tallinan lentokentältä käveleminen

yövyin tukholman keskustassa. yritin päästä opiskelemaan. yön piti viettää tukholmassa. keskustassa on saari jossa vahoja rakennuksia. oli kirkko jonne tein pesän ja nukahdin etuoven viereen. aamulla koiralenkkeilijä herätti mutta ei huomanut. näin nukuin ensimmäisen yön kuninkaallisten mailla.

Käveltiin Murcian lentokentälle viereisestä kaupungista.
Liftasin Mexicossa.
Panamassa baarin pitäjä sanoi että voin mennä kyytiä tarjonneiden rynkkäreillä aseistautuneiden poliisien kyytiin päästäkseni eteenpäin, ok.
Nukuin kiviaidan päällä Marathonissa poliiseja piilossa, kun ahdistelivat käskien alkaa latomaan sinne Miamiin päin!
Tälleen

Excuse me. Olin olohuoneessa kun teki mieli vettä. En jaksanut nousta. Ulkona ulvoi sireeni. Voi veljet, ajattelin. Tämä on loppu. Suljin telkkarin ja ryömin hiirenhiljaa keittiöön mutta unohdit, että minulla ei ollut keittiötä...

Seuraava on totta. Monimiljoonakaupungissa on helkkaristi ihmisiä. En osannut ajaa transportationia ja päätin pyöräillä. Yksi suuremmista kaupungeista Hesan jälkeen oli pettävä kokemus, sillä tulin aamun koitteessa. Ajoin peltojen, tehtaiden, katujen, mökkien ja takapihojen poikki. Kysyin sata kertaa tietä ja sata kertaa olin luopua aikeista. Liftasin junalla vain hetken ja se auttoi psyykkisesti. Ajoin siihen suuntaan, minne koneet laskeutuvat. Niillä on pitkä se laskeutumismatka. Nenä meni tukkoon pölystä ja polkupyörä rikkoutui ennen lentokenttää. Yöllä kävelin lentäkentälle, joka oli yksi suuremmista, mutta tulin vastakkaiselta puolelta. Seuraavat tunnit kuluivat kierrellessä lentokentän ympäri. Aamulla näytin aasialaiselta.