Roskien polttajat ja kulottajat

Mikä ihme pakottaa ihmiset polttamaan roskia vieläpä kovan kuivuuden aikana? Ei roskia tarvitse polttaa. Isommat oksat pilkotaan klapeiksi saunan pesään ja pienemmät kasaan tontin peränurkkaan. Kyllä ne siellä lahoavat. Ja jos ei ehdi odottaa lahoamista, niin pienet roskat voi silputa ja käyttää maanparannusaineena. Ruohokin kasvaa ilman kulotusta. Uusi ruoho peittää vanhat korret, jotka lahoavat.

Kyllä siinä hymy hyytyy, jos roskien poltosta palo karkaa ja samalla palaa muutama naapuritalo. Siinä saa maksaa koko loppuikänsä korvauksia.

Ei peltojen kulotuskaan olisi välttämätöntä. Kun oljet kynnetään maahan, niin ne kummasti lahoavat. Varsinkin savimailla ne parantavan maan laatua.

Metsänhoidossa kulotuksesta voi olla hyötyäkin, mutta silloin pitäisi olla ammattimiehet asialla, jotka oaavat hallita tulta.

Poltosta on myös se haitta, että ilmaan tulee runsaasti pienhiukkasia, jotka ovat vaarallisia terveydelle. Polttaja itse saa suurimman annoksen.