Viime vuonna meni 6kk raittiina. Sitten se alkoi lipsua, kännit, kuukausi taukoa... Kännit, 2vk taukoa.... Kännit, viikko taukoa... Kännissä, viikko ja kaikki vapaa päivät känissä. Paluu vanhaan tapahtui taas varkain... Taas on filmit hajanaisia viime viikolta, muistona kusesta märät housut ja vekkjä siellä täällä kun ei tolpillaan ole pysynyt... Kai sitä luuli raitistuneen kun hetkeen selvisteli... Kuuluu kai taudin kuvaan että se uusiutuu.... Nyt alkaa talous taas olla sillä mallilla ja muutenkin että pakko taas koittaa irottautua. Kerran sitä yritin, epäonnistuin. Kumpa nyt toinen kerta olisi parempi, ettei kolmatta erää pidä ottaa.. Ei pitäs ottaa sitä ryyppyäkään kun se vaan jotaa toiseen ja taas toiseen jne...
Toinen yritys?
viunamäen mies
4148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noinhan se meillä useimmilla menee. Yritä tosiaan irrottautua. Lopettele loiventaen pikkuhiljaa parin kolmen päivän ajan vähentämällä määriä.
Keskikalja sopii siihen hyvin.
Sitten vaan päivä kerrallaan keräämään raittiita päiviä peräkkäin. En oikein muuta tepsivää neuvoa osaa antaa.
Vähitellen jotain muuta tekemistä aikaa täyttämään kuin sitä viinan ympärillä olevaa meininkiä. Helppo sanoa, mutta yritä kuitenkin löytää ihan mitä tahansa.
Joku löytää kuntoilun, joku AA.n. Toinen taas uskon ja jonkin seurakunnan.
Moni meistä.Kuten itsekin useiden retkahdusten jälkeen havahduin aina jonkinlaiseen juomiseen kyllästymiseen. Kyllästymiseen siihen sumuiseen epäaitoon jopa valheiden ja pahoinvoinnin täyttämään elämään.
Siis kohti selvää ja lopulta raitista elämää. Vähän kerrallaan. Päivä, jopa tunti
tai minuutti kerrallaan eteenpäin.
Tervetuloa mukaan. Kaikki sairastuneet.
Kiitos vastauksesta.... Yritän palata elämään, ilman viinaa kuntoilun kautta... Parit maratoonit olen juossut aikoinaan, täytyy ottaa sitä vasten taas tavoitteita. Kyllästyminen kuvaa hyvin mietteitäni, ei tämä näin voi jatkua. Mikään ei tällein etene kuin syvempään mutaan. Nyt koitan ottaa tavoitteeksi kesän, ja koittaa nautia siitä ilman litkuja.
Maratooni on hyvä harrastus alkoholistille. Se pitää raittiina, kunhan muistaa juosta joka päivä, vaikkapa lyhyenkin matkan, siis ainakin tunnin tai pari. Eikä ota nestetankkauksessa alkoholia edes vapaapäivinä.
kaatuenkin se raittius tulee, jos on ollenkaan tullakseen. Nimimerkki "Kokemusta on!"
Mutta saithan olla 6 kuukautta eri seurassa kuin viinapiru. Eikä se aika muutenkaan hukkaan ole mennyt; jonkin muistijäljen se psyykeen jättää, ja antaa voimia yrittää uudelleen. Kerran se onnistuu!