Olen kärsinyt varmaan yli kaksi vuotta vaihtelevasta ahdistuksesta, paniikkikohtauksista ja pahasta sosiaalisten tilanteiden pelosta. Välillä on parempia päiviä, jolloin pystyn käymään vaikka esimerkiksi kaupassa jonkun seurassa. Tosin silloinkin haluan vaan äkkiä hoitaa asiani, päässä ei liiku mitään muuta kun se, että haluan pois ja nopeasti.
Sitten on taas enemmän niitä päiviä kun kaikki tuntuu ahdistavan ja murehdin kaikkia järjettömiä asioita, millä olisi ehkä 0,001% mahdollisuus edes joskus toteutua.
Paniikkikohtauksia tulee, kun tarpeeksi joku ahdistaa. Niitä ei onneksi tule kuin ehkä kerta kahteen viikkoon.
Kun ahdistaa tai iskee paniikki, tärisen kauttaaltaan, rinta tuntuu puristuvan kasaan enkä saa henkeä, sydän hakkaa hirveesti, näkö sumentuu, en pysty ajattelemaan mitään selkeästi ja haluan vaan mahdollisimman nopeasti pois siitä tilanteesta.
Ahdistuksesta oksentaminenkin on tullut koettua.
Nukun nykyään usein ihan järkyttävän huonosti. Valvon iltaisin monta tuntia vaikka pitäisi jo nukkua ja heräilen öisin 1-4 kertaa. En saa edes silloin heti unta, vaan saatan valvoa keskellä yötä sen tunnin tai pari ja jatkan nukkumista. Joskus iskee ahdistus illalla ja sitten nukun entistä huonommin, ehkä muutaman tunnin yössä.
Kyllä, käyn psykologilla juttelemassa säännöllisesti ja samassa paikassa olen käynyt lääkärilläkin. Ensimmäisellä kerralla määrättiin pieni annos Propralia "vapinaan", eihän se tietenkään auttanut yhtään mitään (paitsi teki pahemman olon, kun verenpaine laski niin alas). Sanoi, että jos nuo eivät auta niin kokeillaan vaikka jotain Diapamin tyylistä.
Toisella kerralla tää yritti antaa mulle vaan SSRI lääkkeitä, eikä muuta kuulemma suostu kirjoittamaan. "Se on mun syy sitten, jos jäät koukkuun" tai jotain tällästä sanoi siihen vielä.
Toinen lääkäri sanoi samaa. "SSRI tai ei mitään, pärjää sitten ilman". Noi lääkkeet on ihan ehdoton EI, en suostu edes kokeilemaan. Mielummin elän vaikka tällästä paskaa sen aikaa kun jaksan, kun että pilaan elämäni vielä pahemmin mahdollisilla sivuvaikutuksilla.
Yksityinen lääkäri on mun viimeinen vaihtoehto. Rahaahan siinä vaan palaa, mutta jos ei muutakaan mahdollisuutta ole. Kuinkahan helposti se määrää mulle jotain bentsoa, vaikka sitten pelkkää Diapamia? Vaikka kuinka kauan oon lukenut kaikista vaihtoehdoista, mutta mä en enää oikeasti voi uskoa että mua auttaa mikään muu kun lääkkeet ton psykologin LISÄKSI. Mikään pilipalijuttu tuskin hävittää mun paniikkikohtauksia yhtään mihinkään.
Sitten on taas enemmän niitä päiviä kun kaikki tuntuu ahdistavan ja murehdin kaikkia järjettömiä asioita, millä olisi ehkä 0,001% mahdollisuus edes joskus toteutua.
Paniikkikohtauksia tulee, kun tarpeeksi joku ahdistaa. Niitä ei onneksi tule kuin ehkä kerta kahteen viikkoon.
Kun ahdistaa tai iskee paniikki, tärisen kauttaaltaan, rinta tuntuu puristuvan kasaan enkä saa henkeä, sydän hakkaa hirveesti, näkö sumentuu, en pysty ajattelemaan mitään selkeästi ja haluan vaan mahdollisimman nopeasti pois siitä tilanteesta.
Ahdistuksesta oksentaminenkin on tullut koettua.
Nukun nykyään usein ihan järkyttävän huonosti. Valvon iltaisin monta tuntia vaikka pitäisi jo nukkua ja heräilen öisin 1-4 kertaa. En saa edes silloin heti unta, vaan saatan valvoa keskellä yötä sen tunnin tai pari ja jatkan nukkumista. Joskus iskee ahdistus illalla ja sitten nukun entistä huonommin, ehkä muutaman tunnin yössä.
Kyllä, käyn psykologilla juttelemassa säännöllisesti ja samassa paikassa olen käynyt lääkärilläkin. Ensimmäisellä kerralla määrättiin pieni annos Propralia "vapinaan", eihän se tietenkään auttanut yhtään mitään (paitsi teki pahemman olon, kun verenpaine laski niin alas). Sanoi, että jos nuo eivät auta niin kokeillaan vaikka jotain Diapamin tyylistä.
Toisella kerralla tää yritti antaa mulle vaan SSRI lääkkeitä, eikä muuta kuulemma suostu kirjoittamaan. "Se on mun syy sitten, jos jäät koukkuun" tai jotain tällästä sanoi siihen vielä.
Toinen lääkäri sanoi samaa. "SSRI tai ei mitään, pärjää sitten ilman". Noi lääkkeet on ihan ehdoton EI, en suostu edes kokeilemaan. Mielummin elän vaikka tällästä paskaa sen aikaa kun jaksan, kun että pilaan elämäni vielä pahemmin mahdollisilla sivuvaikutuksilla.
Yksityinen lääkäri on mun viimeinen vaihtoehto. Rahaahan siinä vaan palaa, mutta jos ei muutakaan mahdollisuutta ole. Kuinkahan helposti se määrää mulle jotain bentsoa, vaikka sitten pelkkää Diapamia? Vaikka kuinka kauan oon lukenut kaikista vaihtoehdoista, mutta mä en enää oikeasti voi uskoa että mua auttaa mikään muu kun lääkkeet ton psykologin LISÄKSI. Mikään pilipalijuttu tuskin hävittää mun paniikkikohtauksia yhtään mihinkään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.