Millais

Kylä kyllä mut hälle ei kelpaa, mikä lie impotentti.

Olin varmaan liian mustasukkainen, vaikka oikeasti halusin vain saada pitää hänet loppuelämän :( Juuri tuosta "tilasta hengittää" hän selitti... :(

"Mustasukkaisuus vaikuttaa moniin ihmissuhteisiin eikä kumpikaan sukupuoli ole siitä vapaa. Kuten usein virheellisesti luullaan, mustasukkaisuus ei liity pyyteettömään ja todelliseen rakkauteen. Oikea rakkaus sallii kumppanin olla oma itsensä. Suhteessa voi hengittää vapaasti.
Mustasukkaisuus sen sijaan kahlitsee ja vaatii. Parisuhteessa toisen tekemisten ja menemisten vahtaaminen ei pelasta suhdetta, vaan tappaa sen. Mustasukkainen osapuoli karkottaa kumppanin ahdistavalla käyttäytymisellä yhä kauemmas itsestään. Mustasukkaisuus kääntyy lopulta ihmistä itseään vastaan."

Tuo suhde ja omistaminen on mielenkiintoinen kysymys. Suhteissa epäonnistumisten jälkeen olen aina miettinyt missä meni vikaan ja miksi. Yhtenä syynä näen tuon puolison omistamisen tarpeen. Nuorenahan ihmiset tuppaavat oleman jonkin verran mustasukkaisia mutta että vanhempana ja kasvaneena, en ymmärrä.
Suhteen ja asioiden eteen ei tehdä työtä, toinenhan on jo siinä. Miksi? Oon tullut tulokseen että mussa on jotain viallista kun ahdistun jos minut halutaan liiaksi kahlita. Olen parisuhdeihminen, turvallisuushakuinenkin mutta tarvitsen omaa tilaakin. rakkaudessa koen silti syvästi ja teen yhteisen hyvän eteen.

tarjota hänelle parasta, tuskin edes mitään hyvää.

Tarjosin aina parasta ja pahinta vaihtoehtoa, ja aina jälkimmäiseen päädyttiin.