovat vältettävissä D-vitamiinia lisäämällä. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 99 prosenttia helsinkiläisistä koululaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta. Iltalehdessä haastateltu ylilääkäri Raimo Rintala suosittelee 50 mikrogramman D-vitamiinilisää myös lapsille.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
Tässä talviaikaan tehdyssä tutkimuksessa 18-21 -vuotiaiden miesten veren D-vitamiinitaso. Tammikuussa 2001 nuorten miesten 25OHD taso oli siis vain 24 nmol/l.
http://jcem.endojournals.org/cgi/content/full/89/1/76
Sen jälkeen kun maitoon ja joihinkin muihin elintarvikkeisiin oli alettu lisätä pieniä määriä D-vitamiinia, tehtiin jatkotutkimus. Tammikuussa 2004 siis 73.8%:lla nuorista miehistä 25OHD oli alle 37.5 nmol/l!
Vitamin D fortification of milk products does not resolve hypovitaminosis D in young Finnish men (2007).
http://www.nature.com/ejcn/journal/v61/n4/abs/1602550a.html
Ei liene mitään syytä olettaa, että koko väestöllä keskimäärin tilanne olisi parempi kuin nuorilla miehillä, pikemminkin päinvastoin. Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä. Nykypäivän lääkärin pitäisi mielestäni ymmärtää, että kalsidiolipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin. Luultavasti osa lääkäreistä osaakin jo toimia näin.
Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai auringosta kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka. Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä. Pelkästään ruokavaliolla D-vitamiinin puutetta ei voi saada tasapainoon. Lääkärikunnassa ihmetellään Suomen alhaisia vitamiinisuosituksia.
http://yle.fi/uutiset/iisalmelaislaakari_kauhistelee_suomalaisten_vitamiinivajetta/1138545
Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
"""C-vitamiinilla on myös merkittäviä luustohyötyä. Se on yhdistetty useissa tutkimuksissa parempaan luuntiheyteen, ja pitkässä 17 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa C-vitamiinilisän käyttö yhdistyi 70 prosenttia pienempään murtumariskiin."""
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22492364?dopt=Abstract
D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.