Yksi virtalähde, yksi lamppu mutta kaksi virtakytkintä.
Voisiko joku piirtää kytkentäkaavion, miten saisi molemmat virtakytkimet toimimaan?
Eli kummalla tahansa kytkimellä voisi kytkeä valon päälle ja kummalla tahansa kytkimellä sammuttaa valo. Tai vaikka niin, että toisella kytkimellä laitetaan valo päälle ja toisella kytkimellä se sammutetaan.
Voisiko joku piirtää kytkentäkaavion, miten saisi molemmat virtakytkimet toimimaan?
Eli kummalla tahansa kytkimellä voisi kytkeä valon päälle ja kummalla tahansa kytkimellä sammuttaa valo. Tai vaikka niin, että toisella kytkimellä laitetaan valo päälle ja toisella kytkimellä se sammutetaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tarkoitat ns. porraskytkentää. Tässä yksinkertainen linkki, josta asia selviää.
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=ukk&ukk=2190079
Tuossa sulle kytkentöjä:
http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=ukk&ukk=2190079
Virtalähteesi yhdistät L- ja N-kirjaimella merkittyihin paikkoihin.
ja muistat kai että 230V järjestelmien kytkentä on luvanvaraista toimintaa ( vaatii Tuksein hyväksymän urakoitsijan )
paskan hailee sitä ei kukaan tiedä kuka sen on käynyt kytkemässä eikä yksityisellä ihmisellä ole mitään kirjanpitovelvollisuutta mistään kytkennöistä tai sähkärin käynneistä joten jos joku joskus kysyy niin eipä vaan satu tulemaan mieleen kuka sen kävi tekemässä.
Kommenttisi meni varmasti nyt minun piikkiin kun tukeskommunisti tulee tänne kohta riehumaan mutta ei haittaa yhtään sillä täyttä asiaa puhut. Vitutti jo aamulla itseäkin tuo kehitysvammainen tyhjänpäiväisien eu-direktiiviensä kanssa vaikka aloittaja ei ole jännitteestä puhunut mitään. annoin plussankin sinulle..
Jos uuden rakennuksen tekee niin silloin pitää varmaan jotkut loppumittaukset tehdä mutta empä itsekään rupea mitään mittauksia silloin tekemään kun kyseessä on esim ryhmäkeskuksen siirto mistä ei jää mitään jälkiä.
Muutenkin nuo tuksein turvallisuustutkinnot on diipadaapa-liirumlaarumia jolla ei osoiteta sitten yhtään mitään suorittanjan sähköpätevyydestä. Ja seti jakaa pätevyystodistuksia kuin arpalippuja kunhan vaan on luokasta riippuen määrätyn pituinen työkokemus vaikka ei eroittaisi vaihetta suojajohtimesta...
Laita Mikkelin mies useampi käytetty vaippa Reima-housuihin ja lakkaa tuo iänikuinen sairaalloinen höpötys. Hoitoa saat täältä.
http://www.e-mielenterveys.fi/apua-mielenterveyden-ongelmiin/
Kytkimet ovat niinsanotut vaihtokytkimet. Kun hieman tarkastelet niiden
toimintaa, huomaat että kyseiseen kytkentään liittyvä kytkentäkaavio onkin
hyvin yksinkertainen.
Yksityishenkilö ei saa tehdä sähkökytkentöjä verkkojännitteellä, mutta jos kuitenkin teet, niin tuossa linkissä http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=ukk&ukk=2190079 olevat kytkimet korvattessa valaistuilla malleilla, saat porras/käytävävaloon hämärässä loistavat napit. Tee kytkentä silloin kuvan A mallinmukaan. B ja C kytkennässä merkkivalo palaa turhaan käytävävalon palaessa. Pienjännitteellä toimivissa kytkennöissä merkkivalolle tarvitaan erillinen merkkivalokaluste. Pienjännitteellä kannattanee käyttää led-merkkivaloa, koska hehkulamppu kuluttaa turhan paljon sähköä. Merkkivalokaluste kytjketään siis kohdan L ja lampun "kuuman" navan (merkitty pisteellä) väliin.
Kytkennän toimivuus näkyy mutta kytkimet ei toimi kolmiasentoisina.
Kytkimet pitäisi piirtää lepoasennossa eli toinen napa kytkettynä.
Olen nähnyt muitakin artikkeleita aiheesta kytkimen piirretyn keskiasentoon.
C version kytkentää ei nykyään saa käyttää kun lampun molemmat navat voi olla ns vaiheeseen kytkettynä tai ainakin napojen suunta vaihtuu.
C-versio, eli kulkurin kytkentä on potentiaalisesti vaarallinen juuri siksi että jos lamppua vaihtaa jännitteellisenä, niin siihen kierteen reunaan on helppo osua vahingossa. Ja se voi olla tuossa kytkennässä jännitteinen.
A (vaihtokytkentä) ja B (ruotsalaiskytkentä) on siis ainoat sallitut pienjännitteellä. Pienoisjännitteellä toki kukin saa tehdä miten tykkää.
Tuota B-tyyppiä nykyään on enemmän vastaan tullut, vanhat sähkärit vielä tekee A-tyypillä aika paljon.