LIITTYKÄÄ RAUTAVAARAAN!!!
Koulu säilyy näin.
SÄYNEISTEN KOULU???
Tuntikehys
15
1838
Vastaukset
- hölömöläinen
Ei kande Säyneisen ainakaan sitä märännyttä koulua säilytellä vaan vaatia puhtaat opetustilat, ei sitä tosin mistään Suomen kouluista löydy.
- Pykälä
Aloite vetämään Rautavaaran kuntaan.
Rajat kuntoon. - kusipäisiäkasvattiji
Ei paljon ole vanhemmilla vastuuta kun lapset, omat perilliset saavat käydä homeisissa tiloissa.
Politikointia lasten kustannuksella, ja terveydellä.- Urputtaa
Miksi Juankoski ei laita asioita kuntoon?
Kuka on isäntä talossa?
- sakeri
säyneisen koulun voisi lakkauttaa.siellä on sen verran vähän oppilaita,että ei kannata pitää.
ei muuta kuin juankoskelle kouluun.hopi hopi.- säyneisenoppilas
Säyneisen koulu oli hyvä koulu! Itse olisin jatkanut siellä vielä 5 ja 6luokat! Opettajilla oli paljon enemmän aikaa oppilaille kun luokassa oli vain 6 oppilasta, siis neljä 4 luokkalaista, yksi 5 luokkalainen ja yksi 6 luokkalainen. Ja hometta siellä ei ollut koska koulu remontoitiin noin seitsemänvuotta sitten. Aivan mahtavat tilat! kouluun olisi mahtunut jopa n.300 oppilasta meidän 16 lisäksi!
- natsi meininkiä
Heimo Konttinen on epäonnistunut kaikessa valtuuston puheenjohtajana.
Kuulin Nilsiällä, että Heimo on osasyynä myös persujen gallup tulokseekin. - Vaikka tonni
Lyyvväkö vetoja ,Könttisen pariskunta on ensi vaaleissa demareiden ehdokkaana.
- kalamies vm 69
Taitaa olla kohta jokainen koulu jonkinsortin homekoulu. Uudessakin pytingissä on aina joku astmaatikko vinkumassa. Säyneisen koulu on idyllinen ja mukava maalaiskoulu. Koko kyläyhteisöä leimaa hieno talkoohenki ja yhteen hiileen puhaltaminen. Toki samaa hengenvetoon on todettava, että eräät muualta muuttaneet tahot vetävät köyttä toiseen suuntaan. Mutta uskokaa, että tulee vielä päivä, jolloin näiden pienten yksikköjen perään vielä haikallaan. Juuret ne on isokenkäisilläkin. Eipä ole kiva muuttaa eläkeikäisenä tyhjälle paikakunnalle, jos meno metropoleissa tai hoitokodissa ei kiinnosta.
- Anonyymi
Olet vallan oikeassa, ihmiset on nykyään juurettomia, kaikki pyritään jotenkin yhdenmukaistamaan, ja oikomaan johonkin kummaan menestysvouhotuksen kaavaan.
En tiedä mitä tästä kaikesta tulee, mutta pahoin pelkään, että jotakin täysin ****:n vääjäämtöntä ennen sitä, kun joskus tuhon ja tulvan jälkeen järki taas joskus löytyy, jos löytyy enää ... :(
- Koulukas
Kyllä siellä koulussa oli niin paljon sisäilmaongelmia muitakin kuin home. Ne joilla sisäilma-asioista ei ole mitään tietoa, ei kannattaisi alkaa hirveästi huutelemaan. Se että olisiko sille löytynyt mitään muita tiloja on arvoitus, koska niitä koko Juankosken kunnasta ei löydy. Kouluja siis, tai ylipäätään niin isoja tiloja, joissa edes ne 20 lasta sopisivat. Valitettavasti jo tutkimustenkin mukaan Suomessa ei ole kuin sisäilmaongelmaisia kouluja juurikin tuollaisten asennevammaisten päättäjien ja kalamiesten takia. Jos lapset eivät vingu astmoissaan siellä, niin viimestään seuraavassa tai sitä seuraavassa koulussa.
- Anonyymi
Ei liittynyt eikä säilynyt. Milloinkohan viimeinen sammuttaa Rautavaaralla valot?
- Anonyymi
Kun säyneinen ja Nilsiä Juankoski liitettiin Kuopioon ei Kuopiota kiinnosta kehittää korpea. Näin käy kaikille kylille mitkä liitetään isoon kaupunkiin. Päättäjiä ei kiinnosta onko kylillä elämää vai ei
- Anonyymi
Kylät myös omana itsenään voi määrätä paljon "onko elämää vai ei". Esim.Säyneisen koulu olisi voinut hyvin säilyä, jos lähialuieilta olisi tullut oppilaita, siinähän on yhä isot alueet ympärillä. Kuuitenkin käsittääkseni lopulta kaatui siihen, että osa halusi muutenkin mennä Juankoskelle jo alakouluun.
Mikään kaupungin hallintoa EI ITSESSÄÄN VOI kehittää mitään aluetta, koska hallinnon laajentuessa on alueita yhä enemmän. Jos alue ei kehity asukkaitten kautta, niin miten sitä voi mikään ulkopuolinen alkaa kehittämään?!
Varmasti hyviä alueita olisi kehittymään ja paljon, mutta jos mikään ei käytännössä kehitä niitä (=eri ihmisten toiminta), niin mahdotonta sitten kai silloin sinne suunnakaan? - Anonyymi
Eihän noissa kuntaliitoksissa mitään muuta ajatusta ollut kuin säästösyyt, eli käytännössä se, että palvelut viedään kunnanalueen isoimpaan kasvukeskukseen. Siihen ihmiset tosin voi vielä ainakin vaikuttaa, että missä he asuvat, ja jos on asukkaita, niin pysyy palvelutkin paremmin.
Käytännössä kannattanut ajatella tuossa kuntaliitos - touhotuksissa vaikka Koillis-Savon kuntien yhdistämistä, jolloin palvelut olisi jäänet alueen ihmisiä lähemmäksi, käytännössä kaiketi joko Nilsiä tai Juankoski olisi varmaan tällöin valikoitunut pääpaikaksi.
Tuollainen kuntakehys olisi kenties nirsoa Rautavaaraakin voinut kiinnostaa, ja lisänä vielä Kaavi ja Tuusniemi.
Mutta kaiketi yleensäkin tuossa kuntaliitos - hullutuksessa oli monilla se taka-ajatus, että mahdollisimman vähän tarvitsee sitten olla tekemisissä lähiseudun ihmisten kanssa ja ylipäänsä kehittää mitään tai pitää palveluita yllä, kun "ne toiset" kuitenkin sen tekee puolesta, ja "meille itselle" ei jää lopulta mitään jäljelle ... Niinpä juurikin ... :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2494514Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1232949Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412712Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761695Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051532Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn161421- 511261
- 891185
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2031054- 471025